Alueellisessa yhteistyössä tarvitaan yhteistä säveltä
Kuntatyönantaja-lehti on ilmestynyt ensimmäisen kerran uudella nimellä. Uusi nimi liittyy KT:n nimen ja tehtävien muutokseen viime heinäkuussa. KT-lehti on lehti kuntatyönantajille, hyvinvointialuetyönantajille ja KT:n yritysjaoston työnantajille. Ensimmäisessä KT-lehdessä kerrotaan alueellisesta yhteistyöstä Kymenlaakson sote-palveluissa ja Etelä-Karjalan EKTURVA-verkostossa.
Kymsotessa löytymässä yhteinen sävel
Kymenlaakson alueen sote-yhteistyö käynnistyi, kun sote-uudistus kaatui 2019. Sote-kuntayhtymän luominen on ollut valtava hallinnollinen ponnistus. Alkuun on mahtunut mutkia, mutta koronaepidemia on auttanut yhteisen sävelen löytymistä.
Yhteistyötä tarvitaan erityisesti palveluissa, joissa vastuu palvelupolusta on jakautunut kunnalle ja kuntayhtymälle. Hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kehittämispäällikkö Sanna Koste uskoo, että asiakaspolut selkiytyvät jatkossa yhteiskehittämisen myötä niin kuntalaisille kuin asiakkaillekin.
EKTURVA-verkostossa mennään yhteistyöllä hyvinvointialueeseen
Hyvinvointialueiden aloittaessa kasvaa alueiden eri organisaatioiden ja alueellisen yhteistyön merkitys sujuvissa palveluprosesseissa yli hallintorajojen. Hyvä esimerkki toimivasta maakunnallisesta verkostosta on vuonna 2010 perustettu Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmius- toimikunta EKTURVA, jossa ovat mukana maakunnan keskeiset turvallisuustoimijat.
Yksi verkoston perustajista on Lappeenrannan kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen, jonka mukaan EKTURVA on näyttänyt vahvuutensa erityisesti korona-aikana. Se on auttanut luomaan selkeän tilannekuvan koronasta.
– Kun meillä on tämä yhteistoimintarinki, koronakaan ei ole ollut vain sote-asia, vaan vaikuttanut kaikkiin. Kaikki ovat olleet yhteistyössä mukana, Meuronen kertoo.
Kuntatyönantajat palkkasivat lisähenkilöstöä koronaepidemian aikana
Henkilöstön määrä kasvoi vuonna 2021 neljällä tuhannella. Tähän vaikutti koronaepidemian vuoksi palkattu henkilöstö. KT:n tiedustelun mukaan kunta-alalla on halua palkata lisähenkilöstöä helpottamaan kuormitusta. Lokakuussa 2021 kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli 425 000 henkilöä.
Kunnat ja kuntayhtymät sopeuttivat henkilöstömenojaan viime vuonna 242 miljoonalla eurolla (1,1 prosenttia henkilöstömenoista). Tämän vuoden sopeuttamistarpeeksi arvioidaan 273 miljoonaa euroa (1,24 prosenttia).
Valtion koronatukipaketit toivat kunnille toivottua taloudellista helpotusta ja vähensivät tarvetta sopeuttaa henkilöstömenoja vuonna 2021.
Tiedustelun mukaan yt-neuvotteluja käytiin vain harvassa kunnassa. Pitkällä tähtäimellä tukipaketit ovat vain väliaikainen ratkaisu, muistuttaa johtava työmarkkinatutkija Anne Hotti artikkelissaan KT:n helmikuussa julkistetusta tiedustelusta, jolla selvitettiin kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenoja ja niissä toteutettuja sopeuttamistoimia.
Hyvinvointialueilla valmistellaan rakenteita johtamiseen
Hyvinvointialueet ovat askeleen päässä virallisesta organisoitumisesta. Johtamisen käytännöt laaditaan vuoden 2022 aikana. Muutoksessa on tärkeää, että henkilöstö tietää asemansa organisaatiossa jo hyvissä ajoin ennen toiminnan varsinaista aloittamishetkeä 1. tammikuuta 2023, kirjoittaa yhteyspäällikkö Aija Tuimala artikkelissaan.
Tammikuussa valitut aluevaltuutetut valmistautuvat maaliskuussa alkavaan työhönsä. Monilla alueilla heille järjestetään luottamushenkilökoulutusta jo helmikuun aikana. Aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa järjestäydytään mutta nimetään myös ensimmäinen vt. hyvinvointijohtaja ja päätetään vakituiseksi valittavan viranhaltijan kelpoisuusehdoista ja hakuprosessista.
- Alueiden johtamisrakenteet valmisteilla, KT-lehti 1/2022 >
- KT:n muutostukisivuilla tukea hyvinvointialueuudistukseen >
Asiakkaan ääni kuuluviin hyvinvointialueillakin
Lisääkö hyvinvointialueuudistus byrokratiaa vai demokratiaa? Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka näkee uudistuksessa suuria mahdollisuuksia, mutta sudenkuoppiakin löytyy. Kunnissa on käytössä paljon hyviä käytäntöjä, joita pitäisi nyt valuuttaa hyvinvointialueille toimintatavoiksi, kertoo Kurikka Asian tuntija -palstan haastattelussa.
Tartuntatautilaissa ei säädetä korotepakosta
Tartuntatautilain 48 a §:n 1 ja 3 momenttia on sovellettu 31.tammikuuta lähtien. Laissa ei ole kyse henkilöstön rokotepakosta. Koronarokote on edelleen vapaaehtoinen rokote, kirjoittaa työmarkkinalakimies Eeva Vesterbacka KT-lehdessä 1/2022.
Lastensuojelulakiin ja opiskelijahuoltolakiin muutoksia
Tammikuun alussa lastensuojelulakiin ja opiskelijahuoltolakiin tuli voimaan muutoksia, jotka koskevat henkilöstömitoitusta. Muutoksia tuli myös oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädettyihin kelpoisuuksiin. Muutoksista kirjoittaa johtava työmarkkinalakimies Mirja-Maija Tossavainen artikkelissaan.
