Usein kysyttyä

KVTESin III luvun 4 §:n mukaan työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän tai viranhaltijan osallistumaan. Koska koulutustilaisuus tiedetään yleensä ennalta, tulee tämä ottaa huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa. 

Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei siis lueta työajaksi, työnantaja voi myöntää koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle tai työntekijälle virka- tai työvapaata. 

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

KVTESin III luvun 11 §:n mukaan viranhaltijan tai työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta päivittäisestä lepoajasta aiheutuvin poikkeuksin pidetään yleisesti tavoiteltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityinen syy järjestää työvuoro toisin. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät viranhaltijan tai työntekijän tarpeet tai toiminnan kannalta perusteltu syy tätä edellytä. 

Varhaiskasvatuksessa päivänä, jolloin illalla järjestetään vanhempainilta, voi olla erityinen syy järjestää työvuoro kaksiosaisena. KVTES ei aseta rajoitteita esimerkiksi sille, kuinka pitkä tauko työvuorojen väliin voi jäädä.

KVTESin III luvun 26 §:n mukaan viranhaltijalle ja työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija tai työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron tai työpäivän alkuun tai loppuun. 

Varhaiskasvatuksessa työntekijöillä on näin ollen oikeus yhteen kymmenen minuutin pituiseen taukoon, joka annetaan työvuoron aikana, työvuoron alkua ja loppua lukuun ottamatta. Tauko voidaan pitää esimerkiksi työpaikan sosiaalitiloissa. 

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

Työehtosopimus ei tunne käsitettä "hienosäätö". Päiväkodeissa käsitteellä hienosäätö tarkoitetaan ajallisesti vähäisiä työvuoroluettelon muutoksia. Hienosäätöön sovelletaan KVTESin III luvun 28 §:n mukaisia työvuoroluettelon muuttamista koskevia sopimusmääräyksiä. 

KVTESin III luvun 28 §:n mukaan työvuoroluettelon tiedoksi antamisen jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. 

Viranhaltijan tai työntekijän suostumuksella työvuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yksimielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat toiminnan kannalta välttämättömiä. 

Toiminnan kannalta voi olla välttämätöntä muuttaa työntekijän työvuoroa, jos jonkun lapsen varhaiskasvatuksen tarve muuttuu sellaiseksi, että päiväkodilla ei tuona ajankohtana muuten olisi kasvatusvastuullista henkilökuntaa paikalla. Työntekijän jo saavuttua työvuoroonsa työvuoroa ei kuitenkaan voida muuttaa ilman työntekijän suostumusta.

Kysymys koskee OVTESin osio G:n ja KVTESin liitteen 5 päiväkodin henkilöstöä.

Tämän kysymyksen ja siihen annetun vastauksen ovat tehneet KT, Sote ry, JAU ry ja JUKO ry yhdessä.

Palkkauksen taso ja palkkojen yhteensovittaminen

1. Voiko nykyinen palkkatasoni laskea uraporrasjärjestelmän vuoksi? 

Lähtökohtaisesti kenenkään palkka ei saa laskea uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä. 

Kokonaispalkan muuntamisesta on kerrottu tarkemmin KT:n yleiskirjeen 21/2023 kohdassa 3.2.8.1.

Suoriteperusteiseen järjestelmään kuuluu se, että suoritteista maksettava palkka vaihtelee kuukaudesta toiseen. Tästä syystä liitteen 1 (perusterveydenhuollon lääkärit) mukaiseen suoritepalkkausjärjestelmään siirryttäessä tarkkaa palkkatakuuta ei voida antaa. 

• Suoritepalkkausjärjestelmään siirtymisestä on julkaistu ohje KT:n nettisivuilla. >

2. Meillä on tilanne, jossa lääkärille maksetussa tehtäväkohtaisessa palkassa näkyy se, että työskentelemme syrjäseudulla. Miten palkka muunnetaan uraporrasjärjestelmään?

On tyypillistä, että tehtäväkohtaisissa palkoissa on eroja tilanteissa, joissa hyvinvointialueelle on siirtynyt liikkeen luovutuksella lääkäreitä ja/tai hammaslääkäreitä usealta työnantajalta. Paikalliset olosuhteet ovat vaikuttaneet tehtäväkohtaisten palkkojen suuruuteen. Kysymys on tällöin aiemmin hyväksytyistä, kunkin työnantajan omista palkkatasoista. 

Vaikka kunnissa, joihin on ollut vaikeaa rekrytoida lääkäreitä ja/tai hammaslääkäreitä, on ollut korkeammat tehtäväkohtaiset palkat kuin esimerkiksi kaupungeissa, ei eroja tehtäväkohtaisissa palkoissa voida tulkita automaattisesti esimerkiksi rekrytointilisiksi.

Palkkojen harmonisoinnissa lähtökohtana on, että erot palkoissa yhteensovitetaan korkeimpiin palkkoihin.

Siirtymävaiheen osalta on sovittu, että uraporrasjärjestelmään siirryttäessä työnantajan käytössä olevat tehtävälisät tai vastaava osa tehtäväkohtaista palkkaa (erillisestä tehtävästä maksettava palkanosa, joka pystytään kirjallisesti todentamaan) muutetaan uraporrasjärjestelmän mukaiseksi tehtävälisäksi.

Erikoislääkärien ja/tai erikoishammaslääkärien porraskuvauksissa on mainittu osaamiseen ja vastuuseen vaikuttavina tekijöinä työskentely ainoana erikoislääkärinä tai erikoishammaslääkärinä sekä lääkäreiden tai hammaslääkäreiden työskentely toimipisteessä, jossa työskentelee vain muutama lääkäri tai hammaslääkäri. Porraskuvauksia voidaan tarkentaa oaikallisesti, mutta palkkaportaan soveltamisen edellytyksiä ei saa tiukentaa.

3. Miten palkkojen yhteensovittaminen tapahtuu käytännössä?

Nykyiset tehtävät sijoitetaan uuden järjestelmän portaille. Palkkaerot samassa portaassa yhteensovitetaan kunkin portaan korkeimpaan uraporraspalkkaan. Uraporraspalkkojen välykset tulee asettaa tarkoituksenmukaiselle tasolle. Jokaisen portaan korkein palkka muodostaa kyseisen portaan yhteensovitettavan kokonaisuuden. 

Yhteensovittamiseen on varattu lääkärisopimuksessa varallisuutta vuosina 2023–2025 (yhteensä 6,1 %:a LS:n palkkasummasta). Yhteensovittaminen tehdään kohtuullisessa ajassa. Käytännössä portaiden palkkataso muuttuu yhteensovittamisen edetessä.

Kehittämisohjelmaeriä ja muita paikallisia eriä käytetään palkkausjärjestelmäpäivitykseen kunkin erän kohdentamisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti.

4. Millaista palkkaa maksetaan uusille lääkäreille ja hammaslääkärille, kun uraporrasjärjestelmän kehittäminen on kesken?

Lääkärille ja hammaslääkärille maksettavan uraporraspalkan suuruus määräytyy paikallisen palkkatason perusteella. Uraporraspalkan vähimmäismäärä on merkitty Lääkärisopimuksen liitteisiin.  Uraporraspalkan vähimmäismäärät on julkaistu KT:n yleiskirjeessä 9/2024. > 

Uraporraspalkat nousevat yleiskorotustilanteessa. Palkkataso nousee myös esimerkiksi paikallisten järjestelyerien myötä (ns. tasokorotukset, portaiden välisten välysten suurentaminen ja ns. palkkaharmonisointi). 

Jokaisella työnantajalla on käytössään kaikissa uraportaissa sillä hetkellä maksettavat palkat. Työnantajalla on velvollisuus yhteensovittaa uraporraspalkat hyvinvointialueella korkeimpiin maksussa oleviin palkkoihin (=tavoitepalkka) kohtuullisessa ajassa. Palkkojen yhteensovittamista varten työnantajan on asetettava tavoitepalkat ja luotava kirjallinen suunnitelma tavoitepalkkojen saavuttamisesta ja siihen liittyvästä aikataulusta. 

Tilanteessa, jossa hyvinvointialueen tietyssä toimipisteessä (alueen sisällä) on yleisesti ottaen korkeampi palkkataso kuin paikallinen palkkaustaulukko kulloinkin osoittaa, on yleensä tarkoituksenmukaista käyttää rekrytoitaessa ko. toimipisteessä yleisesti esiintyvää uraporraspalkkaa. Tällöin saman toimipisteen lääkäreillä ja hammaslääkäreillä on keskenään samansuuruinen uraporraspalkka.

Näiden ratkaisujen lisäksi lyhytaikaisessa rekrytoinnissa voidaan käyttää myös Lääkärisopimuksen mukaista rekrytointilisää (esim. kesäkandit).

Uraportaiden soveltaminen

5. Miten eri erikoisaloja arvotetaan uudessa uraporrasjärjestelmässä?

Esimerkiksi sairaalalääkärien liitteessä (liite 3) on kolme erikoislääkäriporrasta ja kolme johtotehtäviin soveltuvaa porrasta.

Saman työnantajan palveluksessa olevien lääkärien tehtävät sijoitetaan näihin portaisiin erikoisalasta riippumatta.

Jos lisäportaista halutaan neuvotella ja sopia paikallisesti, vaatii se valtakunnallisten sopijaosapuolten antaman luvan (ks. tarkemmin KT:n yleiskirjeen 21/2023 kohdat  3.2.4 ja 3.3.1 sekä liite 5)

6. Ovatko 2C ja 3A yksi vai kaksi porrasta? 

2-alkuiset kuuluvat kliinisen työn urapolkuun ja 3-alkuiser johtajien urapolkuun. Nämä portaat ovat samalla tasolla uudessa uraporrasjärjestelmässä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä valtakunnallisesti että paikallisesti portailla on sama palkka. On myös mahdollista, että jokin porras, esimerkiksi 3A, jää järjestelmässä ilman käyttöä, jos porraskuvauksen täyttäviä tehtäviä ei ole.

Perusteena lohkojen samalle palkkatasolle on kliinikon mahdollisuus palkkakehitykseen työuralla ilman johtotehtäviin siirtymistä.

7. Porras 1D edellyttää laillistettuna lääkärinä tai hammaslääkärinä toimimista 3 vuotta lääkärin tai hammaslääkärin virassa tai tehtävässä. Miten tämä lasketaan? 

Kolmen vuoden porrasta määriteltäessä toimitaan, kuten työkokemuslisää määriteltäessä (LS II luku 10 § 1 mom.). Näin ollen ajasta luetaan pois ainoastaan lakot ja luvattomat poissaolot. Ennen laillistusta tapahtunutta työskentelyä ei kuitenkaan lasketa mukaan. 

Uraportaan määrittelyssä laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin työskentelyaikaan luetaan hyväksi Suomen ulkopuolella laillistettuna lääkärinä tai hammaslääkärinä työskentely myös silloin, kun opinnot on suoritettu ja laillistus on saatu jostain EU- tai ETA-maasta. Sama periaate koskee lähtökohtaisesti myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolella suoritettuja opintoja ja saatua laillistusta. Uraportaan määrittelyssä ei oteta huomioon työskentelyä lääkärin/hammaslääkärin mahdollisesti saaman osalaillistuksen jälkeen.

Lääkäri tai hammaslääkäri on velvollinen toimittamaan työskentelyä koskevat todistukset työnantajalle ja tarvittaessa käännättämään todistukset omalla kustannuksellaan.

8. Jos tehtävä on erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkäritasoinen mutta tehtävää tekevällä lääkärillä tai hammaslääkärillä ei vielä ole erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin pätevyyttä (sijaistus tms.), mihin portaaseen tehtävä sijoitetaan?

Oikea porras on 1E. Lisäksi käyttöön soveltuu tehtävälisä, jos osaaminen ja vastuu on lähellä portaan 2A tasoa.

Luottamusmiehet ja uraporrasjärjestelmä

9. Miten luottamusmiehet huomioidaan uudessa järjestelmässä?

HYVTESin VII luvun 7 §:n 2 momentin soveltamisohjeen mukaan luottamusmiehen palkka ei saa laskea luottamusmieheksi siirron takia siitä, mitä se oli ennen luottamusmieheksi valintaa. 

Jos luottamusmiehellä on taustatehtävä, uraporraspalkka määritellään sen mukaan. Jos taustatehtävää ei ole, uraporraspalkka määritellään vanhaan palkkatasoon nähden sopivimman uraportaan mukaan. 

Pää- ja luottamusmiehen ura kehittyy osaamisen ja vastuun perusteella samoin kuin muidenkin palkansaajien. Vuosia päätoimisena luottamusmiehenä toimineen katsotaan olevan uraporrasjärjestelmän ulkopuolella, jolloin tehtävästä maksettu palkka kehittyy kuten uraporrasjärjestelmän ulkopuolisten palkka (yleiskirjeen 21/2023 kohta 3.2.7).

On hyvä ottaa huomioon myös, että palkka luottamusmiestehtävien suorittamiseen käytetyltä ajalta lasketaan sen suuruiseksi, kuin minkä luottamusmies, jos hän olisi suorittanut varsinaista työtään, samana aikana olisi todennäköisesti ansainnut säännöllisenä työaikanaan, tai milloin tätä ansiota ei voida arvioida, muiden vastaavana aikana samaa tai lähinnä samaa työtä suorittaneiden viranhaltijoiden tai työntekijöiden keskimääräisen tuntiansion suuruiseksi. Jatkossa 16 §:n suoritekompensaation laskentatapaa voidaan hyödyntää tämän määrittelyssä.

Yleistä palkankorotuksista

10. Maksetaanko kesäkuun 2023 palkankorotuksista viivästyskorkoa? Milloin lokakuun 2023 palkankorotus tulee maksaa?

Valtakunnalliset sopijaosapuolet ovat kesäkuussa 2023 tehdyssä virka- ja työehtosopimusratkaisussa sopineet, että 1.6.2023 maksuun tulevat erät maksetaan viimeistään joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Näin ollen viivästyskorkoa ei makseta. 

Lokakuun yleiskorotus tulee laittaa maksuun normaalissa aikataulussa eli allekirjoituspöytäkirjan 12 §:n mukaisesti. Lokakuun yleiskorotus tehdään kesäkuun palkankorotuksilla korotettuun pohjaan, joten ensin on tiedettävä se, miten henkilöstö on uraportaille sijoitettu.

11. Kehittämisohjelman 1.6.2023 erästä käytettiin keskitetysti osa uran alkuvaiheessa oleville ja erikoistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille liitteissä 1,3 ja 4. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Keskitetysti tehdyn ratkaisun vuoksi uran alkuvaiheessa olevien ja erikoistuvien lääkärien tai hammaslääkärien 1.6.2023 yleiskorotuksen suuruus muuttuu. Nämä kohdennetut korotukset ovat luonteeltaan yleiskorotuksia eli ne tulevat kaikille kyseisiin hinnoitteluryhmiin kuuluville lääkäreille ja hammaslääkäreille riippumatta heidän palkkatasostaan. Samalla korotetaan luonnollisesti myös paikallisia palkkataulukoita. 

Korotusten suuruus

Yleiskorotuksella korotetaan myös mahdollisia henkilökohtaisia lisiä ja tehtävälisiä. Korotukset heijastuvat myös työkokemuslisään ja muihin ns. automaattisiin lisiin. Sen sijaan suoriteperusteiset palkanosat korottuvat ainoastaan alkuperäisellä yleiskorotuksella, eli keskitetty ratkaisu ei vaikuta suoritteisiin. 

1.6.2023 yleiskorotuksen korjaus tulee tehdä 31.5.2023 palkkaan, eli ei jo alkuperäisellä yleiskorotuksella korotettuun palkkaan. 

Kesäkuun korotettu yleiskorotus maksetaan myös niille lääkäreille ja hammaslääkäreille, jotka siirtyvät uudessa järjestelmässä portaalle 1E, mikäli heidän 31.5. hinnoittelutunnuksensa on jokin yllä olevassa taulukossa mainituista.

12. Mihin palkkaan lokakuun 0,77 prosentin yleiskorotus tulee viedä ja missä ajassa? 

Ns. verrokkialojen perälautatarkastelun vaikutuksesta 1.10.2023 t kaikissa liitteissä tulee jakoon 0,77 prosentin suuruinen yleiskorotus. Tämä yleiskorotus tulee tehdä uuden palkkausjärjestelmän mukaisten tehtävien palkkoihin eli palkkoihin, 

• joita on korotettu 1.6.2023 yleiskorotuksella (sekä alkuperäisellä että keskitetyn ratkaisun mukaisella korotuksella)
• jotka on sijoitettu uuden järjestelmän mukaisille portaille ja yhteensovitettu paikallisen uraporraspalkkatason vaatimalla tavalla (yleiskirje 21/2023, liite 3). 

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Sellaiset suuret työnantajat, jotka eivät laskentateknisistä syistä voi palkkioiden ja lisien osalta noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksavat ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.

13. Miten paikallisten järjestelyerien heijastevaikutukset tulee laskea?

Yleiskirjeessä 2/2023 on kuvattu järjestelyerien kustannuslaskennan periaatteet. Kaikessa laskennassa tulee huomioida tehtyjen korotusten heijastevaikutukset. Keskimääräisiä heijastuskertoimia voidaan käyttää laskennan apuna, kun arvioidaan uraporraspalkkaan tai henkilökohtaiseen lisään kohdennettavien euromäärien suuruutta. Lopputulos, eli kokonaisansioon käytetty euromäärä, tulee kuitenkin tarkistaa ja dokumentoida kohdennuspäätösten jälkeen.

Uraportaiden soveltaminen ja tehtävälisä

14. Miten tehtävälisät tulisi määritellä?

Tehtävälisät ovat osa uraporrasjärjestelmää. Tehtävälisää maksetaan lisätehtävistä, joita ei ole otettu huomioon uraporraspalkassa. Tehtävälisäjärjestelmästä tulee toimiva, avoin ja läpinäkyvä osa palkkausjärjestelmää. Määriteltyjen tehtävälisien tulee olla henkilöstön nähtävillä. Järjestelmä tulisi rakentaa sellaiseksi, että se omalta osaltaan tukee osaamisen kehittämistä ja uusien vastuiden ja tehtävien vastaanottamista.

Tehtävälisien euromäärä määritellään paikallisesti. Euromääriin vaikuttavat kuitenkin aiemmin maksetut tehtävälisät ja niiden kaltaiset lisät sekä niiden yhteensovittamien uuteen järjestelmään. Esimerkiksi tietyin edellytyksin tehtäväkohtaisista palkoista siirretään osa tehtävälisäksi. Tämän lisän euromäärää ei voida alentaa.

Viime kädessä työnantaja päättää tehtävälisäjärjestelmästä. Myös tehtävälisistä neuvotellaan luottamusmiesten kanssa ja neuvotteluissa pyritän yksimielisyyteen. 

Osa tehtävälisistä on määritelty sopimuksessa velvoittaviksi. Työnantaja ei voi määritellä lisäedellytyksiä velvoittavien tehtävälisien maksamiselle, mutta sinänsä voidaan esimerkiksi määritellä, miten tehtävälisään oikeuttavaan tehtävään käytettävä työaika tai esimerkiksi koulutus- ja ohjaustehtävissä ohjattavien tai koulutettavien määrä vaikuttaa tehtävälisän suuruuteen.

15. Mihin uraportaalle sijoittuvat toiselle erikoisalalle erikoistuvat erikoislääkärit? 

Mikäli henkilöllä on erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin koulutus, häneen sovelletaan vähintään erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin uraporrasta (perustehtävä), vaikka hän alkaisi erikoistua toiselle erikoisalalle, jos hänellä jo olevasta erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin oikeudesta on olennaista hyötyä hänen nykyisessä virassaan tai tehtävässään. 

Sovellettava porras määräytyy tehtävän vaatiman osaamisen ja vastuun perusteella.

Lääkärin jatkaessa työskentelyään hyvinvointialueen tai -yhtymän palveluksessa sovellettava porras ei yleensä muutu, ellei samalla tehtäviä muuteta ja porras tästä syystä muuttuu.

16. Miten sivuviranhaltijat huomioidaan uudessa porraspalkkajärjestelmässä?

Liitteen 3 ja 4 sivuviranhaltijoille tehdyt korotukset ovat luonteeltaan ns. kuoppakorotuksia, joten velvoitetta korottaa palkkoja ei ole, mikäli paikallinen palkkataso on yli sopimuksen tason. Osapuolet suosittelevat, että ko. ryhmien palkkaus määritellään paikallisten vastaavien porraspalkkojen perusteella (2A–2C).

17. Mitä tehdään osa-aikaisten lääkärien tai hammaslääkärien tehtävälisille?

Lääkärisopimuksen II luvun 6 §:n mukaan tehtävälisä on euromääräinen. 18 §:n mukaan osa-aikatyössä euromääräiset lisät ovat samassa suhteessa pienempiä kuin lääkärin tai hammaslääkärin työaika on Lääkärisopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.

• Katso myös vastaus kysymykseen Miten tehtävälisät tulisi määritellä >

18. Liitteissä 1–4 on määritelty, että koulutuksesta ja ohjauksesta maksetaan tehtävälisää. Ketkä kuuluvat lisän saajien piiriin?

Liitteen 1 ja 3 mukaan koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan lääkäreitä ja erikoislääkäreitä, jotka kouluttavat tai ohjaavat lääketieteen lisensiaatin perustutkintoa suorittavia lääkäreitä, yleislääketieteen erityiskoulutuksesta olevia (YEK) tai erikoistuvia lääkäreitä. Jos tehtävä edellyttää pedagogista pätevyyttä, otetaan tämä huomioon tehtävälisän määrässä.

Liitteessä 2 suun- terveydenhuollossa koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan hammaslääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä, jotka kouluttavat tai ohjaavat

• hammaslääketieteen lisensiaatin perustutkintoa tai syventävää käytännön harjoittelua suorittavia
• perehtyviä hammaslääkäreitä ja erikoistuvia hammaslääkäreitä
• henkilöitä, jotka työskentelevät hammaslääkärinä toisen laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.

Liitteessä 4 koulutus- ja ohjaustehtävissä toimivilla tarkoitetaan erikoishammaslääkäreitä, jotka kouluttavat tai ohjaavat perehtyviä hammaslääkäreitä tai erikoistuvia hammaslääkäreitä.

Koulutus- ja ohjaustehtävissä vaadittava osaaminen ja vastuu vaihtelee, mikä huomioidaan maksettavan lisän suuruudessa. Esimerkiksi erikoislääkärikouluttajalta vaaditaan laajempaa pedagogista pätevyyttä kuin YEK-ohjaajalääkärinä toimivalta.

Jokainen lääkäri ja hammaslääkäri neuvoo, auttaa ja ohjaa em. ryhmiä yksittäisissä potilaskontakteissa. Näistä tehtävistä ei makseta tehtävälisää. Muut ohjausroolit oikeuttavat tehtävälisään, jonka suuruus riippuu tehtävän laajuudesta, kouluttautumisvaatimuksista sekä ajankäytöllistä vaatimuksista. Henkilöllä voi olla useita rooleja, joista jokainen korvataan erillisellä tehtävälisällä. Koulutus- ja ohjausroolien nimikkeistö vaihtelee alueittain. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:

• Koulutusylilääkäri on hyvinvointialueen tai sen merkittävän osa-alueen lääkärien koulutuksen kehittäjä. Hän kehittää koulutusta koko lääkärikunnan kannalta ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi.
   
• Koulutuspaikan tai yksikön vastuuhenkilö (myös yliopistosairaalan sijoituspisteessä toimiva) vastaa oman, yliopistosairaalan ulkopuolisen koulutuspaikkansa (tai yliopistosairaalan sijoituspisteen) koulutusedellytyksistä ja koulutuksen toteutumisesta. Hän voi myös osallistua erikoistuvan kouluttamiseen ja arviointiin.
   
• Erikoislääkärikouluttaja (YEK-kouluttaja) on yleislääketieteen alalla yliopiston hyväksymä, kouluttajavalmennuksen suorittanut yleislääketieteen erikoislääkäri, joka ohjaa yleislääketieteeseen erikoistuvia sekä YEK-vaiheen ja muiden alojen terveyskeskusjakson suorittajia.
   
• Lähiohjaaja tai -kouluttaja on yliopiston hyväksymä, kouluttajavalmennuksen suorittanut yleislääketieteen erikoislääkäri tai kokenut terveyskeskuslääkäri, joka ohjaa YEK-vaiheen ja muiden alojen terveyskeskusjakson suorittajia. Ohjauksella tuetaan erikoistuvan lääkärin ammatillista kehittymistä tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Osaamista kehittävä arviointi ja seurantakeskustelut sisältyvät ohjaukseen. Myös suun terveydenhuollossa on lähiohjaajia tai -kouluttajia, lue heistä tarkemmin. >
   
• Mentori/tutor on erikoistuvan lääkärin tai hammaslääkärin ammatillisen kasvun tukija. Hän seuraa erikoistumisen etenemistä, tukee ja ohjaa vaikeissa tilanteissa sekä tarvittaessa koordinoi taitojen kehittymistä.
   
• Opiskelijaohjaaja koordinoi ja vastaa lääketieteen opiskelijoiden hajautetun opetuksen aikaisesta ko. yksikön koulutuksesta.

 
Koulutuslääkäri (KOVA-lääkäri) on erikoistumiskoulutuksen koordinointiin ja kehittämiseen osallistuva erikoislääkäri tai erikoishammaslääkäri, joka toimii yhteistyössä erikoisalan vastuuhenkilön, ylilääkärien/ylihammaslääkärien ja lähikouluttajien kanssa.

KOVA-lääkärinä toimiminen on merkittävä osa tehtäväkuvaa, ja se otetaan näin ollen huomioon uraporrasjärjestelmässä. KOVA-lääkärillä voi olla myös sellaisia rooleja, jotka oikeuttavat tehtävälisään.
 
Lisäksi suun terveydenhuollossa (liite 2) koulutus- ja ohjaustehtävistä maksetaan tehtävälisää esimerkiksi silloin, kun hammaslääkäri tai erikoishammaslääkäri toimii opiskelijan nimettynä ohjaajana ja hänen tehtävänään on seurata, ohjata ja valvoa opiskelijan työtä. Esimerkiksi syventävän käytännön harjoittelun ohjaaja osaltaan vastaa opiskelijan mahdollisuuksista saavuttaa harjoittelun tavoitteet, osallistuu opiskelijan harjoittelun seurantaan, osaamisen arviointiin ja antaa palautetta oppimisesta ja harjoittelusuunnitelman toteutumisesta. Liitteissä 2 ja 4 erikoishammaslääkäri vastaa esimerkiksi erikoistumiskoulutuksessa olevien erikoistumisen toteutumisesta ja heidän osaamisensa arvioinnista omalta osaltaan. Ohjauksella tuetaan kliinisessä työssä tapahtuvaa tietojen ja taitojen vaiheittaista kehittymistä. Erikoishammaslääkäri havainnoi erikoistujan kehittymistä suhteessa osaamistavoitteisiin ja antaa palautetta oppimisesta.

19. Keille liitteen 1 piirissä oleville lääkäreille maksetaan tehtävälisää liitteen 1 3 §:n nojalla?

Liitteen 1 3 §:n mukaan työnantaja määrittelee, ketkä kuuluvat suoritepalkkauksen piiriin. Jos lääkärin työnkuvaan kuuluu pääosin vastaanottotoimintaa, lääkäri voi kuulua suoritepalkkauksen piiriin.

Käytännössä suoritepalkkausjärjestelmästä poikkeaminen kokonaan vaatii valtakunnallisten sopijaosapuolten antaman luvan. Usealla työnantajalla on menossa siirtymäaika suoritepalkkausjärjestelmään siirtymiseksi.

Lääkärisopimuksen liitteen 1 soveltamisohjeen mukaan suoritepalkkausjärjestelmän ulkopuolelle jää lähtökohtaisesti vuodeosastolla, kotisairaanhoidossa, sosiaalihuollossa, ml. kasvatus- ja perheneuvoloissa, työskentelevät lääkärit. Ko. ryhmien tasapuolisesta palkkauksesta on tarpeen huolehtia. Vastaavansuuruinen palkanosa muodostetaan ko. ryhmille suunnatun tehtävälisän avulla. Tehtävälisä lasketaan suoritekorvausjärjestelmässä samalla uraportaalla olevien lääkärien keskimääräisen suoriteosan perusteella.

Uraportaiden 3 A – 3 C tehtävät ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan johtamistehtäviä. Näihinkin tehtäviin voi kuitenkin uraporraskuvausten perusteella kuulua myös kliinistä työtä. Työnantaja päättää, sovelletaanko johtamisportailla suoritepalkkausjärjestelmää silloin, kun lääkärin työnkuvaan kuuluu jonkin verran kliinistä työtä. Tällainen tilanne koskee käytännössä lähinnä uraporrasta 3 A.

Liitteen 1 3 §:n soveltamisohjeessa mainittuja tehtävälisiä voidaan maksaan uraportailla 3 A – 3 C edellytysten täyttyessä ohjaus- ja koulutustehtävistä tai uraportaan ulkopuolisista tehtävistä (harvinaista käytännössä). Esimerkiksi tulosaluejohtajan kohdalla liitteen 1 3 §:n tehtävälisän maksamisen edellytykset eivät täyty.

Lääkärisopimuksen 2022–2025 mukaan työkokemuslisän laskennassa huomioidaan liitteen 1 3 §:n soveltamisohjeessa mainittu tehtävälisä, kuten II luvun 6 §:n mukainen tehtävälisä. On hyvä huomioida, että suoritteita ei huomioida vastaavasti työkokemuslisää laskettaessa.

Henkilökohtainen lisä

20. Miten henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärää tulee tarkastella vuonna 2024?

Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän tarkastelu tulee vuoden 2023 osalta suorittaa kesäkuun 2024 loppuun mennessä. Tarkastelu suoritetaan laskemalla vuoden 2023 aikana maksettujen henkilökohtaisten lisien yhteismäärä ja suhteuttamalla saatu summa tehtäväkohtaisten palkkojen / uraporraspalkkojen ja vastaavien tehtävästä maksettavien palkkojen ja tehtävälisien vuotuiseen yhteismäärään.

Henkilökohtaisia lisiä tulee olla maksussa vähintään 3,5 % (liitteet 1 ja 2) ja 1,5 % (liitteet 3 ja 4) em. yhteismäärästä. Lääkärisopimuksen II luvun 8 §:n mukaista kokonaispalkkaisen lääkärin tai hammaslääkärin palkkaa ei oteta mukaan tarkasteluun.

Jos Lääkärisopimuksen mukainen vähimmäismäärä ei tarkastelussa täyty, vuodelta 2023 maksamatta jääneet henkilökohtaiset lisät tulee jakaa liitteen piiriin kuuluville lääkäreille ja hammaslääkäreille. Kohdennuksista tulee paikallisesti neuvotella. Samalla henkilökohtaisten lisien määräytymisperusteet ja tasot tulee tarkistaa.

21. Miten uraporrasjärjestelmässä huomioidaan se, jos lääkäri tai hammaslääkäri on dosentti, tohtori tai hänellä on jokin erityispätevyys?

Uraporrasjärjestelmä vastaa kysymykseen siitä, mitkä ovat tehtävässä vaadittavat osaaminen ja vastuu, ja se on korvannut vanhan järjestelmän tehtäväkohtaisen palkan (ja mahdolliset paikalliset tehtävä- ja vastuu ym. lisät). Tehtävässä vaadittava osaaminen kertyy työuran edetessä.

Henkilökohtaista lisää koskevat määräykset eivät ole muuttuneet tässä yhteydessä. Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri lääkäri-j a hammaslääkäriryhmiä kohdeltava tasapuolisesti.

Henkilökohtaista lisää maksetaan pääsääntöisesti lääkärin ja hammaslääkärin työsuorituksen arvioinnin perusteella (voimassa olevan Lääkärisopimuksen II luku 10 §). Työssä suoriutumisen lisäksi esimerkiksi erityistiedot ja -taidot, monitaitoisuus tai yhteistyökyky mainitaan perusteina. Järjestelmässä esimerkiksi erityispätevyydet, tohtorintutkinto tai dosentuuri voivat olla henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteena.

Valtakunnalliset sopimusosapuolet käyvät läpi henkilökohtaista lisää koskevat määräykset ja päivittävät niitä 30.11.2023 ratkaisun yhteydessä.

Suoritepalkkausjärjestelmä

22. Miten tehdään niille terveyskeskuslääkäreille, jotka sijoitetaan uraporrasjärjestelmään mutta jotka jäävät suoritepalkkausjärjestelmän ulkopuolelle, esimerkiksi vuodeosastoilla toimivat lääkärit? Miten heidän palkkatasonsa määräytyy verrattuna suoritekorvausjärjestelmässä oleviin?

Suoritepalkkausjärjestelmän soveltamisalasta on sovittu Lääkärisopimuksen liitteessä 1, ja suurin osa liitteen 1 lääkäreistä kuuluu suoritepalkkausjärjestelmän piiriin.

Lisäksi liitteessä 1 on joitakin lääkäriryhmiä, joihin suoritepalkkaus ei sovellu. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi perusterveydenhuollon vuodeosastoilla työskentelevät lääkärit ja kuntouksessa, kotihoidossa ja sosiaalihuollossa työskentelevät lääkärit. Kyseiset lääkärit eivät ole myöskään aiemmin pääsääntöisesti olleet toimenpidepalkkiojärjestelmän piirissä. Näiden ryhmien palkkaus on kokonaisuus, eli yksittäisen lääkärin palkanmuodostus riippuu uraportaasta ja siitä, maksetaanko lääkärille tehtävälisää, työkokemuslisää tai henkilökohtaista lisää. Näiden ryhmien palkkauksen tilannetta arvioidaan vielä valtakunnallisissa neuvotteluissa, joiden takaraja on 30.11.2023.

Paikallinen sopiminen

23. Mitä tehdään palkkauksesta aiemmin solmittujen paikallisten sopimusten kanssa?

Kaikki paikalliset sopimukset käydään läpi tässä yhteydessä. Uraporrasjärjestelmä on valtakunnallinen ja velvoittava. Tämä tarkoittaa sitä, että tehtäväkohtaista palkkaa, erilaisia tehtävälisiä tai kokonaispalkkausta koskevat paikalliset sopimukset tulevat tarpeettomiksi, kun uuteen järjestelmään siirrytään. Sama koskee esimerkiksi liitteen 1 suoritepalkkausjärjestelmiä koskevia paikallisia sopimuksia. Uusien määräysten kannalta ristiriitaiset sopimukset irtisanotaan. Irtisanomisajasta voi sopia toisin (esimerkiksi kuukauden irtisanomisaika). Sopimusten sisältämät ehdot huomioidaan uraporrasjärjestelmään siirryttäessä. Toteutustapa on osa paikallista neuvotteluprosessia.

Liitteiden soveltamisala

24. Kuuluuko kotisairaalassa tai kuntouttavalla vuodeosastolla työskentelevä lääkäri liitteeseen 1 vai 3? Entä geriatrian poliklinikat?

Lääkärisopimuksen päivitetyn sopimusalakirjauksen mukaan liitteeseen 1 (perusterveydenhuollon lääkärit) kuuluvat perusterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit, sosiaalihuollossa, kuntoutuksessa ja kotihoidossa työskentelevät lääkärit sekä työterveyshuollon lääkärit. Liitteen 3 (erikoissairaanhoidon lääkärit) soveltamisalaan kuuluvat erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollon ylläpitämässä erikoissairaanhoidossa toimivat lääkärit. Kasvatus- ja perheneuvolan lääkärit on sijoitettu liitteeseen 3. Muun muassa järjestelmästä saadun palautteen vuoksi valtakunnalliset sopimusosapuolet harkitsevat 30.11.2023 tehtävän ratkaisun yhteydessä, muutetaanko tehtyä linjausta.

Ratkaisevaa soveltamisalaa määriteltäessä ei ole se, miten toiminto on hallinnollisesti määritelty, eli esimerkiksi se, onko toiminto siirretty sairaalan alaisuuteen. Yksittäisen lääkärin tai lääkäriryhmän soveltamisalan valintaa määrittää ennen kaikkea toiminnan luonne ja tehtävän sisältö.

Jos lääkäri työskentelee sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, häneen sovelletaan sen liitteen määräyksiä, jossa hän pääasiallisesti työskentelee.

Palkkausluvun 7 §:n mukaan kahden liitteen piirissä työskentelevän lääkärin tehtävä on tässä tilanteessa uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen.

Tehtävästä maksettava palkka määräytyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäviin määrätyn tai sovitun työajan suhteessa kummankin tehtävän uraporraspalkkaa käyttäen.

Suorite- ja toimenpidepalkkiot sekä todistus- ja lausuntopalkkiot maksetaan sen liitteen mukaisesti, jonka piiriin tehty suorite kuuluu.

25. Voidaanko myös perusterveydenhuoltoa erikoishammaslääkäritasoisena hoitona antavat erikoishammaslääkärit siirtää liitteeseen 4?  

Liitteen 2 (perusterveydenhuollon hammaslääkärit) soveltamisalaan kuuluvat perusterveydenhuollossa ja opetusklinikoilla työskentelevät hammaslääkärit ja liitteen 4 soveltamisalaan (erikoissairaanhoidon hammaslääkärit) erikoissairaanhoidossa työskentelevät laillistetut hammaslääkärit.

Ratkaisevaa soveltamisalaa määriteltäessä ei ole se, miten toiminto on hallinnollisesti määritelty, eli esimerkiksi se, onko toiminto siirretty sairaalan alaisuuteen. Yksittäisen hammaslääkärin tai hammaslääkäriryhmän soveltamisalan valintaa määrittää ennen kaikkea toiminnan luonne ja tehtävän sisältö.

Jos hammaslääkäri työskentelee sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, häneen sovelletaan sen liitteen määräyksiä, jossa hän pääasiallisesti työskentelee. Tehtävästä maksettava palkka määräytyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäviin määrätyn tai sovitun työajan suhteessa kummankin tehtävän uraporraspalkkaa käyttäen.

26. Minkä liitteen mukaan palkka määräytyy, kun erikoishammaslääkäri hoitaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon potilaita?

Palkkausluvun 7 §:n mukaan kahden liitteen piirissä työskentelevän hammaslääkärin tehtävä on tässä tilanteessa uraporrasjärjestelmän ulkopuolinen.

Tehtävästä maksettava palkka määräytyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäviin määrätyn tai sovitun työajan suhteessa kummankin tehtävän uraporraspalkkaa käyttäen.

Toimenpide- ja käyntipalkkiot maksetaan sen liitteen mukaisesti, jonka piiriin tehty suorite kuuluu.

Esimerkki: 

Sairaalassa työskentelevät suuradiologit tekevät erikoissairaanhoidon radiologisten lausuntojen lisäksi myös suuren määrän (n. 30-40%) perusterveydenhuollon potilaiden radiologisia lausuntoja.

Edellä mainitut suuradiologit ovat uraporrasjärjestelmän ulkopuolisia, koska heidän tehtävänsä muodostuvat sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tehtävistä (LS II luvun 7 § 2 mom.) Tehtävästä maksettava palkka määräytyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäviin määrätyn tai sovitun työajan suhteessa kummankin tehtävän uraporraspalkkaa käyttäen.

Toimenpidepalkkiot maksetaan sen liitteen mukaisesti, jonka piiriin tehty suorite kuuluu. Kun kyse on perusterveydenhuollon potilaan tutkimukseen liittyvästä radiologisesta lausunnosta, maksetaan toimenpidepalkkio liitteen 2 mukaan ja kun kyse on erikoissairaanhoidon potilaasta, liitteen 4 mukaan.

Suoritekompensaatio

27. Kenelle maksetaan suoritekompensaatiota ja miten otamme käyttöön suoritekompensaation?

Suorite- tai toimenpidejärjestelmään kuuluvalle lääkärille ja hammaslääkärille maksetaan suoritekompensaatiota, mikäli esihenkilö- tai johtotehtävästä tai koulutus- tai ohjaustehtävästä aiheutuu säännöllisenä työaikana toimenpide- tai suoritepalkkioiden alentumista tai puuttumista. Esihenkilö- ja johtotehtävillä tarkoitetaan lähinnä 3A-portaalle sijoittuvia tehtäviä.

Suoritekompensaatio lasketaan lääkärille ja hammaslääkärille maksettujen toimenpide- ja suoritekorvausten keskiarvona työssäolokuukausilta edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta. Paikallisesti voidaan määritellä vaihtoehtoisesti suoritekompensaatio samaan portaaseen kuuluvien lääkärien ja hammaslääkärien keskimääräisten suoritekorvausten perusteella. Uusille rekrytoitaville käytetään samaan portaaseen kuuluvien keskimääräistä suoritekorvausta.

Huom. Erillinen määräys liitteessä 2: Opetusklinikalla työskenteleville hammaslääkäreille ja erikoishammaslääkäreille maksetaan samalla uraportaalla työskentelevien hammaslääkärien ja erikoishammaslääkärien säännöllisen työajan toimenpidepalkkioiden keskiarvosta laskettava suoritekompensaatio.

Mikäli liitteessä 1 (2§ 2 mom.), 2 (2§ 2–4 mom.) ja 4 (2§ 2 mom.) todetuista tietyistä erityistehtävistä tai muista erityisvastuista aiheutuu toimenpide- ja suoritepalkkioiden alenemista, tämä huomioidaan tehtävälisän määrässä.

Lääkärisopimuksen palkkausluvun 16 § (suoritekompensaatio) on tullut voimaan liitteiden 2 ja 4 osalta 1.6.2023 alkaen. Uutta 16 §:ää sovelletaan myös liitteessä 1 1.2.2024 alkaen. Suoritekompensaatio on osa varsinaista palkkaa. Suoritekompensaatio tulee ottaa hyvinvointialueilla käyttöön mahdollisimman pian.

Esimerkki:

Erikoishammaslääkäri kouluttaa erikoistuvia kaksi päivää viikossa (40 % työajasta). Mikäli hän tekisi kliinistä työtä viisi päivää viikossa maksettaisiin hänelle säännöllisenä työaikana toimenpidepalkkioita kuukaudessa keskimäärin 1000 euroa. Erikoishammaslääkäriltä jää saamatta toimenpidepalkkioita kahdelta koulutustehtäviin käytetyltä päivältä keskimäärin kuukaudessa 400 euroa. Erikoishammaslääkärille maksetaan suoritekompensaatiota kuukaudessa 400 euroa ja kolmelta päivältä toimenpidepalkkiot tehtyjen toimenpiteiden mukaan. Lisäksi erikoishammaslääkärille maksetaan koulutustehtävästä tehtävälisää.

28. Maksetaanko liitteen 1 mukaisia suoritepalkkioita lääkäreille, jotka tekevät vain lyhytaikaisesti suoritepalkkauksen piirissä olevaa työtä?

Suoritteet maksetaan yksittäisistä työvuoroista, mikäli työ on luonteeltaan vastaanottotyötä (esimerkiksi keikkailijat).

Mikäli lääkärille maksetaan liitteen 1 3 §:n 1 momentin soveltamisohjeen mukaista tehtävälisää, lääkäri on suoritepalkkausjärjestelmän ulkopuolinen eikä yksittäisten työvuorojen mukaisia suoritteita makseta. Tehtävälisä kompensoi myös nämä tilanteet. Mikäli lääkäri siirtyy pidemmäksi ajaksi, esimerkiksi kuukaudeksi suoritepainoiseen työhön, lääkäri siirretään siksi aikaa suoritepalkkausjärjestelmän piiriin.

Sivu on julkaistu 2.10.2023 ja tämän jälkeen sivulle on tehty korjauksia ja päivityksiä.

Sivua on päivitetty 9.10.2023 tarkentamalla kysymyksen 10 vastauksessa esitetyn taulukon hinnoittelutunnuksia / porrastunnuksia.

Sivua on päivitetty 16.10.2023 tarkentamalla kysymykseen 10 annetun vastauksen viimeistä virkettä, joka koskee kesäkuun korotetun yleiskorotuksen maksamista.

Sivulle on lisätty 16.11.2023 uusia kysymyksiä.

Sivulle on lisätty 7.2.2024 kysymys henkilökohtaisten lisien tarkastelusta vuonna 2024.

Sivulle on lisätty 6.3.2024 suoritekompensaatiota koskeva kysymys.

Sivulle on lisätty  17.4.2024 kysymys siitä, millaista palkkaa maksetaan, kun uraporrasjärjestelmän kehittäminen on kesken.

Sivulle on päivitetty uudet kysymykset tehtävälisän maksamisesta liitteen 1 3 §:n nojalla sekä suoritepalkkion maksamisesta lääkäreille, jotka tekevät vain lyhytaikaisesti suoritepalkkauksen piirissä olevaa työtä.

Kysymykseen "Voidaanko myös perusterveydenhuoltoa erikoishammaslääkäritasoisena hoitona antavat erikoishammaslääkärit siirtää liitteeseen 4? " annettua vastausta on tarkennettu 12.6.2024. 

Sivulle on lisätty 12.6.2024 uusi kysymys: Minkä liitteen mukaan palkka määräytyy, kun erikoishammaslääkäri hoitaa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon potilaita?

Maisterintutkinnon tuoma osaaminen näkyy usein työntekijän työsuorituksessa laajempana osaamisena ja ammatinhallintana. Tällaisessa tapauksessa se voidaan huomioida työsuorituksen arvioinnissa (TSA), jonka perusteella myönnetään henkilökohtaisia lisiä. Henkilökohtaisella lisällä palkitaan ammatinhallinnasta, työstä suoriutumisesta ja muista mahdollisesti paikallisesti määritellyistä tekijöistä.

Henkilökohtaisen lisän kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi omalla työsuorituksellaan vaikuttaa omaan palkkatasoonsa. KT ja OAJ suosittelevat maisteritutkinnon tuoman osaamisen huomioimista työsuorituksen arvioinnissa ja henkilökohtaisten lisien myöntämisessä.

Korkeammin koulutetulle henkilölle voidaan myös antaa vaativampia työtehtäviä. Mikäli maisteritaustaisen ja kandidaattitaustaisen tai muun varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuottavan koulutuksen omaavan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänkuvaukset ja tehtävien vaativuustasot eroavat toisistaan, maksetaan heille eri suuruista tehtäväkohtaista palkkaa.

Varhaiskasvatuksen opettajien tehtäväkohtaisten palkkojen eriyttäminen pelkästään koulutuksen perusteella ei ole OVTESin osion G mukaista. OVTESin osion G palkkausjärjestelmän periaatteena on, että tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella.

OVTESin osiossa G tarkastellaan tehtävän vaativuutta palkkahinnoittelukohdittain. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävät kuuluvat samaan hinnoittelukohtaan riippumatta siitä, että maisterin tutkinnon ja kandidaattitutkinnon tasoisen tutkinnon suorittaneisiin käytetään eri hinnoittelutunnusta (4501042 ja 4500042). Sama koskee varhaiskasvatuksen opettajan hinnoittelukohtaa (45001044 ja 45000044). Tämä tarkoittaa, ettei koulutustasoon perustuen esimerkiksi maisterin tutkinnon suorittaneelle varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä toimivalle voida maksaa eri suuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin kandidaattitason tai muun kelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittaneelle varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä toimivalle.

KT ja OAJ ovat tehneet kysymyksen ja siihen annetun vastauksen yhdessä.

OVTESin osio G ei tunnista ”erillislisiä”. Tehtäväkohtaisesta palkasta poikkeavan erillislisän maksaminen vaatisi, että OVTESin osio G:n määräyksistä poikkeamisesta on tehty paikallinen sopimus.

OVTESin osion G 7 §:n palkkahinnoittelun yhteisessä soveltamisohjeessa tällaisesta opetus- ja kasvatustyöhön osallistuvan tehtävästä on annettu esimerkkinä vastuu esiopetuksesta. Näin ollen vastuu esiopetuksesta voidaan huomioida varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväkohtaista palkkaa korottavana tekijänä. Kyseessä on kuitenkin osa tehtäväkohtaista palkkaa, jonka tulee myös käyttäytyä kuten tehtäväkohtainen palkka, esimerkiksi korottua yleiskorotusten yhteydessä.

Mahdollinen esiopetukseen liittyvä lisätehtävä ja -vastuu tulee siis huomioida tehtävänkuvassa ja sen vaativuus on arvioitava työnantajan paikallista arviointijärjestelmää käyttäen. Lisätehtävän ja -vastuun sisältävä tehtävänkuva voi siis työnantajan arvioinnin perusteella sijoittua korkeammalle TVA-tasolle kuin samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävänkuvat, joihin ei sisälly vastaavaa lisätehtävää ja -vastuuta.

KT ja OAJ ovat tehneet kysymyksen ja siihen annetun vastauksen yhdessä.

SOTE-sopimuksen II luvun 11 § 7 momentissa on seuraava kirjaus:

"Työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % laskettuna hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän palveluksessa olevan SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin kuuluu vähintään 30 henkilöä, työnantajan on käytettävä tämän henkilöstön harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 %, heidän yhteenlasketusta tehtäväkohtaisten palkkojen palkkasummasta. Tarkistus suoritetaan vuosittain."

Henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä tarkastetaan 1.2.2024 voimaan tulleen järjestelmän (liitteet 1–5) perusteella. Tarkastukseen käytetään laskentapohjana sellaista kuukautta, jossa hinnoittelu-uudistus on jo toteutettu eli esimerkiksi elokuuta 2024. 

Jos henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä tarkastetaan 31.1.2024 saakka voimassa olleen järjestelmän (liite 1 ja 2) perusteella, tarkastukseen käytetään laskentapohjana ennen määräysmuutosta käytössä ollutta laskentapohjaa. Tällöin myös tarkastuksen perusteella maksuun tulevat lisät maksetaan tammikuusta 2024 lähtien. Näin voi toimia, jos tarkistus on vakiintuneesti tehty tammikuussa. 

1.5.2024 yleiskorotus on otettava huomioon sekä paikallisen järjestelyerän 0,73 % (0,4 % +0,33 %) että kehittämisohjelman paikallisen järjestelyerän laskennassa. Kehittämisohjelman paikallinen erä on OVTESin A–F-osioissa 0,6 % ja G-osiossa 1,0 %.

Yleiskirjeessä 8/2024 on OAJ:n kanssa sovittu mahdollinen toimintatapa:

” Paikallisten järjestelyerien suuruus lasketaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta. Mikäli paikallisen järjestelyerän laskentakuukaudeksi on valittu kuukausi, jonka palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, korotetaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää esimerkiksi kertoimella 1,0076.”

Paikallisen järjestelyerän laskennan pohjaksi valitaan mahdollisimman tavanomainen kuukausi. Tavanomainen kuukausi on esimerkiksi sellainen, jossa ei ole tullut poikkeuksellisia eriä maksuun, palkansaajien määrä on ”tavanomainen” (ei esimerkiksi loma-aika) ja arkipyhät eivät ole aiheuttaneet poikkeuksellista kasvua palkkasummaan.

Jos valitun laskentakuukauden palkkasumma ei sisällä 1.5.2024 tulevaa 0,77 %:n yleiskorotusta, voidaan palkkasummaa tai järjestelyerän euromäärää korottaa kertoimella 1,0076. Toisena vaihtoehtona on laskea yleiskorotus valitun kuukauden palkkasummaan ja näin huomioida yleiskorotuksen vaikutus järjestelyerään.

• Lue myös vastaus kysymykseen: Miksi OVTESin paikallisen järjestelyerän laskennassa käytettävä kerroin on 1,0076 eikä 1,0077?  (23.4.2024) >

KT ja OAJ ovat yhdessä sopineet kertoimeksi 1,0076, joka tuottaa keskimäärin kustannusmuutoksen, kun koko kunta-alan aineistoon tekee 0,77 %:n yleiskorotuksen. 

Kun yleiskorotus lasketaan, esimerkiksi tässä tapauksessa 0,77 %, ei palkkasumma yleensä kuitenkaan nouse 0,77 %. Palkkasummassa on yleensä aina joitakin ei-korottuvia palkanosia, kuten koulu- ja kuntakohtaisia, taide- ja taitoaineita, määrävuosilisiä jne. Tämä vuoksi kustannusmuutos ei ole sama kuin yleiskorotuksen prosentti.

Työnantaja voi halutessaan arvioida kustannuksen tarkemminkin laskemalla valitun laskentakuukauden palkkasummaan 1.5.2024 yleiskorotuksen.
 

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle siten, että hän on altistunut biologiselle (tai fysikaaliselle, kemialliselle) tekijälle työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvään koulutustilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa. 

Ammattitauti vaatii lääkärin kannanoton

Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §:n 2 momentin mukaan sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa työterveyslääkärin kannanottoa asiaan. 

Työperäisten sairauksien sekä ammattitautiepäilyjen selvittäminen kuuluvat työterveyshuoltolain mukaiseen lakisääteiseen työterveyshuoltoon eikä selvittäminen edellytä sopimusta sairaanhoidosta.

Syyhy on mukana ammattitautiluettelossa

Työtapaturma- ja ammattitautilain 27 §:ssä säädetään ammattitautiluetteloa koskevasta asetuksesta, joka sisältää sairaudet, joilla katsotaan olevan lääketieteellisin tutkimuksin osoitettu todennäköinen syy-yhteys asetuksessa yksilöitäviin biologisiin (tai fysikaalisiin ja kemiallisiin) tekijöihin. 

Nämä sairaudet korvataan ammattitautina, kun työntekijän osoitetaan altistuneen asetuksessa mainitulle tekijälle siinä määrin, että se on voinut pääasiallisesti aiheuttaa sairauden eikä syynä sairauteen ole selvästi muu syy. 

Ammattitautiluettelossa on asetuksen lopussa biologisena tekijänä mainittu virukset, bakteerit, sienet, alkueläimet ja halkiomadot ja syyhypunkit.  

Miten toimitaan, jos syyhy on ammattitauti?

Mikäli syy-yhteys työhön on todettu ja syyhy on ammattitauti, tilanteeseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia ja sen korvaamisen edellytyksiä. Ammattitautiepäilystä ilmoitetaan vakuutusyhtiöön työpaikalla sovitun ilmoituskäytännön mukaisesti. 

Vakuutus ei kata perheenjäsenten hoitoa eikä myöskään altistuneiden oireettomien hoitoa.

Miten toimitaan, jos syyhy ei ole ammattitauti?

Jos kyseessä ei ole ammattitauti, työnantajan työterveyshuollon palveluista solmima sopimus saattaa kattaa lääkekulut. Työterveyshuollon sopimuksessa on saatettu ottaa kantaa myös siihen, kattaako työterveyshuolto vain sairastuneiden vai myös altistuneiden lääkkeet. 

Työterveyshuollon sopimus ei kata sairastuneen tai altistuneen perheenjäsenen hoitoa.

Syyhyyn ei ole olemassa työntekijöiden suojelemiseksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta annetun asetuksen 12 §:ssä mainittua estolääkitystä. 

Työnantaja on kuitenkin voinut linjata, että epidemian hoitamiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi työnantaja kustantaa työssä altistuneiden oireettomien työntekijöiden hoidon. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suositusluonteisen ohjeen terveydenhuollon ammattilaisille liittyen syyhyepidemian torjuntatoimiin muun muassa laitoshoidossa. THL on parhaillaan päivittämässä ohjetta.

Verohallinnon tulkinta lääkekulujen verovapaudesta

Verohallinto ohjeistaa lääkekuluista seuraavasti:

”Lääkekulut voivat kuulua työnantajan järjestämään terveydenhuoltoon osana koko henkilöstölle järjestettyä terveydenhoitosuunnitelman mukaista työterveydenhuoltoa. Lääkkeet voivat vain työterveyslääkärin tai työterveyslääkärin lähetteen perusteella erikoislääkärin määrääminä olla verovapaa henkilökuntaetu. Lääkekulujen määrä otetaan huomioon edun kohtuullisuutta arvioitaessa”.

Lue lisää Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolta voi kysyä tarkempaa ohjeistusta verotukseen liittyen.

Mikäli uuteen suoritekorvausjärjestelmään päätetään käyttää varallisuutta muista palkanosista, esimerkiksi uraporraspalkoista irrottamalla, tulee tämä osuus huomioida siirtymäkauden ajan maksettavassa suoritesiivussa. Suoritesiivu voi siten pitää sisällään sekä siirtymäkauden aikaisen laskennallisen suoritesiivun (ks. ohje suoritekorvausjärjestelmän käyttöönoton tueksi, kohta 3) että 1.6.–31.12. uraporraspalkasta mahdollisesti irrotettavan osan huomioimisen. Kenenkään kokonaisansiot eivät voi laskea, vaikka palkanmuodostus muuttaa muotoaan.
 
Uraporraspalkan muuttuessa on huomioitava heijastevaikutusten aiheuttamat muutokset automaattisissa lisissä, kuten työkokemuslisässä. Rahan siirtäminen tehtäväkohtaisista palkoista suoritekorvausjärjestelmään alentaa työkokemuslisän ja muiden ns. automaattisten lisien euromäärää. Tämä alenema on kompensoitava siirtämällä vastaava euromäärä suoritekorvauksiin. Näin kenenkään kokonaisansiot eivät laske tehtäväkohtaisten palkkojen alentuessa. Vastaavasti on arvioitava suoritepainotteisuuden lisääntymisen vaikutus vuosiloman ja muiden poissaolojen palkkaukseen ja kompensoitava tämä alenema suoritekorvauksissa.
 
Koska kokonaisuus on monimutkainen, on sallittua, että maksettuja palkkoja korjataan jälkikäteen, mikäli huomataan virheitä suuntaan tai toiseen. Tärkeää on kuitenkin se, että 1.6.2023 voimaantulevat palkankorotukset sekä lokakuun yleiskorotus (0,77 %) maksetaan palkkoihin oikein.

Mikäli suoritepalkkausjärjestelmään siirtymisen aikataulu on liian tiukka, työnantajat voivat hakea lisäaikaa järjestelmään siirtymiselle KT:n yleiskirjeen 21/2023 hakemuslomakkeiden mukaisesti.

Sairaalasektorilla työskenteleviin varhaiskasvatuksen opettajiin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajiin sovelletaan HYVTESiä. Kyseiset henkilöstöryhmät ovat hinnoittelun ulkopuolisia, ja heihin käytetään tilastotunnusta H9999999.
 

Palvelussuhde kestää koko lukuvuoden työajan, joten sovellettavaksi tulee A-osion 36 § 1 mom. Lomapäiväkorvausta kertyy 10 kuukaudelta.

Lomapäiväkorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät 1.8.–8.8.

Veso-koulutuspäivä 9.8. on opettajan työpäivä, eikä se vähennä lomapäiväkorvausta.

Opettajalle maksetaan palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena 20 päivän varsinaista palkkaa vastaava määrä ja lomarahaa 10 kuukaudelta.

Lapsen kodissa työskentelevillä perhepäivähoitajilla tarkoitetaan nimikkeestä riippumatta esimerkiksi lapsen kotona työskenteleviä tai kolmiperhepäivähoitajia sekä sijaishoitajina toimivia perhepäivähoitajia, jotka hoitavat lasta tai lapsia lapsen kodissa. Kolmiperhepäivähoitaja työskentelee perheiden kotona, esimerkiksi vuoroviikoin eri perheen kodissa.

Lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat ja kolmiperhepäivähoitajat kuuluvat KVTESin liitteen 5 hinnoittelukohtaan 05VKA064.

Tämä kysymys on tehty yhteistyössä KT:n JUKO ry:n, JAU ry:n ja Sote ry:n kanssa.