Hallitusohjelmaneuvotteluissa on huomioitava sote-alan valtava työvoimatarve
Hallitusneuvotteluissa on kiinnitettävä huomiota sote-alan ja muiden hyvinvointipalveluiden huutavaan henkilöstöpulaan. Kansalaisten tarvitsemia lakisääteisiä peruspalveluita ei voida turvata ilman koulutuspaikkojen ja työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa on kiinnitettävä huomiota sosiaali- ja terveysalan hälyttävään henkilöstöpulaan. Henkilöstöpula uhkaa jo nyt monia kansalaisille elintärkeitä peruspalveluita, ja palveluiden järjestäminen hankaloituu tulevina vuosina entisestään.
Henkilöstötarpeen täyttämiseksi on otettava käyttöön kaikki keinot koulutuksen lisäämisestä työurien pidentämiseen ja tiukkojen henkilöstömitoitusten väljentämiseen. Myös työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa on määrätietoisesti lisättävä.
– Vakavaa henkilöstöpulaa on sote-alan lisäksi kaikilla toimialoilla, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, opetusalalla, teknisellä sektorilla ja pelastustoimessa. Kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimatarvetta ei ole mahdollista täyttää ilman työperäisen maahanmuuton helpottamista ja merkittävää lisäämistä, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Jokainen työntekijä tekee arvokasta työtä
Työvoiman tarve kunnissa ja hyvinvointialueilla kasvaa väestön vanhetessa kahdella tavalla: samaan aikaan kun nykyisiä työntekijöitä jää eläkkeelle, ikääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän ja kalliimpia palveluita. Lasten ja työikäisten veronmaksajien määrä puolestaan vähenee.
– Työikäisten paineita eivät kasvata vain sote-kustannukset, vaan esimerkiksi vihreä siirtymä ja kasvavat puolustusmenot. Suoraan sanoen tarvitsemme jokaisen työikäisen, joka haluaa rakentaa elämäänsä ja työskennellä Suomessa, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.
KT:n mukaan työperäistä maahanmuuttoa ei pidä rajoittaa keinotekoisilla tulorajoilla. Esimerkiksi hoiva-avustajan tai lähihoitajan työ on yhteiskunnallisesti tuottavaa ja arvokasta, vaikka palkka ei yltäisi suomalaisten palkansaajien keskituloihin. Kukaan ei tee turhaa työtä.
– Kaikki tulijat eivät kenties tuota veroeuroja heti, mutta huoltosuhteen ongelmien ratkaisussa on katsottava pidemmälle, vuosien ja vuosikymmenien päähän. Tarve työvoimalle on valtava, Ruskoaho sanoo.
Kymmeniä tuhansia tarvitaan vain hyvinvointialueille
Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen tuore selvitys (2023) on ensi kertaa tuottanut kootusti tietoa hyvinvointialueiden kansainvälisistä rekrytointitarpeista. Kyselyyn vastasivat kaikki hyvinvointialueet ja Helsinki sekä HUS.
Selvityksessä hyvinvointialueet arvioivat, että niiden työvoimatarpeesta alle 80 prosenttia voidaan kattaa Suomessa jo olevalla ja alalle valmistuvalla työvoimalla. Yli viidennes, eli 20,9 prosenttia, tulee kattaa työperäisellä maahanmuutolla.
– Tämä tarkoittaa, että pelkästään hyvinvointialueilla tarvitaan kymmeniä tuhansia työperäisiä maahanmuuttajia tulevina vuosina. Vaikka hyvinvointialueilla on rekrytointihankkeita joko käynnissä tai suunnitteilla, niiden mittaluokka on vielä täysin riittämätön, sanoo KT:n kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen.
Valtiolta työnantajat tarvitsevat tukea kielikoulutuksen järjestämiseen ja esimerkiksi oleskelulupien sekä perheenyhdistämisen prosessien helpottamiseen. Valviran vaatimia kielikokeita ja pätevyyden laillistamismenettelyjä on nopeutettava ja sujuvoitettava.
Tällä hetkellä esimerkiksi sote-alan jäykät kielitaitovaatimukset yhdistettynä riittämättömään kielikoulutustarjontaan heikentävät Suomen kilpailukykyä Ruotsiin verrattuna.
– Kansainvälinen rekrytointi on kovaa työtä, ja jokaisesta vaivalla saadusta työntekijästä on pidettävä kiinni. Työnantajat tarvitsevat valtiovallalta tähän työhön selkeää sitoutumista ja joustavia tukirakenteita, Sivonen sanoo.
Muualla verkossa
Markku Jalonen
Juho Ruskoaho
