Suomalaisten työhyvinvoinnissa käänne parempaan

Keskimäärin suomalaisilla on työssään selkeästi enemmän voimavaroja kuin kuormittavia vaatimuksia. Voimavaroja työssä ovat esimerkiksi reilu kohtelu, itsenäisyys ja pystyvyyden tunne. Voimavarat ja vaatimukset eivät ole pääsääntöisesti muuttuneet puolen vuoden takaisesta. Tämän takia myös työhyvinvointi on säilynyt ennallaan.

Pandemiasta alkanut työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt väestötasolla, ja myönteinen muutos näyttää koskevan ennen kaikkea ylempiä toimihenkilöitä. Heillä on työssään muita enemmän myönteisiä voimavaroja.

Vanhemmilla ikäryhmillä työhyvinvointi on kaikilla mittareilla tarkasteltuna nuoria aikuisia parempaa. Myös työn imu on vanhemmilla työntekijöillä nuorempia paremmalla tasolla.

– Muistakin tutkimuksista tiedämme, että työhyvinvointi on useimmissa henkilöryhmissä viime vuosina parantunut ehkä lukuun ottamatta nuoria työntekijöitä, KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen sanoo.

Esihenkilöt kokevat korkeaa työn imua

Esihenkilöillä on työssään enemmän voimavaroja kuin työntekijäasemassa. Esihenkilöistä lähes 60 prosenttia kokee korkeaa työn imua ja vain harva heistä tylsistyy työssään. Silti johtajien ja esihenkilöiden työuupumus on lisääntynyt ja on nyt melkein yhtä yleistä työntekijöiden kanssa.

Väestötasolla työuupumus on säilynyt ennallaan puolen vuoden takaiseen verrattuna, ja se on edelleen yleisempää kuin ennen koronaa. Vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee nyt joka neljättä, kun ennen koronaa se koski joka viidettä. Myös mahdollisuudet oppia työssä ovat lievästi heikentyneet.

Etätyöstä yllättävän hyviä kokemuksia

Etätyötä tehneet työntekijät antoivat myönteisiä arvioita työstään. He arvioivat esimerkiksi työn määrän olevan sopivaa ja kertoivat saaneensa reilua kohtelua työssään. Aiemmin varsin johdonmukaisesti eri tutkimusaineistoissa esiin nousseita etätyön kielteisiä vaikutuksia ei tässä tutkimuksessa havaittu.

Etätyöllä ei ollut enää yhteyttä esimerkiksi suurempaan työssä tylsistymiseen tai yksinäisyyteen, mikä voi johtua etätyöhön sopeutumisesta ja uusien toimivien käytäntöjen löytämisestä.

– Kunta- ja hyvinvointialalla suurin osa etätyöstä on todellisuudessa hybridityötä, jossa työntekijät myös kohtaavat toisiaan, mikä voi vielä parantaa tuloksia, Niilo Hakonen sanoo.

Miten Suomi voi -tutkimushanke tuottaa tietoa siitä, miten työhyvinvointi on kehittynyt viime vuosina. Kyselyn vastaajat ovat 18–65-vuotiaita työssäkäyviä suomalaisia. Tällä kertaa tarkasteltiin muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 loppuvuoteen 2024.

Lue lisää Miten Suomi voi -tutkimuksesta Työterveyslaitoksen sivuilta>