Työelämän rokotukset ja tartuntatautilaki
Tartuntatautilain työntekijän rokotussuojaa koskeva 48 § tulee voimaan 1.3.2018. Työnantajien on hyvä varautua tähän jo ennakoiden. Työntekijältä ei voida kuitenkaan edellyttää rokotussuojaa ennen lain voimaantuloa.
Tartuntatautilain (1227/2016) mukaisten rokotusten tarkoituksena on suojata potilaita ja asiakkaita.
Millainen on tartuntatautilain 48 §:n mukainen rokotussuoja?
Tartuntatautilain 48 §:n mukaan henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja, saa käyttää vain erityisestä syystä työskentelyyn sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita.
Vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita ovat yleensä esimerkiksi
- vakavasti sairaat
- raskaana olevat
- alle 1- ja yli 65-vuotiaat henkilöt.
Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan.
Lisäksi edellytetään rokotuksen antamaa suojaa influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilta hinkuyskää vastaan.
Erityisenä syynä rokottamattoman henkilön käyttöön voisi hallituksen esityksen mukaan olla esimerkiksi se, että käytettävissä ei ole muuta ammattitaitoista henkilökuntaa tai että uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin. Syynä voi olla myös työntekijän yliherkkyys tai muu ominaisuus.
Tartuntatautilaki ei muuta palvelussuhdetta koskevaa lainsäädäntöä eikä muita työelämässä normaalisti noudatettavia toimintatapoja.
Tartuntatautilain 48 §:n mukaiset tilat
Sosiaali- ja terveyspalveluyksiköiden johdon täytyy määritellä ne tilat, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita potilaita. Tilojen määrittelyssä voidaan käyttää apuna lääketieteellistä asiantuntemusta ja tartuntatautien torjunnasta vastaavia ammattilaisia.
Päiväkodit ja koulut eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä, joten tartuntatautilain 48 § ei koske niitä.
Rokotuksia eivät tarvitse myöskään henkilöt, jotka vierailevat satunnaisesti toimipisteissä mutta eivät työskentele niissä, vaan saattavat joskus käydä siellä esimerkiksi lyhytaikaisen työtehtävän takia.
Toimipisteen johto päättää aina paikallisesti siitä, ketä pykälä koskee ja ketä ei. Päätös on tehtävä lääketieteellisin perustein.
Miten rokotussuoja selvitetään?
Vesirokon ja tuhkarokon kohdalla riittää työntekijän oma ilmoitus siitä, että hän on sairastanut taudin. Aiemmin sairastettu tauti ei riitä tuottamaan riittävää suojaa hinkuyskää tai influenssaa vastaan.
Jos työntekijä ei muista, onko hän sairastanut vesirokon tai tuhkarokon tai onko hänellä rokotukset niitä vastaan, rokotesuojaa voidaan vahvistaa antamalla uudet rokotteet. Epäselvissä tapauksissa suoja voidaan myös tarkistaa verinäytteestä.
Influenssarokote pitää ottaa vuosittain.
Rokotustiedot kuuluvat yksityisyyden suojan piiriin
Rokotustiedot ovat yksityisyyden suojaan kuuluvia tietoja. Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan riittävää rokotussuojaa koskevia tietoja vain työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.
Työnantaja ei saa käsitellä työntekijän rokotustietoja ilman työntekijän lupaa. Tietoja ei myöskään saa käsitellä työpaikalla julkisesti.
Jos työntekijä ei itse halua kertoa työnantajalle rokotussuojansa kattavuudesta tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin, voi hän hakea soveltuvuuslausunnon työterveyshuollosta. Tällöin työterveyshuolto arvioi, onko työntekijä soveltuva tehtäviinsä. Työntekijä toimittaa halutessaan työterveyshuollon lausunnon työnantajalle. Mikäli työnantaja ei saa tietoa työntekijän soveltuvuudesta, tulee työntekijää pitää soveltumattomana tehtävään.
Rokotusten ottaminen
Tartuntatautilain mukaiset rokotukset otetaan työajalla. Rokotukset ovat työntekijälle maksuttomia.
Tartuntatautilain mukaisiin rokotuksiin voidaan käyttää kansallisen rokotusohjelman rokotuksia.
Työterveyshuolto on luonnollinen taho huolehtimaan siitä, että työntekijöiden rokotussuoja on kunnossa. Samalla työterveyshuolto voi pitää kirjaa työntekijöiden rokotuksista. Työterveyshuolto voi myös tarjota rokotuksia työpaikan tiloissa.
Puutteellinen rokotussuoja
Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista. Tartuntatautilain 48 § velvoittaa kuitenkin työnantajan huolehtimaan siitä, että lääketieteellisesti arvioituna vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden tai asiakkaiden kanssa työskentelevän henkilökunnan rokotussuoja on kunnossa.
Mikäli työntekijä ei suostu ottamaan lain edellyttämää rokotetta tai hänellä ei ole niihin sairastetun taudin tuomaa suojaa, on työnantajan pohdittava, täyttyykö laissa mainittu erityinen syy käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.
Mikäli työntekijä ei ole soveltuva kyseiseen tehtävään, on työnantajan ensisijaisesti tarjottava työntekijälle sellaista työtä, joka on tämän työsopimuksen mukaista ja jota rokottamaton työntekijä voi tehdä. Mikäli tällaista työtä tai muuta työtä ei löydy, voi rokottamattomuus lain voimaantulon jälkeen johtaa ääritapauksissa jopa työntekijän irtisanomiseen.
Rokotesuoja on otettava huomioon rekrytoinnissa
Työnhakuilmoituksessa on mainittava, että tehtävässä edellytetään 1.3.2018 lähtien tartuntatautilain 48 §:n edellyttämää rokotussuojaa. Myös työhaastattelussa on tuotava ilmi, että tehtävää ei voi hoitaa ilman lain vaatimia rokotuksia.
Työhöntulotarkastuksen yhteydessä työterveyshuolto arvioi, onko työntekijä soveltuva tehtävään.
Opiskelijaterveydenhuollon on huolehdittava työharjoitteluun menevien rokotuksista.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Muualla verkossa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelussuhdeasiat
