Potilasturvallisuuden varmistamiseen tarvitaan laki

Suojelutyövoiman saaminen kansalaisten hengen ja terveyden kannalta kriittisiin toimintoihin on käytännössä kiinni kokonaan ammattijärjestöjen halusta antaa suojelutyövoimaa.

– Kansalaisten henki ja terveys eivät voi olla riippuvaisia vain paikallisista suojelutyöneuvotteluista, vaatii toimitusjohtaja Markku Jalonen.

Suojelutyön saatavuus tulee määritellä lääketieteellisen vähimmäisvaatimuksen mukaisesti. KT kannattaa aluehallintoviranomaiselle annettavaa oikeutta määrätä henkilö potilasturvatyöhön, jotta palvelujen järjestäjä ja lääketieteellisestä hoidosta vastaavan taho voivat vastata lainsäädännön määräämistä velvoitteistaan.

Työsuhteisella työntekijällä ei ole lakisääteistä velvoitetta osallistua suojelutyöhön. Terveydenhuollossa olevat viranhaltijat voidaan määrätä koulutuksen ja osaamisen kannalta soveltuviin tehtäviin, mutta heidän vähäinen määränsä ei riitä varmistamaan tarvittavaa suojelutyötä. Lisäksi erikoissairaanhoidossa vaadittavaa osaamista on vaikea hankkia sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeessä mainituilla keinoilla, mikäli suojelutyöstä ei ole paikallisesti päästy yksimielisyyteen.

– Sairaanhoitopiirit seuraavat potilastarpeita ja neuvottelevat sen mukaan suojelutyöstä päivittäin tuntikausia. Vaikeuksia aiheuttaa muun muassa se, että neuvottelutulos alistetaan keskuslakkotoimikunnalle, ja järjestö voi muuttaa paikallisten neuvotteluiden tulosta. Riskitilanteita selvitellään jatkuvasti. Välittömän hoidon tarve lisääntyy lakkojen pitkittyessä ja laajentuessa, kertoo neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.

– Oma ongelmansa on se, ettei työnantaja voi olla varma siitä, saapuuko työntekijä sovittuun suojelutyöhön. Osa työntekijöistä ei vastaa kutsuihin, joten suojelutyötä jää joka vuorokausi vajaaksi. Tähän on saatava muutos, jotta suojelutyö saadaan asianmukaisesti toimimaan, toteaa Nybondas-Kangas.

KT ehdottaa lakiesityksen laajentamista myös sosiaalihuoltoon

Lakiesitys koskee nyt terveydenhuoltoa, mutta lain tulisi koskea myös sosiaalihuollon palveluja, kuten ympärivuorokautista hoitoa ja vammaispalveluyksiköitä. Myös näissä yksiköissä on tarpeen turvata potilaiden turvallisuus.

Potilasturvalaissa tulisi säätää samalla määräaikaisesta henkilöstömitoituksen alittamismahdollisuudesta vanhuspalveluissa. Lakot uhkaavat laajeta 15. huhtikuuta kuntayhtymiin, jossa järjestetään myös perusterveyden- ja sosiaalihuollon palveluita. 

Lakiesitys ei rajaa lakko-oikeutta tarpeettomasti

KT katsoo, että potilasturvallisuuden varmistaminen suojelutyöllä lakiesityksen mukaisesti ei rajoita lakko-oikeuden toteutumista enempää kuin mitä on tarpeen. Perustuslaillisesta yhdistymisvapaudesta eli lakko-oikeudesta voidaan poiketa vain silloin, kun ihmisten henki ja terveys ovat välittömästi vaarantumassa.

– Tässä tilanteessa poikkeaminen on perusteltua, jotta kenenkään terveys ei peruuttamattomasti vaarannu ja jotta oikeus elämään turvataan. KT oli valmis hyväksymään sovittelijan aiemmin tekemän sovintoehdotuksen ja on valmis jatkamaan sovittelulautakunnassa neuvotteluja työriidan ratkaisemiseksi, toteaa Markku Jalonen.