Henkilöstön saatavuus otettava hallitusohjelman toteuttamisen kärkeen
Orpon hallituksen ohjelmassa on tunnistettu hyvin henkilöstön saatavuuden ongelmat kunta- ja hyvinvointialoilla. Ohjelmassa on esitetty useita keinoja työvoimapulan ratkaisemiseksi. Hallitusohjelman toimeenpanoa on nopeutettava, jotta henkilöstöpulan paheneminen saataisiin pysäytettyä.
– Työvoimapula on kaikkein suurinta kunta- ja hyvinvointialoilla. Se vaikeuttaa merkittävästi päivittäisten ja lakisääteisten peruspalvelujen tuottamista. Tämä tosiasia täytyy ottaa hallitusohjelman toteuttamisen keskeiseksi ohjenuoraksi ja prioriteetiksi, vaatii KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi käynnistetään omat hankkeet. KT odottaa, että työnantajat saavat hankkeilta konkreettista tukea.
– Hyvinvointialan lisäksi osaajista on pulaa myös kunta-alalla. Tämä on huomioitava jatkotoimissa. Osaajista on pulaa jo nyt esimerkiksi opetusalalla, varhaiskasvatuksessa tai teknisessä toimessa. Lähivuosina tilanne vain vaikeutuu, sanoo Jalonen.
Valtiovarainministeriön tavoin Jalonen varoittaa kalliista ja lyhytaikaisesta vuokratyövoiman käytöstä.
– Työvoiman määrä ei ostopalveluilla lisäänny, vaan siirtyy paikasta toiseen ja siksi yleensä ostopalveluiden käyttö nostaa kustannuksia palveluiden tuottamisessa.
Mitoitusten ja kelpoisuuksien kokonaisharkinta tarpeen
KT esitti hallitusohjelmaan useiden henkilöstömitoitusten uudelleenarviointia. Hallitusohjelmassa luvataan selkeyttää työnjakoja ja tarkastella henkilöstön kelpoisuusehtoja. KT:n tavoitteiden mukaisesti hoitajamitoituksen ja hoitotakuun kiristyminen lykkääntyi. Vammaispalvelulain voimaantuloa siirretään eteenpäin, ja sen sisältöä arvioidaan vielä uudelleen.
– Nykyisiä velvoitteita, mitoituksia ja kelpoisuuksia tulee arvioida kokonaisuutena erityisesti henkilöstön saatavuuden näkökulmasta, vaatii Jalonen.
Varhaiskasvatuslaki on KT:n mukaan tarpeen avata, koska lain mitoitus- ja kelpoisuusmääräykset ovat työnantajille mahdottomia noudattaa. Koulutuspaikkoja ja pätevöitymismahdollisuuksia lisätään varhaiskasvatukseen, mutta nämä toimet eivät ole riittäviä kasvavaan henkilöstötarpeeseen, josta osa aiheutuu varhaiskasvatuslakiin sisältyvistä kiristyvistä kelpoisuusvaatimuksista. Esitetty päiväkodin johtajien kelpoisuusehtojen väljentäminen on tärkeää sosionomien uramahdollisuuksien turvaamisen kannalta, mutta se ei ratkaise kokonaisuutta.
Hallitusohjelmassa luvataan lisätä koulutuspaikkoja myös muille työvoimapula-aloille. Sen lisäksi luvataan edistää oppisopimusta sekä lisä- ja täydennyskoulutusta. Sekä hallituksen tavoite koulutusasteen nostosta että työvoimapulan selättämisestä vaatii mittavia lisäyksiä työvoimapula-alojen aloituspaikkoihin. Jalonen vaatiikin, että koulutuspaikkojen määrät on konkretisoitava mahdollisimman nopeasti ja niiden toteuttamiseen tarvittava rahoitus on varmistettava.
Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia luvataan lisätä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ja kasvatusalalla.
– Työnantajien ja palkansaajien rahoittaman aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on täysin vääränsuuntainen toimenpide. Tuella olisi paikkansa työvoimapula-aloille kouluttautuessa, korostaa Jalonen.
Kansainvälisessä rekrytoinnissa edelleen esteitä
Hallitusohjelmaan sisältyvät tutkintojen hyväksymisen sujuvoittaminen, tutkintojen täydentämisen sekä kielikoulutusten tarjonnan ja laadun parantaminen olivat myös KT:n hallitusohjelmatavoitteita. Hankepohjaisista tai henkilöpohjaisista menettelyistä on päästävä kansallisiin, vakiintuneisiin toimintamalleihin.
– Kansainvälisen rekrytoinnin ja työperäinen maahanmuuton lisääminen on täysin välttämätöntä, jota lakisääteiset palvelut ja taloudellinen kasvu voidaan varmistaa. Työperäisen maahanmuuton kiristyminen esimerkiksi uudelleentyöllistymisen kolmen kuukauden velvoitteen osalta heikentää maahanmuuttajien työllistymistä. Esitystä pitäisi väljentää jatkovalmistelussa, painottaa Jalonen.
Julkisen työn merkitystä korostetaan yhteisellä kampanjalla
Hyvä johtaminen lisää kunta- ja hyvinvointialan houkuttelevuutta. KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet laajasta yhteistoiminnallisesta työelämän kehittämisohjelmasta sekä kunta- että hyvinvointialalle.
– Sen lisäksi kunta- ja hyvinvointialan sopijaosapuolet pitävät yhdessä esillä julkisen työn merkitystä ja laajuutta yhteisellä kampanjalla alojen vetovoimaisuuden parantamiseksi, kertoo Jalonen.
