Hyvällä johtamisella voidaan vähentää koronasta johtuvaa työn kuormittavuutta
Työterveyslaitoksen tutkimukset osoittavat, että kuntatyöntekijät selvisivät ensimmäisestä koronavuodesta pääosin hyvin. Monien asioiden, kuten johtamisen ja ilmapiirin, koettiin yleisesti parantuneen. Toisaalta korona kuormitti epätasaisesti eri aloja ja ammattiryhmiä.
Syksyllä 2020 toteutetun Kunta10-tutkimuksen mukaan aiempaa useampi kuntatyöntekijä, peräti 77 prosenttia, olisi valmis suosittelemaan omaan työpaikkaansa ystävilleen.
– Moni asia kunta-alalla on kehittynyt myönteiseen suuntaan, kertoo vanhempi tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Kunta-alan työyhteisöt koetaan koronasta huolimatta toimiviksi ja johtamisen sekä työpaikan ilmapiirin arvioidaan parantuneen. Lisäksi esimerkiksi asiakasväkivalta näyttää vähentyneen aiempiin tutkimuksiin verrattuna.
Koronan kuormittavuus vaihtelee kuitenkin ammattiryhmittäin. Kunta-alan sote-työntekijöille suunnatun Mitä kuuluu? -kyselyn vastauksista selviää, että korona on lisännyt sote-työntekijöiden kuormittuneisuutta ja huolta omasta terveydestään.
Koronapandemia vaikutti merkittävästi työjärjestelyihin ja etenkin sote-alaan
Kunta10-tutkimuksen vastaajista yli puolet kertoo koronan vaikuttaneen työhön jollain lailla.
Osa on siirtynyt koronan vuoksi etätyöhön joko osittain tai kokonaan. Kahdeksan prosenttia vastaajista on siirtynyt toisiin työtehtäviin joko oman toimialan sisällä tai toiselle toimialalle. Viisi prosenttia kertoo, että oman tiimin tai työyhteisön toimintaa on organisoitu uudelleen.
Ervastin mukaan etätyöhön siirtyneiden työhyvinvointi on parempi kuin muiden vastaajien.
Erot koronan vaikutuksista eri ammattiryhmiin näkyvät myös Kunta10-tutkimuksen työolojen ja työhyvinvoinnin pitkittäisseurannassa. Koronapandemian vuoksi toisiin työtehtäviin siirtyneet terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat näyttäisivät kokeneet muutokset kaikkein kuormittavimpana.
Kuva 1. Kuntatyöntekijöiden arviot koronan vaikutuksista työjärjestelyihin Kunta10-tutkimuksessa.
Myös Mitä kuuluu? -kyselyn tulokset osoittavat, että koronan vaikutukset tuntuvat erityisesti sote-organisaatioissa.
– Sote-ala poikkeaa muista aloista siten, että työtä tehdään pääsääntöisesti työpaikalla, muistuttaa tutkimusjohtaja Jaana Laitinen. Kyselyn vastaajista 86 prosenttia kertoi, ettei tee lainkaan etätyötä.
Mitä kuuluu? -kyselyn tulosten perusteella näyttää siltä, että työmäärän kasvu ja koronan vaikutukset ovat osuneet eniten niihin, jotka ovat kokeneet jo ennestään paljon kuormitusta työssään. Kasautuneen kuormituksen taustalla on myös muita tekijöitä, kuten keskeneräinen sote-uudistus.
Lisäksi joka kolmas sote-työntekijä kertoo, että on pelännyt terveytensä olevan vaarassa työssä koronan vuoksi.
Hyvä johtaminen ja toimiva työyhteisö vähentävät kuormitusta
Mitä kuuluu? -kyselyn toteuttamisesta vastaavan Laitisen mukaan koronan kuormittavaa vaikutusta voidaan vähentää oikeudenmukaisella ja kannustavalla johtamisella. Myös työyhteisön toimivuus auttaa selviytymään kuormittavista tilanteista.
Kuva 2. Kunta10-tutkimuksen mukaan kuntatyöntekijät arvioivat johtamisen olevan oikeudenmukaista työpaikallaan. Erot eri ammattiryhmien välillä ovat pieniä.
Työstä palautumisesta huolehtiminen on tärkeää, koska siten pystytään ehkäisemään kuormituksen kasautumista ja siitä aiheutuvien terveyshaittojen kehittymistä. Hyvän johtamisen lisäksi palautumista voidaan tukea vahvistamalla työn imua. Myös työn tauottaminen ja terveet elintavat, kuten riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja liikunta, auttavat palautumaan.
Sote-työntekijöiden lisäksi kuntatyöpaikoilla kannattaa kiinnittää erityistä huomiota nuoriin työntekijöihin, joiden tilanteen sekä Laitinen että Ervasti näkevät huolestuttavana.
Ervastin mukaan monet ongelmat näyttävät kasaantuvan nuorille. Alle 30-vuotiaat kokevat eniten työstressiä ja palautuvat huonommin.
– Palautuminen työstä oli sitä heikompaa ja psyykkinen rasittuneisuus sitä yleisempää, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, Ervasti kertoo.
Työhyvinvoinnin johtamista tiedolla
Kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnista on paljon tietoa, ja sitä kannattaa hyödyntää johtamisessa. Esimerkiksi Kunta10-tulokset ja trendit vuosilta 2016, 2018 ja 2020 ovat tarkasteltavissa ammateittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa. Samasta palvelust löytyy myös tutkimustulosi koronan aiheuttamista muutoksista työjärjestelyihin.
Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -palvelusta löytyy tietoa sote-organisaatioiden työhyvinvoinnista. Palvelun avulla voi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön hyvinvointiin, sekä vertailla eri organisaatioita.
