Ulkomaisia osaajia tarvitaan vauhdittamaan talouskasvua ja investointeja
Ulkomaiset osaajat ovat entistä tärkeämpiä Suomen työmarkkinoille ja kilpailukyvylle. Työperäinen maahanmuutto on yksi keino työvoimapulan ratkaisemiseksi, mutta ulkomaisia osaajia tarvitaan myös luomaan talouteen kasvua ja investointeja. Työterveyslaitoksen Työpuntarissa mietittiin keinoja, joilla Suomi pärjää globaalissa kilpailussa osaajista.
Suomen suurin ongelma ei ehkä olekaan talouden kestävyys, vaan työntekijöiden ja osaajien vähyys. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) arvioi vuoden 2022 lopulla, että työvoimapulan ja kohtaanto-ongelmien vuoksi oli 12 kuukauden aikana jäänyt syntymättä 130 000 työpaikkaa. Tämä osoittaa, että osaajapula haittaa talouskasvua ja investointeja.
Ulkomaisia osaajia tarvitaan myös työvoimapulan ratkaisemiseen. Esimerkiksi sote-alan työvoimatarve kasvaa niin paljon 2030-luvulla, että sitä on mahdotonta ratkaista ilman työperäistä maahanmuuttoa.
Business Finlandin Work in Finland -yksikön johtaja Laura Lindemanin mukaan Suomi tunnetaan maailman onnellisempana maana, mutta sen tarjoamat uramahdollisuudet ovat tuntemattomia. Suomen kansainvälistä työnantajamainetta kannattaa rakentaa yhteistyössä, sillä yksittäisen työnantajan on vaikea erottautua globaalissa kilpailussa.
Suomen ehdottomia vetovoimatekijöitä ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa ovat toimivat ja tasa-arvoiset työpaikat.
Myös henkilöstöpalveluyhtiö Baronan johtaja Elina Koskela korostaa yhteistyön merkitystä ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa. Esimerkiksi rekrytoinnin eettisyyden varmistaminen onnistuu usein parhaiten kumppaneiden kanssa.
Koskelan mukaan parasta mainosta Suomen työnantajamaineelle on se, kun maahanmuuttaneet kertovat hyvistä kokemuksistaan.
Maahanmuuttaneiden osaamista ei kannata hukata
Työterveyslaitoksen Työpuntari-tilaisuuteen 29.5.2023 osallistuneet asiantuntijat olivat sitä mieltä, että maahanmuuttoa kategorisoidaan välillä turhaan työperäiseen ja muuhun maahanmuuttoon. Kaikki maahantulijat ja maahanmuuttaneet ovat potentiaalisia työntekijöitä.
Suomessa hukataan maahanmuuttaneiden osaamista, jos he eivät löydä paikkaansa työelämästä. Etenkin maahanmuuttaneiden naisten tilannetta voisi helposti parantaa.
Maahanmuuttaneiden naisten työllisyysaste on 50 prosenttia, kun Suomessa syntyneiden naisten työllisyysaste on 72 prosenttia ja maahanmuuttaneiden miesten 70 prosenttia. Maahanmuuttaneiden naisten koulutustaso on kuitenkin parempi kuin miesten. Peräti 43 prosenttia 25–43-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon.
Maahanmuuttaneiden naisten heikkoon työllisyyteen löytyy useita syitä. Esimerkiksi naisvaltaisten alojen kielitaito- ja tutkintovaatimukset ovat usein tiukempia kuin miesvaltasilla aloilla. Myös asenteet vaikuttavat naisten työllistymiseen, ja kotihoidontuki voi pahimmassa tapauksessa passivoida heitä.
Työpaikan käytännöt ja toimivat palvelut vaikuttavat haluun jäädä
Työelämään ja uuteen maahan integroitumiseen vaikuttavat monet tekijät.
Baronan johtaja Elina Koskelan mielestä tärkeintä on, että maahanmuuttaneet tuntevat itsensä tervetulleiksi.
Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Barbara Bergbom korostaa, että työpaikoilla tarvitaan uusia toimintatapoja, jotta maahanmuuttaneet saadaan sujuvasti työelämään ja viihtymään siellä. Yksi esimerkki tällaisista käytännöistä on kielitaitovaatimusten kohtuullistaminen.
Bergbom peräänkuuluttaa työpaikoille kielitietoisia toimintatapoja. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla osataan suhtautua epätäydelliseen kielitaitoon ja arvioida, millaista kielitaitoa eri työtehtävässä tarvitaan. Hän haastaa myös Suomessa syntyneet puhumaan vieraita kieliä epätäydellisesti. Onneksi myös alati kehittyvä kieliteknologia auttaa ylittämään kielimuureja.
Koskela ja Bergbom myös muistuttavat, että ihminen ei ole pelkästään työntekijä. Perhe on monille tärkeä voimavara, joka ankkuroi ja vaikuttaa hyvinvointiin. Sen vuoksi myös perheen viihtyminen ja esimerkiksi puolison työllistyminen vaikuttavat haluun jäädä.
TE-palveluiden siirtyminen kunnille tarjoaa mahdollisuuksia parantaa maahanmuuttavien ja -muuttaneiden työllisyyspalveluja, kunhan niille turvataan riittävät resurssit. Ylipäätänsä toimivat palvelut helpottavat kotiutumista uuteen kotimmaahan.
Muualla verkossa
