Työrauhajärjestelmä ei ole ajan tasalla – KT kannattaa hallituksen työrauhaa parantavia esityksiä

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kannattaa pääosin työ- ja elinkeinoministeriön työrauhatyöryhmän esittämiä lainmuutoksia. Toteutuessaan esitykset parantaisivat työrauhaa. 

KT katsoo, että hallitusohjelmaan ja työrauhatyhmän esitykseen kirjatut muutokset ovat kohtuullisia. Niiden arvioinnissa on otettu huomioon sekä kansalaisten perusoikeudet että pohjoismainen käytäntö. Esityksessä on kuitenkin vielä kohtia, joita tulisi tarkentaa. 

– Muutoksia tarvitaan muun muassa sen varmistamiseksi, ettei lainsäädäntö mahdollista poliittisten työtaisteluiden pilkkomista osiin. Tämä johtaisi lakkojen pidentymiseen vastoin esityksen tavoitteita, sanoo työryhmän jäsen, KT:n neuvottelujohtaja Anne Kiiski.

Lisäksi niin sanottujen tukityötaisteluiden osalta tulisi nyt kirjattua selkeämmin painottaa kansalaisten hengen ja terveyden suojaa.

– Kansalaisten hengen ja terveyden vaarantumisen tulee lähtökohtaisesti johtaa siihen, että poliittinen työtaistelu ja tukityötaistelu on laiton, Anne Kiiski sanoo.

Hallitus rajaa vain suhteettomia työtaisteluita

Hallitus rajaa ohjelmansa mukaisesti työtaisteluja tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi poliittisten työtaistelujen pituutta rajoitetaan yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin, ja tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin kohteeksi. Lisäksi laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotetaan.

KT:n neuvottelujohtaja Anne Kiiski muistuttaa, että esitetyt muutokset eivät millään tavalla rajoita työntekijöiden nykyistä oikeutta osallistua laillisiin työtaisteluihin omien työsuhteen ehtojensa puolesta.

– On vaikea ymmärtää vastustusta esitettyjä muutoksia kohtaan. Työnantaja, johon poliittinen työtaistelu tai tukityötaistelu kohdistuu, ei voi mitenkään vaikuttaa työntekijöiden tavoittelemiin asioihin, Kiiski toteaa. 

Työnantajan on voitava varautua lakkoon

Poliittiset tai tukityötaistelut eivät kohdistu työntekijän omaan työehtosopimukseen, vaan niillä annetaan tukea muiden palkansaajajärjestöjen tavoitteille tai poliittisille tavoitteille. Tämän vuoksi Kiisken mukaan on kohtuullista, että niiden käyttöä rajoitetaan ja arvioidaan, ovatko tukityötaistelut kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin.

– Myös näihin työtaisteluihin asetettava ilmoitusvelvollisuus on täysin perusteltu. Työnantajan tulee voida varautua tehtäväjärjestelyillä siihen, että esimerkiksi varhaiskasvatusta ja opetusta voidaan työtaistelusta huolimatta järjestää, Anne Kiiski sanoo.

Laittomista lakoista tuomittuja hyvityssakkoja puolestaan tulee korottaa, koska ne eivät ole riittäneet estämään laittomia lakkoja. Oikeuskäytännössä järjestöille asetetut lakkosakot ovat jääneet suuruudeltaan muutamiin tuhansiin euroihin.  

Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisen työryhmän työskentely päättyi 12.10.2023. KT edusti ryhmässä kunta- ja hyvinvointialan työnantajia, jotka työllistävät kaikkiaan noin 425 000 palkansaajaa.