KT:n terveiset budjettiriiheen: Työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen edistää työllisyyttä

KT:n toimitusjohtaja Markku Jalosen terveiset hallituksen budjettiriihen ovat, että alenevat työttömyysvakuutusmaksut on hyödynnettävä ostovoiman parantamiseen ja työnantajamaksujen alentamiseen eikä lyhytnäköisesti budjetin paikkaukseen. 

– Hallituksen on myös pikaisesti tartuttava henkilöstöpulan ratkaisemiseen konkreettisin keinoin, vaatii KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen. 

Työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen parantaisi heikkenevän talouden suhdanteessa palkansaajien ostovoimaa ja vähentäisi työnantajien sivukuluja. 

– Maksujen alentamisen vaikutukset työllisyyteen ovat myönteisiä.  Myös valtion talous hyötyy suoraan esitetystä alennuksesta, koska verovähennyskelpoisten maksujen määrä vähenee, toteaa Markku Jalonen. 

Työttömyysvakuutusmaksujen vakuutusperiaatteesta tulee pitää kiinni. 

– Maksuilla kuuluu rahoittaa vain tiettyjä etuuksia, kuten ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Muiden julkisten menojen kattamiseen niiden tuottoa ei pidä käyttää, vaatii Markku Jalonen. 

Jalonen muistuttaa, että työttömyysvakuutusmaksujen alennuksesta hyötyisivät kiristyvän talouden ja sopeutusohjelmien keskellä kamppailevat kunnat ja hyvinvointialueet. 

Työllisyysrahaston esityksen mukaan maksu laskisi keskimäärin noin 0,90 prosenttiyksikköä kunta-alalla ja 0,96 prosenttiyksikköä hyvinvointialalla. Vuonna 2024 tämä tarkoittaa kunta-alalla noin 82 miljoonaa euroa ja hyvinvointialalla 99 miljoonaa euroa. 

Naisvaltaisia aloja ei pidä rangaista

KT ei hyväksy perhevapaakorvaukseen esitettäviä muutoksia, joiden mukaan naispuolisen työntekijän työnantajalle maksettavaa kertakorvausta alennetaan 1 500 euron tasolle. 

– Tällä naisvaltaisten alojen työnantajia rangaistaisiin perhevapaakustannuksista vielä lisää, kun korvauksia pitäisi päinvastoin tasata eri toimialojen välillä, toteaa Markku Jalonen. 

Sosiaaliturvan muutosten kustannukset korvattava kunnille

Hallitusohjelmaan sisältyvät esitykset työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta ovat työllisyyden ja työn vastaanottamisen kannusteiden osalta kannatettavia.  

Esimerkiksi työssäoloehdon pidentäminen lisäisi työmarkkinatuen ja perustoimeentulon saajien määrää noin 15 000 henkilöllä. Työttömyysturvan muutokset ja sosiaalietuuksien leikkaukset lisäävät kuitenkin kuntien kustannuksia.

– Julkinen talous on kokonaisuus. Kunnille ei pidä siirtää ilman kompensaatiota sosiaaliturvan muutosten kustannuksia, painottaa Markku Jalonen.

Työvoimapulan nujertaminen vaatii konkreettisia esityksiä

Työvoimapula on kaikkein suurinta kunta- ja hyvinvointialalla. Tämä on vaikeuttanut lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Työvoimapulan vuoksi vuokratyön ja ostopalveluiden kustannukset ovat nousseet rajusti.

Hallitusohjelmassa on luvattu useassa kohdassa turvata kuntien ja hyvinvointialueiden työvoiman saatavuus. Hallituksen pitäisi tehdä konkreettiset esitykset koulutusmäärien lisäyksistä ja muista työvoiman saatavuutta tukevista toimenpiteistä sekä kohdentaa niihin riittävät määrärahat.

– Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaisi entisestään naisvaltaisten alojen työvoimapulaa. Sen tilalle on luotava korvaava järjestelmä, vaatii Markku Jalonen.