KT-lehti 5/2022: Työn joustoista rekrytointivaltti
KT-lehdessä 5/2022 kerrotaan, kuinka Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä perheystävällisyys ja mahdollisuus räätälöidä työtä yksilöllisesti katsotaan veto- ja pitovoimatekijäksi työmarkkinoilla. Lehdessä kerrotaan myös uuden palkkausjärjestelmän kehittämisestä ja ensi vuonna käynnistyvistä kokeiluista.
Perheystävällisyys osa henkilöstöstrategiaa
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä oikeus työn joustoihin on muuttuvissa elämäntilanteissa kaikilla, ei vain pienten lasten vanhemmilla. Yhtymässä uskotaan, että perheystävällisyys ja mahdollisuus räätälöidä työtä yksilöllisesti ovat veto- ja pitovoimatekijöitä työmarkkinoilla.
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä perheystävällisyys on olennainen osa yhtymän henkilöstöstrategian ja vastedes hyvinvointialueen henkilöstöohjelman toimeenpanoa.
– Työnantajan on oltava kiinnostunut työn lisäksi myös työntekijöidensä muusta elämästä. Meillä muun elämän halutaan olevan osa työpaikan arkea ja toimintakulttuuria sen sijaan, että asiasta puhuttaisiin kerran vuodessa kehityskeskusteluissa. Perhe-elämän ja työelämän tasapainoinen suhde tukevat toinen toistaan. Itse näen sen kestävänä ja välttämättömänä osana työpaikan henkilöstöpolitiikkaa, sosiaali- ja perhepalvelujen toimialajohtaja Mika Forsberg sanoo.
Lapsiperheitä houkutellaan Juukaan
Juuassa 20 vuoden historia muuttotappiokuntana saatiin kääntymään viime vuonna. Myönteisten lukujen takana on, että Juuka on houkutellut kuntaan erityisesti lapsiperheitä. Juuan kunnanjohtaja Henri Tanskanen on tyytyväinen kuntansa muuttolukuihin, vaikka kuolleisuus pitääkin huolen siitä, ettei väkiluku pääse kasvamaan. 4 500 asukkaan kunnassa noin 20 hengen vuosittainen muuttovoitto on kuitenkin luku, jolla harva Pohjois-Karjalan kunta pääsee ylpeilemään.
Juuka maksaa lapsiperheille vauvarahaa, mutta se on vain pieni osa sijoituksista nuoriin kuntalaisiin.
Viime vuosina tuhannen euron vauvarahaa on päästy maksamaan keskimäärin 25 uuden kuntalaisen huoltajalle. Tänä vuonna Juukaan on tosin kesäkuun loppuun mennessä syntynyt vain kuusi vauvaa, joten kirittävää riittää.
Varhaiskasvatuksessa yritetään toteuttaa mahdotonta yhtälöä
Suomi haluaa yhtä aikaa lisätä varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää ja nostaa henkilöstön koulutustasoa. Yhtälö on mahdoton, kirjoittaa KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho artikkelissaan. Monet päiväkodit kärsivät jo nykyisin pahasta henkilöstöpulasta.
Suomessa yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, ja osuutta halutaan kasvattaa. Suomi jää muista Pohjoismaista selvästi jälkeen kaikenikäisten lasten varhaiskasvatukseen osallistumisasteissa.
Vuonna 2030 tulee voimaan varhaiskasvatuslain muutos. Uuden mitoituksen mukaan henkilöstöstä kahden kolmesta tulisi olla varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja, ja heistäkin puolet opettajia. Vain yksi kolmesta saisi olla lastenhoitaja, kun nykyisin hoitajia saa olla kaksi kolmesta.
Sote-alan ratkaisu helpottaa hyvinvointialueiden aloitusta
KT ja Sote ry hyväksyivät lokakuun alussa valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen työriitaan. Näin myös Sote ry tuli kolmivuotisen työrauhan piiriin. Sovintoehdotuksen hyväksyminen varmistaa, että uudet hyvinvointialueet pääsevät aloittamaan toimintansa hallitusti myös henkilöstönsiirtojen näkökulmasta. Kun valtakunnalliset raamit ovat selvillä, hyvinvointialueet voivat edetä paikallisten pelisääntöjen laatimisessa.
Uutta palkkausjärjestelmää kokeillaan
Ensi vuoden aikana 15 kunnassa simuloidaan ja kokeillaan uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä. Jos kokeilun tulokset ovat myönteiset, nykyinen työn vaativuuden arviointi (TVA) järjestelmä saattaa jäädä historiaan.
Uuden palkkausjärjestelmän ensimmäinen simulointivaihe toteutettiin vuonna 2020. Kokemukset tasopalkkamallista olivat niin hyviä, että tänä syksynä simulointeja ja kokeiluja jatketaan. Uusi simulointivaihe alkaa tänä syksynä ja kestää ensi vuoden tammikuun loppuun. Simulointivaiheeseen ilmoittautuneiden joukosta valitaan työnantajat kokeiluvaiheeseen, jossa työntekijöiden palkat maksetaan oikeasti uuden tasopalkkamallin mukaan. Tämä vaatii myös paikallisen sopimuksen tuekseen.
TVA-järjestelmä perustuu ajatukseen, että valtakunnallinen työehtosopimus antaa raamit ja työn vaativuus on parasta arvioida paikallisesti.
– Se, mikä toimi 20 vuotta sitten, ei kuitenkaan toimi enää, kertoo artikkelissa KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.
