Työelämän kehittämistä tehdään KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteistyönä

Vuonna 2022 allekirjoitettiin sopimus työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyöstä kunta- ja hyvinvointialoilla. Sopimuksen myötä valtakunnallinen työelämän kehittäminen on vakiintunut ja sitä rahoitetaan yhdessä.

KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteistyöllä on vahvat perinteet jo yli 40 vuoden ajalta. Yksi tämän hyvän yhteistyön ilmentymä on joka toinen vuosi järjestettävä Lappeenranta-seminaari.

Vuonna 2023 alkoi Tärkeissä töissä -kokonaisuus, jota KT ja pääsopijajärjestöt rahoittavat ja toteuttavat yhdessä osana sopimusratkaisua. Tavoitteena on tukea kunta- ja hyvinvointialueiden työpaikkoja kehittymään ja uudistumaan sekä tehdä hyvää julkista työtä näkyväksi.

• Tutustu Tärkeissä töissä -kokonaisuuteen >

Tekojen tori tekee kunta-alan ja hyvinvointialueiden kehittämistä näkyväksi

Tekojen tori on osa Tärkeissä töissä -kokonaisuutta. Se on verkkoalusta, jonne kerätään kunta-alalla ja hyvinvointialueilla tehtyjä kehittämistekoja. Tavoitteena on, että kehittämistyö tulee näkyväksi kaikille. Alusta toimii loistavana ideapankkina, jota kuka tahansa voi hyödyntää oman kehittämistyön inspiraationa. 

• Tekojen torilla tehdään maailman paras kunta- ja hyvinvointialuetyö näkyväksi >

Työelämän kehittämisryhmä Tekry koordinoi valtakunnallista työelämän kehittämistä

KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen työelämän kehittämisryhmä Tekry koordinoi ja ohjaa valtakunnallista työelämän kehittämistä.  Osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyöstä kunta- ja hyvinvointialoilla. 

Työelämän kehittämisen tavoitteena vahvistaa kunta- ja hyvinvointialoilla työelämän kehittämisen voimavaroja, pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta sekä työmarkkinaosapuolten kykyä pitkäjänteiseen yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on myös vahvistaa valmiuksia koordinoida yhteisiä työelämän kehittämisen hankkeita. 

Työelämän kehittämisellä tuetaan toimintatapojen uudistamista ja yhdessä kehittämistä kunta- ja hyvinvointialuetyöpaikoilla sekä tehdään näkyväksi hyvää julkista työtä ja sen kehittämistä. Tällä tavoin lisätään kunta- ja hyvinvointialojen vetovoimaisuutta ja parannetaan niiden työnantajakuvaa ja työntekijäkokemusta.

• Lisätietoa Työelämän kehittämisryhmä Tekrystä >

Työryhmä 22–25 tukee hyvinvointialueiden työhyvinvointia ja työkykyä

Työryhmä 22-25 asetettiin syksyllä 2022 osana työehtosopimusratkaisua valtakunnansovittelijan ehdotuksesta. Sen tavoitteena on tukea hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Ryhmässä on KT:n sekä kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöjen JAU ry:n, JUKO ry:n ja Sote ry:n edustajia.

• Lue lisää Työryhmä 22-25 toiminnasta >

Valtakunnalliset suositukset ohjaavat kehittämistä

KT ja järjestöt ovat yhdessä neuvotelleet kuntaorganisaatiolle useampia suosituksia muun muassa työhyvinvoinnin, työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi.

• Suosituksiin voi tutustua KT:n nettisivuilla >

Tutkimus- ja kehittämisohjelmat ovat keino parantaa työelämää

Erilaiset tutkimus- ja kehittämisohjelmat ovat olleet tärkeä osa työelämän kehittämistä. Esimerkkejä aiemmista ohjelmista ovat muun muassa 1990-luvun Työelämän laatu -hanke tai 2000-luvun alun Kartuke-tutkimus- ja kehittämisohjelma.

Vuosina 2015–2020 KT ja pääsopijajärjestöt toteuttivat yhdessä valtakunnallisen KunTeko 2020 – kunta-alan ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelman. Ohjelman päärahoittaja oli Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

• KunTeko-ohjelman esittely Tärkeissä töissä -sivustolla >
• KunTeko-ohjelman loppujulkaisusta voit lukea, mitä hankkeessa tehtiin (pdf) >

Kuntatyö2030 toimialaohjelmaa toteutettiin vuosina 2021-2022. Tavoitteet olivat samat kuin Kuntekossa: kuntatyöpaikkojen tukeminen ja hyvän kuntatyön näkyväksi tekeminen. Ohjelman erilaisiin toimenpiteisiin saatiin projektirahoitusta TYÖ2030 -ohjelmasta.

• Lue lisää Kuntatyö2030-ohjelmasta >

Työn ja työhyvinvoinnin TYÖ2030-ohjelma

Työmarkkinakeskusjärjestönä KT on aktiivinen toimija myös TYÖ2030-ohjelmassa.

TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin. Vuonna 2020 käynnistynyt TYÖ2030-ohjelma oli osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa ohjelman yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän toimijoiden kanssa. Ohjelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa Työterveyslaitos.

• Lue lisää TYÖ2030-ohjelmasta Työterveyslaitoksen nettisivuilta >

Tuloksellisuutta ja työelämän laatua on kehitettävä samanaikaisesti

Oleellista työelämän kehittämisessä on se, että työpaikalla pyritään samanaikaisesti ja kestävällä tavalla parantamaan sekä tuloksellisuutta että työelämän laatua. Samanaikaisuudella tarkoitetaan sitä, että

• tuottavuutta ei pyritä parantamaan työelämän laadun kustannuksella,
• työhyvinvointia ei pyritä irrottamaan työn tarkoituksesta ja tekemisestä ja
• tuottavuutta ei pyritä parantamaan palvelujen vaikuttavuuden ja laadun kustannuksella.

Tuloksellisuus on yläkäsite, joka sisältää tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäksi myös laatutekijöitä. Se tarkoittaa organisaation kykyä onnistua palvelujen järjestämisessä taloudellisesti vaikuttavuuden, palvelun laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn ja työelämän laadun suhteen.

Samankaltaista tuloksellisuuden määritelmää on käytetty muun muassa kunta-alan tuloksellisuussuosituksessa ja valtiovarainministeriön (VM) kestävän kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaristossa. Tietoa tuloksellisuudesta muualla verkossa:

• Kuntatuottavuuden ja -tuloksellisuuden käsitteistöä VM:n nettisivuilla (pdf) >
• Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaamisen käsikirja valtionvarainministeriön nettisivuilla (pdf) >

Yhteistoiminnallinen kehittäminen tuo parhaan tuloksen

Yhteistoiminnallisella kehittämisellä saadaan aikaan paras tulos. Tutkimustulokset ja kokemukset osoittavat, että parhaat kehittämishankkeet ja onnistuneet muutokset on tehty yhteistoiminnallisesti. Työpaikan näkökulmasta se tarkoittaa, että johto, esihenkilöt, henkilöstö ja nykyisin usein myös palvelun käyttäjät ja yhteistyökumppanit kehittävät yhdessä.

Käynnissä olevat julkisen sektorin suuret rakenteelliset muutokset, taloudelliset paineet ja väestön ikääntyminen lisäävät entisestään yhteistoiminnallisen kehittämisen tarvetta.