KT-lehden numero 1/2024 on ilmestynyt – teemana vastuullinen johtaminen

Tuoreessa KT-lehdessä käsitellään laajasti tekoälyn käyttöä kunta- ja hyvinvointialueella. Lehdessä kerrotaan, kuinka muun muassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sekä Porvoon ja Helsingin kaupungissa on päästy alkuun tekoälyn käytössä ja löydetty oma tapa hyödyntää juuri omiin tarpeisiin soveltuvia tekoälysovelluksia. Länsi-Uudellamaalla tekoäly toimii esimerkiksi lääkärin kirjuriapuna.

Tuoreessa KT-lehdessä keskitytään kuntien ja hyvinvointialueiden säästöihin. Pohjanmaan hyvinvointialueella on oivallettu, että lähipalveluita säilyttämällä voidaankin säästää. Joensuun kaupunki on esimerkki siitä, että kun säästöjä on pakko löytää, päätökset voidaan tehdä aidossa yhteistyössä henkilöstön kanssa. 

Tuoreessa lehdessä Vantaan perusopetuksen aluepäällikkö Kirsi Paukku ja rehtori Kirsi Lahti kertovat yhteisöllisyyden lisäävän turvallisuutta. Lehdessä kerrotaan myös, että Siun sotessa on uudistettu turvallisuuskoulutusta. 

Johtajan työhyvinvointia käsittelevässä teemanumerossa rekrytointi- ja henkilöstöjohtaja Niina Herttuala ja kunnanjohtaja Johanna Mäkelä kertovat, miten he pitävät huolta työhyvinvoinnistaan ja miten esihenkilötkin tarvitsevat tukea työssäjaksamiseen.

Tässä numerossa tutustutaan kansainvälisen rekrytoinnin hyviin käytäntöihin, ohjeisiin ja suosituksiin. Pirkanmaalla on kokemusta hoitajien kansainvälisestä rekrytoinnista noin kahden vuoden ajalta. Helsingin päiväkodeissa kansainvälistä rekrytointia pilotoidaan.

KT-lehdessä 4/2023 käsitellään erityisesti TE-uudistusta. Kajaanin työllisyyspäällikkö Milla Tikkanen kertoo, miten paljon Kainuu on saanut nostettua työllisyyttään. Muutosjohtaja Johanna Ilmonin näkökulma on Etelä-Karjalan yhteistyö ilman kuntakokeilua. Artikkeleissa on myös ohjeita ja aikatauluja uudistuksen läpiviemiseen.

Tuoreessa KT-lehdessä 3/2023 keskitytään nuoriin työntekijöihin. Lehdessä kerrotaan, kuinka muun muassa Kymenlaakson hyvinvointialueella ja Lahden kaupungissa houkutellaan nuoria työntekijöitä töihin uusin keinoin. Kymenlaakson hyvinvointialueella on käytössä urapolut, joissa työnantaja tarjoaa osalle työntekijöistään lisäkoulutusta uusiin tehtäviin. Lahdessa työnantajat lähestyvät nuoria jo peruskoulussa, jotta nuoret kiinnostuisivat esimerkiksi julkisen alan töistä ennen kuin ovat tehneet valintansa jatko-opinnoistaan.

Tuoreessa KT-lehdessä 2/2023 keskitytään julkisen työn arvoon. Lehdessä Pohteen johtaja Ilkka Luoma muistuttaa, että sote-uudistuksen perimmäinen tavoite on palvelujen tasa-arvon lisääminen. Espoon kirjastopalveluiden johtaja Ritva Nyberg tuo esille, että kirjastot lisäävät demokratiaa. KT:n johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen kertoo, että koko hyvinvointivaltiomme perustana on hyvin tehty työ kunta- ja hyvinvointialueilla.

Vuoden 2023 ensimmäisen KT-lehden teemana on johtaminen. Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen kertoo, että ratkaisujen etsiminen on vienyt hänet aina uusiin tehtäviin. Hänen mielestään julkisen alan johtaminen on viime vuosina kehittynyt hyvään suuntaan. Oulun taidekoulun rehtori Mia Lappalainen painottaa myös positiivisuutta.

Vuodenvaihteessa toteutuu pitkään valmisteltu hyvinvointialueuudistus, kun  hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen HR-yksikössä on tehty töitä keväästä saakka, jotta palkat maksettaisiin ajallaan kaikille tammikuussa. Varkaus järjesti henkilöstölleen juhlan, jolla kiitettiin menneestä ja juhlittiin uuden aikakauden alkua.