Pula sosiaalityöntekijöistä pahenee ensi vuonna

Pula sosiaalityöntekijöistä pahenee alkuvuodesta. 1.1.2024 tulee voimaan lastensuojelulain tiukennus, joka rajoittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärää 35:stä 30:een. Muutoksen arvioitiin vaativan noin 350 uuden sosiaalityöntekijän palkkaamista, eikä heitä ole saatavilla.

Hyvinvointialueilla on aiheuttanut epäselvyyttä Valviran kesällä 2023 tarkentama ohjeistus sosiaalityöntekijöiden sijaisista. Ohjetta on tulkittu niin, että vain sosiaalityön tutkinto-opiskelijoilla olisi oikeus toimia niin sanotusti sijaispätevinä sijaisina.

Sijaispätevä sosiaalityöntekijä on suorittanut sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä harjoittelun, mutta ei maisterintutkintoa. Lain mukaan hän voi toimia sosiaalityöntekijän tehtävissä määräaikaisesti enintään vuoden ajan. 

Lisäksi 1.1.2024 tulee voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, joka tekee luvattomasta sosiaalihuollon ammattihenkilönä toimimisesta rangaistavaa. Koska sijaispätevyyden tulkinnasta on epäselvyyttä, laki aiheuttaa epävarmuutta sijaisissa ja vaikeuttaa rekrytointia hyvinvointialueilla. 

–  Tarvitsemme alaa opiskeleville sijaisille nopeasti pätevöitymiskoulutusta, jotta he voivat työskennellä vakituisina sosiaalityöntekijöinä. Lisäksi ministeriön tulee kiireellisesti ohjeistaa, miten sijaispätevyyttä koskevaa säädöstä tulkitaan noin 2,5 vuotta kestävän pätevöitymiskoulutuksen aikana, kertoo KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka. 

Hyvän työn ohjelmalla on kiire 

Orpon hallitusohjelmassa linjataan, että hallitus haluaa ratkaista hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden saatavuutta uhkaavan sote-henkilöstön vajeen. Ohjelman mukaisesti sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi käynnistettiin joulukuussa 2023 Hyvän työn ohjelma.  

Hyvän työn ohjelman tavoitteena on helpottaa henkilöstöpulaa muun muassa ammattilaisten työnjakoa, työhyvinvointia ja alan houkuttelevuutta parantamalla. Ohjelman toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, että yksi suurimmista sote-alan pula-ammateista ovat sosiaalityöntekijät. Vaje oli jo vuonna 2022, ennen nyt voimaantulevia muutoksia, yhteensä 475 henkilötyövuotta. 

– KT pitää tärkeänä, että suunnitelman mukaisesti selvitetään kiireellisesti tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimisen laajuus hyvinvointialueilla ja toteutetaan tarvittava pätevöitymiskoulutuspolku sosiaalityöntekijäksi, sanoo Anna Kukka. 

Lisäksi on Kukan mukaan arvioitava, miten kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata työnjakoa kehittämällä. Alueilla työskentelee esimerkiksi satoja sosiaalityöntekijöiden sijaisia, jotka ovat pohjakoulutukseltaan sosionomeja. Lisäksi he ovat suorittaneet tilapäiseltä sosiaalityöntekijältä laissa edellytetyt sosiaalityön opinnot ja harjoittelun. 

– Myös heidän kelpoisuudestaan tarvitaan selvennystä ministeriöltä, Kukka sanoo.  

Jo ennestään puuttuu satoja osaajia 

Sosiaalityöntekijöistä on ollut pulaa jo pitkään. Julkiset työnantajat ovat rekrytoineet uusia sosiaalityöntekijöitä aktiivisesti, ja Tilastokeskuksen mukaan heidän määränsä onkin kasvanut lähes 600:lla vuosina 2017–2022. Lisää kuitenkin tarvittaisiin.  

THL:n lokakuun 2023 tilastojen mukaan jo nykyiset lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden enimmäisasiakasmäärät ylittyvät 15 hyvinvointialueella 21:stä. Lastensuojelussa lähes joka kolmatta (28 %) sosiaalityöntekijän tehtävää hoitaa sijaispäteväksi katsottu henkilö. 

– Henkilöstöpula vaikuttaa tuhansiin sosiaalityön asiakkaisiin ympäri maata. Sosiaalityöntekijä on viranhaltija, jonka päätöksillä on oikeudellisia vaikutuksia, Anna Kukka sanoo. 

KT on tuonut useasti esille, että henkilöstö- ja asiakasmitoituksiin liittyvän lainsäädännön tulee olla realistista. Kireä sääntely kääntyy tarkoitustaan vastaan, koska kelpoisuusehdot täyttäviä henkilöitä ei ole palkattavissa.