Työsuojelutyötä ja työhyvinvointia kehitetään työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä

Tällä sivulla kerrotaan

• työsuojelun lainsäädännöstä
• KT:n tuesta työsuojelu- ja työhyvinvointiasioissa
• työsuojelusta työpaikoilla
• työhyvinvoinnista
• työkyvyn johtamisesta.

Työturvallisuuslaki (738/2002) asettaa työpaikan eri toimijoille velvoitteita työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Työnantajalla on yleinen vastuu työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työturvallisuutta ja työhyvinvointia edistetään työpaikoilla johtajien, esihenkilöiden ja henkilöstön yhteistyönä. Keskeisiä yhteistyökumppaneita on ovat työsuojelutoimijat (työsuojelupäälliköt, -valtuutetut ja -asiamiehet) ja työterveyshuolto.

Keskeisimmät lait ovat 

• työturvallisuuslaki (738/2002) (Finlex)
• laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta (44/2006) (Finlex)
• työterveyshuoltolaki (1383/2001) (Finlex)
• tasa-arvolaki (609/1986) (Finlex)
• yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) (Finlex).

KT tukee jäsenyhteisöjä työsuojelu- ja työhyvinvointiasioissa

KT neuvottelee muun muassa kunta-alan työsuojelusopimuksista ja antaa niihin liittyviä suosituksia. Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY seuraa työsuojelun yhteistoimintasopimuksen sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä annetun sopimuksen toteutumista sekä antaa pyynnöstä lausuntoja sopimusten tulkintakysymyksiin.

Työsuojelun yhteistoiminta -sivulta löydät työsuojeluun liittyvät sopimukset ja suositukset sekä niihin liittyvät yleiskirjeet. Sivulta löydät myös tietoa TYRYn työstä.

• Lue lisää työsuojelun yhteistoiminnasta KT:n sivuilta >

Keskusjärjestönä KT neuvottelee ja sopii kolmikantaisessa yhteistyössä muiden työmarkkaosapuolten ja hallituksen kanssa työmarkkinoiden kehittämisestä. Työturvallisuuteen ja -suojeluun liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa ja työsuojeluneuvottelukunnassa. 

Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä on kunta-alan toimijoiden yhteistyöelin, joka edistää työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä sekä työelämän kehittämistyötä. Kuntaryhmässä kehitetään ohjeita ja oppaita työsuojelun yhteistoimintaan yhdessä kunta-alan pääsopijajärjestöjen ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa.

• Lue lisää Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmästä TTK:n sivuilla >

Työnantaja vastaa työsuojelusta, mutta sitä tehdään työpaikoilla yhteistyössä

Työnantaja ja työnantajan edustajina toimivat esimiehet ovat juridisesti vastuussa työturvallisuudesta. Mutta työpaikan työturvallisuutta ja työhyvinvointia ylläpidetään yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa (työturvallisuuslaki 738/2002, 2. ja 3. luku).

Työturvallisuuslain 2. luvussa määritellyt työnantajan yleiset velvollisuudet ovat

• työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä,
• työsuojelun toimintaohjelma turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi,
• työn vaarojen selvittäminen ja arviointi riittävän järjestelmällisesti,
• erityistä vaaraa aiheuttavan työn turvallisuuden varmistaminen,
• työympäristön ja työn suunnittelu,
• työntekijälle annettava opetus ja ohjaus,
• henkilönsuojainten, apuvälineiden ja muiden laitteiden varaaminen käyttöön,
• työnantajan sijainen; tehtävät on määriteltävä riittävän tarkasti, sijaisella on oltava riittävä pätevyys, hänet on riittävästi perehdytettävä tehtäviinsä ja että hänellä muutenkin on oltava asianmukaiset edellytykset työnantajan sijaisena toimimiseen.

Lisää työsuojelutietoa löydät muun muassa Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta:

• Vastuut ja velvoitteet (ttk.fi)
• Työsuojelun yhteistoiminta (ttk.fi)
• Työturvallisuus (ttk.fi)
• Työturvallisuus ja työsuojelu -julkaisu (ttk.fi)

Työhyvinvoinnin johtaminen on osa strategista henkilöstöjohtamista

Hyvässä henkilöstöjohtamisessa tuetaan henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Työhyvinvointi on tärkeä henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuteen vaikuttava tekijä. Hyvinvoiva työntekijä on työkykyinen ja luo positiivista mainetta myös työpaikan ulkopuolella.

Työhyvinvointi on moniulotteinen käsite

Työhyvinvoinnin käsite on laaja ja pitää sisällään monta eri ulottuvuutta. Olennaista on ymmärtää, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin. Organisaatioiden kannattaa pohtia, mitä työhyvinvoinnilla juuri kyseisessä organisaatiossa tarkoitetaan ja miten se ymmärretään. Työhyvinvointi kannattaa myös määritellä. Lisäksi on suositeltavaa tutustua työhyvinvoinnin eri teorioihin. 

Työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin voi tutustua esimerkiksi Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmän työhyvinvoinnin kartan avulla. Se sisältää tutkimukseen perustuvia lähestymistapoja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, työhyvinvoinnin ilmentymistä sekä sen seurauksista. 

Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja sen ulottuvuuksia voidaan jaotella työhyvinvoinnin kartan mukaan seuraavasti: 

• organisaation rakenne ja toiminta 
• organisaation johtamisen tapa 
• työyhteisön toimivuus 
• työn organisoinnin tapa 
• yksilön vastuu omasta hyvinvoinnistaan.    

Työhyvinvointiin vaikuttavilla tekijöillä vaikutetaan myös palvelutoiminnan kehittymiseen ja tuloksellisuuteen. Työhyvinvoinnin kartassa työhyvinvointia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, ja siihen sisältyvät myös työhyvinvoinnin ilmentymät eli työntekijän oma kokemus hyvinvoinnistaan. Organisaatioissa tehtävillä kyselyillä tarkastellaan työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ja työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksien lisäksi työntekijöiden ja työyhteisöjen kokemusta hyvinvoinnistaan. Työhyvinvoinnin positiivisia ilmentymiä ovat työn imu, flow ja työtyytyväisyys. Kielteisiä ilmentymiä ovat esimerkiksi työhön leipääntyminen, stressi ja uupumus.  

Olennaista on, miten työhyvinvoinnista saatua tietoa käytetään työhyvinvoinnin kehittämisessä. Organisaatioissa tulisi pohtia, mitkä ovat niitä asioita, joihin juuri kyseisessä organisaatiossa tulisi kiinnittää huomiota, ja jotka tukevat strategiaa sekä ohjaavat työhyvinvoinnin kehittämistä. On myös tärkeää ottaa huomioon organisaation voimavarat ja vahvistaa niitä. 

Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa aloittaa perusasioiden saattamisesta kuntoon. Työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttaviin perusasioihin kuuluvat muun muassa työturvallisuuteen, työterveyshuoltoon ja suunnitelmien laatimiseen liittyvät lakisääteiset velvoitteet. Esimerkiksi lakisääteiset suunnitelmat kannattaa laatia siten, että ne aidosti tukevat organisaation toimintaa. 

Työhyvinvointiin panostaminen on tutkitusti vaikuttavaa. Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmän työhyvinvoinnin kartassa on mukana työhyvinvoinnin seuraukset ja vaikutukset. Niitä voidaan tarkastella sekä työntekijän että organisaation näkökulmasta. 

Työhyvinvoinnin seuraukset ja vaikutukset yksilön ja organisaation näkökulmista 

Yksilötaso 

• tuloksellisuus 
• työtyytyväisyys 
• työmotivaatio 
• työmoraali 
• työyhteisötaidot 
• työkyky ja terveys 

Organisaatiotaso 

• tuottavuus ja tuloksellisuus 
• sairauspoissaolot 
• vaihtuvuus 
• työnantaja- ja yrityskuva 
• asiakas- ja käyttäjäystävällisyys 

Strategisessa työhyvinvoinnin johtamisessa työhyvinvointia tukevat toimet ovat osa suunniteltua kokonaisuutta ja linkittyvät organisaation strategisiin tavoitteisiin. Johdon tehtävänä on asettaa henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyvät tavoitteet ja mittarit. Tavoitteiden pohjalta luodaan yhteistyössä toimintamallit, joilla tavoitteet saavutetaan. Johdon tulee myös seurata säännöllisesti tavoitteiden toteutumista. 

Työkyky ja sen johtaminen 

Työkykyä voi kuvata Työterveyslaitoksen professori Juhani Ilmarisen kehittämän työkykytalon muodossa. Talo perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Työkykytalossa on samoja elementtejä kuin työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksissa. Talossa on otettu huomioon myös perheen, lähiyhteisön ja toimintaympäristön vaikutus työkykyyn. On tärkeää muistaa, että työkyky ei ole stabiili.

Talon neljä alinta kerrosta kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros työtä ja työoloja sekä johtamista. Taloa on kehitettävä koko työuran ajan, jotta se pysyy pystyssä. Kehittämisen tavoitteena on turvata kerrosten yhteensopivuus työntekijän ja työn muuttuessa. 

Yksilö on päävastuussa voimavaroistaan, joiden kehittämistä työnantaja voi eri tavoin tukea. Työnantaja ja esihenkilöt ovat päävastuussa talon neljännestä kerroksesta eli työstä ja työoloista. Työkykyä ylläpitävässä toiminnassa eri osapuolten ja tukiorganisaatioiden (kuten työterveyshuolto, työsuojelutoimikunta) yhteistyö tuottaa parhaimman tuloksen. 

Työkykyjohtaminen lähtee organisaation visiosta, arvoista sekä strategiasta ja sen tulisi olla osa päivittäistä johtamista. Työkykyjohtaminen on suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista toimintaa, joka sisältää ennakoivia, työssä jatkamista ja työhön paluuta tukevia toimenpiteitä. Työkykyjohtamisen malli tehdään yhteistoiminnassa oman organisaation tarpeisiin sopivaksi.

Lähteet ja lisätietoa

• KT:n Soteliiderit-hanke: HR-johtaminen hyvinvointialueilla >
   
• Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin tutkimusryhmä >,viitattu 22.7.2022. 
   
• Työkyky Työterveyslaitoksen verkkosivuilla >, viitattu 22.7.2022. 
   
• Strateginen työkykyjohtaminen Työterveyslaitoksen verkkosivuilla >, viitattu 22.7.2022.