Tärkeissä töissä vakiinnutti asemaansa työelämän kehittämisessä

KT:n lakisääteinen tehtävä on edunvalvonta- ja sopimustoiminnan lisäksi työelämän kehittäminen. KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen työelämän kehittämisen kokonaisuus Tärkeissä töissä vakiinnutti asemansa vuoden 2024 aikana. Tavoitteena on auttaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkoja uudistumaan sekä tehdä hyvää julkista työtä näkyväksi.   

Työelämän kehittäminen on yksi KT:n lakisääteisistä tehtäväistä. Toimintavuonna työelämän kehittäminen keskittyi muun muassa henkilöstön saatavuuden parantamiseen, TE24-uudistuksen toimeenpanoon ja työllisyyden edistämiseen, esihenkilötyön tukeen, työnantajakuvan parantamiseen, työperäiseen maahanmuuton ja kv- rekrytoinnin edistämiseen sekä jatkuvan oppimisen tukemiseen, missä korostui aikuiskoulutustuen korvaavan mallin valmistelu.

KT hoiti ja kehitti henkilöstöjohtamiseen, tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Näitä tehtäviä hoidettiin yhdessä erilaisin yhteistyöverkostoin sekä yhteistoiminnallisesti pääsopijajärjestöjen kanssa.
Toimintavuonna KT:n yhteistyöverkostoista yli 20 oli työnantajaverkostoja ja neljä yhteistoiminnallista verkostoja.

Tärkeissä töissä -palvelutiimi vakiinnutti asemansa toimintavuoden aikana. Samalla brändin tunnettavuus kasvoi. Tärkeissä töissä -tiimi järjesti ja markkinoi yli kymmenen webinaaria, koordinoi kolmea verkostoa ja toteutti työpajan ja tulevaisuusvuoropuhelun tekoälyyn liittyen.

Monikanavaisesti toteutettu Tärkeissä töissä -viestintä tavoitti laajasti työelämän kehittämisestä kiinnostuneita niin sosiaalisen median kanavien, verkkosivujen kuin uutiskirjeiden ja mediatiedotteiden kautta.

Pääsiäisen jälkeen Tärkeissä töissä -somekanavilla käynnistyi kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolten yhteinen Tärkein sijoitus -kampanja julkisen työn arvostuksen ja riittävän rahoituksen puolesta.

Tärkeissä töissä -kokonaisuus oli mukana myös monissa eri tapahtumissa: Oulun työmarkkinapäivillä, Lappeenranta-seminaarissa sekä Kuntamarkkinoilla. Aktiivinen markkinointityö lisäsi vuoden aikana kokonaisuuden tunnettavuutta. Vuosittainen Tekojen tori -kampanja keräsi vuonna 2024 lähes 270 uutta kehittämistekoa, joista innostavimmat ja parhaimmat palkittiin Tärkeissä töissä -gaalassa joulukuussa.  

Työelämän kehittämistä johtaa järjestöjen yhteinen työelämän kehittämisryhmä Tekry. Sen alaisuudessa on kehittämisjaokset sekä kunnille että hyvinvointialueille. Kehittämisjaosten jäsenet ovat työnantajien ja henkilöstön edustajia eri organisaatioista. 

Kehittämisjaoksessa suunnitellaan yhteisiä kehittämistoimia henkilöstön hyvinvoinnin ja saatavuuden tueksi. Kunta-alalle käynnistettiin jaoksen ehdotuksesta nuorten verkosto pohtimaan ja ideoimaan alan houkuttelevuuden lisäämistä.

Työnantajayhteistyössä tehtiin edunvalvontaa ja tuettiin esihenkilötyötä

Työelämää kehitettiin yhteistyössä työnantajien kanssa muun muassa työsuojelupäälliköiden ja HR-johdon verkostoissa. Osa verkostoista keskittyi enemmän kuntien ja toiset hyvinvointialueiden ajankohtaisiin kysymyksiin. Toimintavuonna esillä olivat myös muun muassa TE-palvelut 2024 -uudistukseen liittyvät teemat. Hyvinvointialueilla oli oma HR-johdon verkostonsa sekä kansainvälisiin rekrytointeihin keskittynyt verkosto.

Henkilöstöjohtamista ja esihenkilötyötä tuettiin myös kuntaperheen Kuntayt5:n yhteisillä toimilla. Kuntayt5:ssä olivat mukana KT, Kuntaliitto, Avainta, Keva ja Kuntarahoitus. Esihenkilöiden ja keskijohdon valmennusohjelma EKJ on jo vuosia auttanut kunta-alan esihenkilöitä kehittymään tehtävissään. Toimintavuonna oli omat valmennusohjelmansa kunnille ja hyvinvointialueille.

Uusi Tietoon perustuvan henkilöstövoimavarojen johtamisen verkosto aloitti toimintansa. Verkoston tavoitteena on edistää yhdenmukaisia, tuloksellisia ja vaikuttavia tietoon perustuvan henkilöstövoimavarojen johtamisen toimintatapoja hyvinvointialueilla. Verkosto pyrkii lisäämään hyvinvointialueiden tiedon vertailtavuutta sekä jakamaan hyviä käytäntöjä. Se kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa ja työskentelee myös Howspace-alustalla. Verkoston vetovastuussa on Pirkanmaan hyvinvointialue. 

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa jatkettiin työsuojelusäännöstön ja ohjeistusten tarkastelua ja niiden kehittämistarpeiden arviointia. Jaoston tehtävä oli tarkastella aiheeseen liittyviä työsuojelusäännöksiä ja ohjeistuksia. Jaosto keskittyi psykososiaaliseen kuormitukseen. Jaostotyöskentelyssä KT toi vahvasti esiin muun muassa sen, että työnantajaa velvoittavaa lisäsääntelyä psykososiaalisen kuormituksen seurantaan ei tarvita, vaan työpaikat hyötyisivät enemmän ohjeistuksesta nykyisen lainsäädännön soveltamiseen. Niin sanotun kuormitusjaoston työskentely jatkui vuoden 2024 kesäkuun loppuun saakka.

Lisäksi KT osallistui Työterveyslaitoksen vetämään Mielenterveyden työkalupakki -hankkeen asiantuntijaryhmään.
 

Työelämää kehitettiin yhteistoiminnallisesti 

Sopimusratkaisussa 2022–2025 sovittiin valtakunnansovittelijan ehdotuksesta erillisestä hyvinvointialueiden työhyvinvointiryhmästä. Ryhmä työskenteli yhdessä Tekryn ja hyvinvointialan kehittämisjaoksen kanssa. Ryhmän tavoitteena on muun muassa tukea esihenkilötyötä ja muutosjohtamista sekä lisätä sote-alan houkuttelevuutta. Työryhmä etsii myös keinoja henkilöstön työhyvinvoinnin, työkyvyn tuen ja työolojen parantamiseksi. Ryhmässä järjestettiin Esihenkilöiden aamukahvi -tilaisuuksia, joita markkinoitiin Tärkeissä töissä -alustoilla.   

Alkuvuonna työnsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY teki kunnille ja hyvinvointialueille kyselyn työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöneuvottelussa huomioitavista olosuhdetekijöistä ja ajankäytön seurannasta. Kyselyyn vastasi yhteensä 157 organisaatiota. 70 prosenttia kunta-alan ja 35 prosenttia hyvinvointialueiden työnantajavastaajista piti olosuhdetekijöiden huomioimista ajankäytöstä sovittaessa selkeänä. Vastaavat prosentit henkilöstön edustajien vastaajista olivat 66 ja 17. Tämän perusteella TYRY päätti tehdä ohjeen, jossa avataan olosuhdetekijöitä.

Kyselyssä selvitettiin myös, miten työsuojeluvaltuutetut antavat vuosittain työsuojelutoimikunnalle Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisen selvityksen. Vastaajien oman arvion mukaan kunnissa selvitys oli annettu 52 prosentissa ja hyvinvointialueilla 43 prosentissa. TYRY pitää tärkeänä, että sopimuksen mukainen selvitys annetaan, sillä se antaa keskeistä tietoa neuvottelujen pohjaksi. Selvityksen antamista varten Työturvallisuuskeskuksen kuntien ja hyvinvointialeuiden toimialaryhmä päivittää aiempaa, TYRY:n laatimaa seurantalomaketta ja viestii siitä vuoden 2025 työsuojeluvaaliviestinnän yhteydessä.

Henkilöstövoimavarojen kehittäminen -yksikkö osallistui Euroopan unionin rahoittaman, STM:n ohjaaman hankkeen sisältöverkostoon ja asiantuntijaraatiin, jossa kehitettiin Suomi.fi-palveluun työnantajille työkyvyn digitaalinen opas. Opas julkaistiin toukokuun lopussa.

Työsuojelupäälliköille lähetettiin uutiskirjeitä, järjestettiin Teams-tapaamisia ja verkostopäivät, joilla tutustuttiin Työtuvallisuuskeskukseen. Työsuojelupäälliköiden Teams-kanavalla oli vuoden 2024 lopussa 279 jäsentä. 

KT ja pääsopijajärjestöt seuraavat yhdessä työn murrosta kunta- ja hyvinvointialalla. Työn murroksen seurantaryhmä kokoontui säännöllisesti. Vuonna 2024 julkaistuja tuloksia voi lukea Työn murros -julkaisusarjasta KT:n sivuilta>