Sote-työntekijät arvostavat työyhteisöään ja esihenkilöiden työtä
Kolme neljästä sote-työntekijästä kokee lähiesihenkilön työn oikeudenmukaiseksi. Silti työkyvyn tukemiseen ja riittävään palautumiseen kannattaa kiinnittää yhä enemmän huomiota johtamistyössä, painottaa Työterveyslaitoksen tuore raportti.
Kaksi kolmesta sote-työntekijästä suosittelisi työpaikkaansa muille. 70 prosenttia kokee, että oma työyhteisö on toimiva. Valtaosan mielestä myös oman lähiesihenkilön työ on oikeudenmukaista.
Näin kertoo Työterveyslaitoksen raportti ”Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024”.
Raportin tulokset perustuvat Mitä kuuluu? -tutkimukseen ja Kunta10-tutkimukseen osallistuneiden Helsingin sote-työntekijöiden vastauksiin.
Työstä palautuminen on parantunut muutosten keskelläkin
Sosiaali- ja terveysala on kokenut viime vuosina monia myllerryksiä: hyvinvointialueuudistus, organisaatioiden muutokset, työvoimapula ja väestön ikääntyminen vaikuttavat jatkuvasti sote-arkeen. Ne näkyvät myös työhyvinvoinnissa.
Jonkin verran myönteistä kehitystä on tapahtunut työstä palautumisessa ja johtamisessa eri tasoilla.
– Pidän merkittävänä, että valtavista muutoksista huolimatta ei ole tapahtunut työhyvinvoinnin romahtamista. Hattua pitää nostaa sille, miten alueilla on pärjätty haasteiden keskellä, toteaa työelämän kehittämisen johtava asiantuntija Niilo Hakonen KT:sta.
Reilu kolmasosa vastaajista koki työkykynsä alentuneen. Heidän joukossaan moni oli nuori, alle 30-vuotias työntekijä. Päälliköt ja esihenkilöt kokivat työkykynsä alentuneeksi harvemmin kuin työntekijäroolissa toimivat.
Työkyky osaksi johtamisen arkea
Toimiva työyhteisö ja johtaminen ovat kaikkina aikoina oleellisia työkyvylle, mutta erityisesti niiden merkitys kasvaa poikkeus- ja kriisiaikoina. Hyvin johdetuissa yksiköissä työkyky pysyy parempana.
Työkyky ja palautumisesta huolehtiminen onkin hyvä ottaa yhä vahvemmin osaksi johtamisen arkea niin ylimmässä johdossa kuin lähiesihenkilötyössäkin, raportti linjaa. Palautumiseen täytyy kiinnittää huomiota aina ja etenkin silloin, kun organisaatiossa tapahtuu paljon muutoksia.
Työkykyyn ja palautumiseen satsaaminen vahvistaa sekä työhyvinvointia että asiakkaiden ja potilaiden turvallisuutta. Erityisen tärkeää on huolehtia jo työpäivän aikaisesta palautumisesta, raportti muistuttaa.
Työkykyjohtamiseen panostaminen on myös kustannustehokkaampaa kuin se, että tartutaan työkyvyn ongelmiin liian myöhään.
– Työkykyjohtaminen on pitkään keskittynyt yksilön työterveyteen. Jatkossa kannattaisi yhä enemmän katsoa asioita työyhteisön tasolla. Kaikilla pitäisi olla psykologisesti turvallinen olo. Se tarkoittaa sitä, että kaikkien ideat otetaan huomioon, yhteisön pulmat huomataan ja niitä käsitellään yhdessä, Niilo Hakonen pohtii.
Nuorten kannustaminen ja riittävä perehdyttäminen ovat avainasemassa
Kun hyvinvointialueilla moni asia on yhä muutoksessa, muutosjohtamiseen keskittyminen korostuu edelleen. On tärkeää, että työntekijät kokevat tulleensa kuulluksi ja että he saavat osallistua omaan työhönsä vaikuttavien muutosten suunnitteluun, raportti toteaa.
Toisaalta täytyy kiinnittää erityistä huomiota nuoriin ja vasta työssään aloittaneisiin työntekijöihin. He näet todennäköisimmin myös vaihtavat työpaikkaa.
– Entistä enemmän kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten pystytään ottamaan uudet työntekijät hyvin vastaan, jotta jokainen kokee olevansa tervetullut työyhteisöön. Raportin mukaan esihenkilöt ovat onnistuneet tässä hyvin, Niilo Hakonen summaa.
