Vuokratyövoiman käyttö hyvinvointialueilla vaarantaa sote-uudistuksen tavoitteet
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keskiviikkona 15. helmikuuta raportin vuokratyön käytöstä hyvinvointialueilla. KT painottaa, että työtä on välttämätöntä jatkaa ja edetä lainsäädännöllisiin muutoksiin.
Runsas vuokratyön käyttö hyvinvointialueilla uhkaa vaarantaa sote-uudistuksen tavoitteet. Näin katsoo Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
– Vuokratyövoiman käytön riskit ovat merkittävät tilanteessa, jossa vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Sote-uudistuksen tavoitteet, kuten kustannusten hillitseminen, uhkaavat karata käsistä, sanoo KT:n neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas.
Vuokratyö vie resursseja muulta toiminnalta
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi keskiviikkona 15. helmikuuta vuokratyöverkoston loppuraportin, joka käsittelee vuokratyövoiman käyttöä hyvinvointialueilla. KT on toiminut verkostossa pysyvänä asiantuntijana.
Raportin mukaan vuokratyövoiman käyttö on haitallista, jos hinnat jatkavat nousuaan ja työvoima tulee kohtuuttoman kalliiksi. Jos osaavaa henkilöstöä ei kyetä varmistamaan, vuokratyön käyttö voi muodostaa merkittäviä eroja suhteessa hyvinvointialueella työskentelevän henkilöstöön ja heille maksettaviin etuihin.
Taloudellisten riskien lisäksi vuokratyön runsas käyttö voi raportin mukaan vaikeuttaa hyvinvointialueiden toiminnan kehittämistä. Vuokrahenkilöstö ei yleensä kiinnity samalla tavalla työyhteisöön ja sen kehittämiseen kuin hyvinvointialueen oma, palkattu henkilöstö.
– Sote-uudistuksen tavoitteiden täyttymiseksi palveluverkkoa mutta myös työyhteisöjä on tarpeen kehittää jatkuvasti. Runsas vuokratyön käyttö ei saa heikentää mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja sen tuloksellisuutta, sanoo Nybondas-Kangas.
Toimenpiteet jäävät jatkotyön varaan
Vuokratyöverkoston loppuraportissa tarkastellaan vuokratyön käytön laajuutta ja kustannuksia, työnantajan omia keinoja ylläpitää henkilöstön pito- ja vetovoimaa sekä hankintoihin liittyvää juridiikkaa ja hyviä käytäntöjä.
Varsinainen työ, esimerkiksi lainsäädännön muutokset hyvinvointialueita koskevaan voimaanpanolakiin, jäävät kuitenkin täysin raportissa luvatun jatkotyön varaan.
KT on pitänyt esillä muun muassa voimaanpanolain avaamista ja vuokratyön rajoitteita sekä mahdollisia hintakattoja. Myös terveydenhuollon osin 1990-luvulta peräisin oleva ammattihenkilölainsäädäntö on tarpeen uusia. Alalla tarvitaan uusia työkaluja tehtävärakenteiden ja työnjakojen kehittämiseen.
– Vuokratyön laajenevan käytön juurisyy on työvoimapula. Siksi kaikki keinot pahenevan työvoimapulan ratkaisemiseksi täytyy ottaa käyttöön, sanoo neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas.
KT katsoo, että STM:ssä aloitettua vuokratyöilmiöön liittyvää työtä on välttämätöntä jatkaa. Hyvinvointialueita työnantajina edustavan KT:n pitää olla mukana myös jatkotyössä.
