Kunta-alan sote-henkilöstön alanvaihto vähäistä

Kuntasektorilla työskentelevistä sote-alan tutkinnon suorittaneista 1–2 prosenttia vaihtoi alaa vuonna 2018. Muissa kuin sote-tehtävissä työskenteleviä sote-alan tutkinnon suorittaneita oli 2 700–5 000. Kunta-alan luvut ovat merkittävästi muita työnantajasektoreita pienempiä.

KT on tehnyt uuden analyysin sote-alan alanvaihtajien määrästä vuoden 2018 tiedoilla. Sen perusteella alanvaihtajien määrä ei ole muuttunut merkittävästi siitä, mitä vuosi sitten tehty selvitys kertoi.

KT Kuntatyönantajat analysoi sote-alan alanvaihtajien lukumäärää vuosi sitten laajaan tilastoaineistoon perustuen. Analyysi osoitti, että pelkkä toimialatarkastelu sote-alan tutkinnon suorittaneiden työskentelystä koulutustaan vastaavissa tehtävissä ei anna luotettavaa kuvaa alan todellisesta työvoimatilanteesta.

Toimialatarkastelu ei yksin riitä selittämään alanvaihtoa

Mikäli tilastotarkastelu tehdään pelkän toimialan perusteella, näyttää siltä, että terveys- ja sosiaalitoimialalla työskentelee noin 80 prosenttia terveys- ja hyvinvointialan koulutuksen suorittaneista. Noin 20 prosenttia työskentelee muilla toimialoilla.

Muilla toimialoilla työskenteleviä terveys- ja hyvinvointialan koulutuksen suorittaneita on lukumäärällisesti tilastosta riippuen 63 000– 81 000. Tarkempi ammattiluokittanein tarkastelu osoittaa, että heistä suuri osa työskentelee kuitenkin koulutustaan vastaavissa sote-tehtävissä.

KT:n tarkastelussa tilastoja on tarkasteltu toimialaluokituksen lisäksi myös ammattiluokan perusteella. Sote-alan koulutuksen suorittanut henkilö voi toimia sote-tehtävissä, vaikka hän ei tilastoidu terveys- tai sosiaalipalvelujen toimialoille.

Muissa kuin sote-tehtävissä työskenteli 7,5–8,1 prosenttia niistä palkkatyössä olevista henkilöistä, joilla terveys- ja hyvinvointialan koulutus on viimeisin suoritettu tutkinto.

Henkilömääränä ilmaistuna tämä tarkoittaa, että kaikista sote-alan tutkinnon suorittaneista 23 000–29 000 työskentelee muissa kuin koulutustaan vastaavissa sote-tehtävissä.

Koulunkäyntiavustajat, farmaseutit, muut seurakuntatyöntekijät, muut lähihoitajat, sosiaalialan ohjaajat, sairaankuljetuksen ensihoitajat, sairaanhoitajat, nuorisotyön ohjaajat, diakonit ja diakonissat sekä ammatillisen koulutuksen opettajat ovat suurimmat ammattiryhmät, jotka luokitellaan toimialaluokituksessa muihin kuin sote-toimialoihin mutta ammattiluokkaselvityksessä sote-tehtävissä työskenteleviksi.

Näissä kymmenessä ammattiryhmässä työskentelee yhteensä lähes 27 000 henkilöä.

Ammatillisen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajien katsottiin toimivan omaa koulutustaan vastaavissa sote-tehtävissä, sillä näissä opettaminen vaatii sote-alan koulutusta.

Ammattiluokituksessa osa johtajista, esimerkiksi toimitusjohtajat ja henkilöstöjohtajat, ovat hyvä esimerkki muissa tehtävissä työskenteleviksi luokitelluista, joita ei lueta sote-tehtäviin. Terveys- ja hyvinvointialan koulutuksesta on kuitenkin todennäköisesti hyötyä johtajan tehtävissä.

Kunta-alalla alanvaihto vähäisempää

Kunta-alalla luvut ovat merkittävästi pienempiä, Sote-alan tutkinnon suorittaneiden kohdalla vain 1–2 prosenttia.

Osuudet alanvaihtajista vastaavat tavanomaista alan vaihtoa. Kunta-alalla muissa kuin sote-tehtävissä työskentelevien sote-alan tutkinnon suorittaneiden lukumäärä on 2 700–5 000 työntekijää.

THL:n selvitys tehty vain toimialaluokituksen pohjalta

Puhe sote-alan alanvaihtajista on jatkunut julkisuudessa pitkään ja luvut alanvaihtajista ovat pyörineet 40 000–72 000 välillä.

Nämä luvut viittaavat THL:n selvitykseen, jossa sote-koulutuksen suorittanut henkilö on luokiteltu alanvaihtajaksi, mikäli hän työskenteli muilla kuin terveys- tai sosiaalipalvelujen toimialoilla. THL:n selvitys pohjautuu vuoden 2014 tilastoihin.

THL:n selvityksessä alanvaihtoa tarkasteltiin pelkästään toimialaluokituksen pohjalta. Toimialaluokituksessa esimerkiksi farmaseutit tilastoidaan muilla kuin sote-toimialoilla työskenteleviksi.

KT:n selvityksen taustaa

Tilastokeskus teki poiminnan terveys- ja hyvinvointikoulutuksen viimeisimpänä tutkintona suorittaneesta henkilöstöstä sekä vuoden 2018 palkkarakennetilastosta että työssäkäyntitilastosta. Poiminnat tehtiin kaikilta työnantajasektoreilta.

Tilastoaineistoja tarkasteltiin toimialatiedon mukaan. Terveys- ja sosiaalitoimialat (toimialat 86–88 ja 84122) laskettiin yhteen. Näiden toimialojen ulkopuolelle jäävät toimialat laskettiin muiksi toimialoiksi.

Tilastoa on tulkittu niin, että kaikki näillä terveys- ja sosiaalitoimialalla toimivat työskentelevät koulutustaan vastaavalla alalla.

Analyysissa muilla kuin terveys- ja sosiaalitoimialalla työskentelevistä on mukaan poimittu ne, jotka ammattiluokan perusteella työskentelevät koulutusalaansa vastaavissa tehtävissä toimialaluokituksesta huolimatta.

Tilastotarkastelussa jokainen ammattiluokka käytiin läpi. Ammattiluokan perusteella muilla toimialoilla työskentelevä henkilöstö jaettiin joko sote-tehtävissä tai muissa tehtävissä toimiviin.

Toimialaluokittelu ei ole täysin täsmällinen. Muilla kuin sote-toimialoilla työskentelee paljon terveys- ja hyvinvointialan koulutuksen suorittaneita, jotka ovat koulutustaan vastaavissa sote-tehtävissä.

Tilastokeskuksen tulokset alanvaihdosta samansuuntaisia

Myös Tilastokeskus on tutkinut alanvaihtoa työssäkäyntitilaston ja tutkintorekisterin vuosien 2010–2018 tietojen pohjalta.
Tilastokeskuksen tarkastelussa verrattiin vuonna 2010 palkansaajina julkisella ja yksityisellä sektorilla työskennelleiden sairaanhoitajien koulutuksen omaavia ja kuinka suuri osa heistä oli kouluttautunut uudelle alalle vuoteen 2018 mennessä.

Uuden koulutuksen oli hankkinut vajaasta 55 000 sairaanhoitajasta alle 3 000 henkilöä. Kun sairaanhoitajien uudelleenkouluttautumisprosentti oli noin viiden prosentin luokkaa, vastaava vaihtoprosentti oli muun amk-tutkinnon suorittaneilla hieman yli 10.

Myös lähihoitajan tutkinnon suorittaneilla alanvaihtoprosentti oli pienempi kuin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden keskimäärin.

Kunta-alan sote-ala pito- ja vetovoimaista

Kun tarkastellaan sairaanhoitajan ja vastaavien tutkintojen suorittaneiden työntekijämäärän kehitystä kunta-alalla vuosina 2003–2019, on heidän määränsä kasvanut noin 11 000 henkilöä (31,6 %). Vastaavasti lähihoitajatutkinnon ja vastaavien tutkintojen omaavien määrä on kasvanut noin 19 000 henkilöllä (46,2 %).

Vaikka sote-henkilöstö pysyy hyvin oman alan töissä, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutusmääriä on joka tapauksessa lisättävä muuan muassa hallitusohjelman päätösten vuoksi.

Työelämä- ja työhyvinvointitutkimusten mukaan kunta-alalla työn imua koetaan yleisemmin kuin muilla sektoreilla työn kuormittavuudesta huolimatta. Ajatusta tukee vuoden 2018 työolotutkimus, jonka mukaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä ihmissuhdeammateissa työskentelevät pitävät omaa työtään tärkeänä ja merkittävänä.