Hyvinvointialueet ovat onnistuneet toimintansa uudistamisessa – perusterveydenhuollossa pääsee hoitoon aiempaa nopeammin
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet kehittämään sote-palveluita jo lyhyessä ajassa vaikeasta taloustilanteestaan huolimatta. Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa on nopeutunut, ja työpaikkojen pito- ja vetovoimaa on vahvistettu, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hyvinvointialueet ovat panostaneet aiempaa vahvemmin perusterveydenhuoltoon sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Ne ovat myös onnistuneet turvaamaan asukkaidensa tarvitsemat lakisääteiset palvelut, vaikka käynnissä on toimintaa ja taloutta tasapainottavia muutosohjelmia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä valtakunnallisesti ja hyvinvointialueittain. THL:n tuoreimman arvion mukaan perusterveydenhuollossa pääsi vuonna 2024 hoitoon aiempaa nopeammin ja esimerkiksi mielenterveyspalveluiden saatavuus parani.
Perusterveydenhuollossa hoitoon pääsyn ongelmia on ratkottu muun muassa digitaalisilla ratkaisuilla ja moniammatillisten tiimien voimin. Mielenterveyspalveluissa on otettu käyttöön matalan kynnyksen palveluita ja uusia toimintamalleja.
THL suosittelee, että hyvinvointialueet jatkavat peruspalveluja vahvistamista selkiyttämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoja sekä sovittamalla niiden toimintoja yhteen.
Henkilöstöpula vaikeuttaa palveluiden järjestämistä
Hyvinvointialueet ovat tehneet määrätietoisesti työtä parantaakseen työpaikkojensa pito- ja vetovoimatekijöitä. Pula ammattihenkilöstöstä on kuitenkin edelleen monin paikoin niin suuri, että se vaikeuttaa palvelujen järjestämistä.
Useat alueet ovat joutuneet hankkimaan kalliita ostopalveluja ja käyttämään vuokratyövoimaa järjestääkseen lakisääteiset palvelut. Henkilöstöpula on yksi syy, joka on vauhdittanut palvelujen keskittämistä sekä digitaalisten ja liikkuvien palveluiden kehittämistä.
Hyvinvointialueet tarvitsevat taloutensa tasapainottamiseen enemmän aikaa
Hyvinvointialueiden sote-palveluihin tekemät uudistukset vaikuttavat kustannuksiin viiveellä.
THL:n mukaan talouden tasapainottaminen vuoden 2026 loppuun mennessä on realistinen tavoite vain harvoille alueille. Tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden vuoden 2024 yhteenlaskettu alijäämä on kasvamassa yli 1,4 miljardiin euroon. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2023 alusta laskettuna alijäämää on kertynyt 2,7 miljardia euroa.
Hyvinvointialueet tarvitsevat lisää aikaa talouden tasapainottamiseen. Vaikka hyvinvointialueiden talous on vaikeuksissa, niiden tekemä uudistustyö antaa hyvät edellytykset toiminnan ja palveluiden kehittämiselle.
THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä valtakunnallisesti, yhteistyöalueittain ja hyvinvointialueittain. Arvioitaviin alueisiin kuuluu 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä. THL julkaisee valtakunnallisen asiantuntija-arvion ja hyvinvointialuekohtaiset arviot samaan aikaan.
Muualla verkossa
