Työnantaja vastaa vaarojen ja haittojen tunnistamisesta ja arvioinnista
Työnantajan on tunnistettava työhön liittyvät vaarat ja haitat ja pyrittävä ensisijaisesti estämään niiden syntyminen. Tunnistetut vaarat ja haitat tulee poistaa, jotta työntekijöiden turvallisuus työssä on turvattu.
Jos vaarojen ja haittojen poistaminen ei ole mahdollista, on työnantajan arvioitava niiden merkitys työntekijän turvallisuuden ja terveyden kannalta. Työnantaja arvioi työn terveysriskit yhdessä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa.
Työympäristön vaarat voivat olla
- fyysisiä kuten tiloista, koneista ja laitteista johtuvat vaaratekijät
- sosiaalisia kuten huonosta ilmapiiristä tai asiakasväkivallasta johtuvat vaaratekijät
- psyykkisiä kuten kuormittavista työajoista tai heikosta osaamisesta johtuva kuormittuminen.
Työturvallisuuslain 10 § säätelee työn vaarojen selvittämistä ja arviointia.
Lue myös:
- Työturvallisuuskeskuksen työsuojelua käsittelevät nettisivut >
- Tietoa työpaikan riskienarvioinnista työsuojeluhallinnon verkkosivuilta >
Psykososiaalinen kuormitus
Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Työantajan tulee arvioida näitä osana työpaikan riskien arviointia ja tehdä korjaavia toimenpiteitä kuormitusta aiheuttavien tekijöiden poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Työn sisältöihin, järjestelyihin ja sosiaaliseen toimivuuteen liittyy myös voimavaratekijöitä. On tärkeää tunnistaa nämä tekijät työyhteisöissä ja pyrkiä yhdessä vahvistamaan niitä.
Muualla verkossa
- Psykososiaalinen kuormitus työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa >
- Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla -esite, Työsuojeluhallinnon julkaisuja 2/2017 >
- Kuormitusvaaka TTK:n sivuilla >
- Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan -digijulkaisu TTK:n sivuilla >
- Työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta -julkaisu TTK:n sivuilla >
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu
Työntekijän on vältettävä työssä muiden häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. Työantajan puolestaan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Esihenkilö on työturvallisuuslain mukaisessa vastuussa työhön liittyvien ristiriitatilanteiden selvittämisestä.
Työkäyttäytymiseen on hyvä luoda yhteiset pelisäännöt. Työkäyttäytymisen pelisäännöt ovat keino ehkäistä ristiriitatilanteita ja kertoa koko organisaatiolle, että epäasiallista kohtelua ei hyväksytä ja ilmeneviin tilanteisiin puututaan. Pelisäännöissä selvitetään, mikä on sopivaa ja mikä kiellettyä työkäyttäytymistä, ketkä ovat toimijoita ja miten toimitaan, jos joku kokee tulleensa epäasiallisesti kohdelluksi. Tämä toimintamalli kannattaa käsitellä koko henkilökunnan kanssa, ja se voi olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa.
Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi
- henkilön ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän mustamaalaus, panettelu tai mielenterveyden kyseenalaistaminen,
- seksuaalinen häirintä,
- työyhteisön ulkopuolelle jättäminen,
- toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon tai työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen,
- uhkailu tai fyysinen väkivalta sekä
- sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein.
Epäasiallinen kohtelu on koko työyhteisön ongelma, jota voidaan ehkäistä ja johon voidaan ja on puututtava. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu näkyvät työyhteisössä tuottavuuden heikentymisenä ja ylimääräisinä kustannuksina, joita syntyy esimerkiksi lisääntyvistä sairauspoissaoloista.
Lue lisää
- Uutinen 8.3.2018: Työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat ja ministerit vetoavat työpaikkojen vaikuttajiin seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi >
- Häirinnästä vapaa työpaikka -opas (pdf) >
- Työssä tapahtuvaa häirintää ja väkivaltaa koskeva itsenäinen puitesopimus >
Työväkivalta
Tiettyihin töihin ja ammatteihin liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Työnantajan on riskien arvioinnin perusteella järjestettävä työ ja työolosuhteet siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Työnantajan on laadittava työtä ja työpaikkaa varten menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt ja/tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen.
Työturvallisuuskeskus on laatinut kattavan kokonaisuuden tietoa ja ohjeita väkivallan uhan hallintaan (ks. alla).
Lue lisää
