Uudistettu työrauhalainsäädäntö voimaan – tavoitteena vähentää työmarkkinahäiriöitä
Työrauhalainsäädännön muutokset tulevat voimaan 18.5.2024. Uudistetulla lainsäädännöllä korotetaan laittomista työtaisteluista tuomittavia hyvityssakkoja. Lisäksi muutoksilla rajoitetaan suhteettomia myötätuntotaisteluja ja säädetään poliittisille työtaisteluille enimmäiskesto.
Hallituksen tavoitteena on ollut parantaa uudistuksella työrauhaa ja siten esimerkiksi Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Muutoksilla ei rajoiteta laillisia työtaisteluja, joilla tavoitellaan parempia työehtoja omaan työehtosopimukseen.
– Työrauhalainsäädännön uudistaminen oli välttämätöntä, painottaa KT:tä valmisteluryhmässä edustanut neuvottelujohtaja Anne Kiiski.
KT oli jo pitkään vaatinut työrauhalainsäädännön uudistamista, sillä aiempi lainsäädäntö oli monilta osin vanhentunut. Sen perusteella ei voinut enää turvata yhteiskunnan ydintoimintoja ja työmarkkinoiden vakautta.
Työrauhan rikkomisesta voidaan tuomita suurempia hyvityssakkoja
Jos työtaistelutoimet kohdistuvat työehtosopimukseen silloin, kun se on voimassa, kyse on laittomasta lakosta.
Laittomasta lakosta voidaan tuomita hyvityssakko.
Uudistetussa lainsäädännössä sakon ylärajaksi on säädetty 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Hyvityssakko voidaan kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan.
Jatkossa myös työntekijä voidaan määrätä maksamaan 200 euron suuruinen hyvitys, jos hän jatkaa sellaista työnseisausta, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi, ja tietää annetusta tuomiosta.
Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti siitä, että tuomioistuin on todennut työnseisauksen lainvastaiseksi. Työnantajalla on oikeus kuitata hyvitys palkasta vain työntekijän nimenomaisella suostumuksella. Muutoin kuittaus edellyttää, että hyvitys on jo tuomittu maksettavaksi lainvoimaisella tuomiolla.
Poliittisten työtaistelujen kestoa ja kohtuuttomia myötätuntotyötaisteluja rajoitetaan
Poliittiset työnseisaukset saavat jatkossa kestää enintään 24 tuntia. Muiden työtaistelutoimien kesto on rajattu kahteen viikkoon. Aiemmin järjestettyä poliittista työtaistelua ei saa toistaa vuoden sisällä alkuperäisen työtaistelun alkamisesta saman tavoitteen saavuttamiseksi.
Poliittisella työtaistelulla tarkoitetaan työntekijäjärjestön toimeenpanemaa työtaistelua, joka kohdistuu poliittiseen päätöksentekijään tai päätöksentekoon. Niiden vaikutukset heijastuvat kuitenkin myös työnantajiin.
Myötätuntotyötaisteluilla tuetaan toisen työntekijäryhmän työtaistelua. Työrauhan aikana saa järjestää vain sellaisia myötätuntotaisteluita, jotka eivät aiheuta suhteetonta vahinkoa työtaistelun ulkopuolisille osapuolille. Rajoitteet ovat lievempiä, jos alalla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta.
Työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta laajenee
Uudistus laajentaa myös työtaisteluita koskevaa ilmoitusvelvollisuutta. Työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta ja poliittisesta työtaistelusta on jatkossa ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen niiden aloittamista.
Myötätuntotyötaistelua koskeva ilmoitus on annettava työtaistelun kohteena olevalle työnantajalle ja työehtosopimuksen osapuolelle.
Työrauhan aikana poliittista työtaistelua koskeva ilmoitus annetaan työehtosopimuksen osapuolelle.
Lisäksi poliittisista työtaisteluista ja myötätuntotyötaisteluista on ilmoitettava valtakunnansovittelijan toimistoon.
Muualla verkossa
