Yhteistoiminta TE 2024 -uudistuksessa
TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Tässä tekstissä kuvataan lyhyesti pääkohtia uudistukseen liittyvästä yhteistoiminnasta valtiolla ja kunnissa.
Yhteistoiminta valtiolla
Yhteistoiminnassa valtiolla noudatetaan lakia yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa. Henkilöstön siirto TE-toimistoista, ELY-keskuksista ja KEHA-keskuksesta uusiin työvoimaviranomaisiin katsotaan voimaanpanolain perusteella liikkeen luovutukseksi.
Valtion yhteistoimintalain mukaan liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niille henkilöstön edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus koskee,
- luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta
- luovutuksen syyt
- luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset
- suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet. (17 §)
Luovuttajan on annettava edellä tarkoitetut tiedot henkilöstön edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista sekä luovutuksensaajan viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta.
TE-palveluiden uudelleenjärjestämisestä aiheutuu myös sellaisia henkilöstövaikutuksia, joista on käytävä valtion yhteistoimintalain tarkoittamat yhteistoimintaneuvottelut. (15 §)
TE-palveluiden uudelleenjärjestäminen edellyttää yhteistoimintaneuvotteluja ELY-keskuksissa, TE-toimistoissa ja KEHA-keskuksessa, koska niiden tehtäviä ja henkilöstöä siirtyy useisiin eri organisaatioihin, sekä uusiin työvoimaviranomaisiin että toisiin valtion virastoihin. Valtion henkilöstöä koskevien muutosten takia käytävistä yhteistoimintaneuvotteluista vastaavat asianosaiset valtion virastot.
Valmistelussa on huomioitava myös, että TE-toimistojen henkilöstöä työskentelee työllisyyden edistämisen kuntakokeiluissa kuntien työnjohdossa. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilut jatkuvat 31.12.2024 saakka, minkä vuoksi merkittävä määrä valtion henkilöstöä on siirtymässä kokeilualueilta siirron yhteydessä uusien työvoimaviranomaisten palvelukseen. Valtio vastaa työnantajana myös yhteistoimintaneuvotteluista, jotka koskevat työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa kokeilualueen kunnan työnjohdossa työskentelevää henkilöstöä. Luonnollisesti on hyvä tehdä mahdollisimman tiivistä yhteistyötä kunnan työnjohdon ja kunnan muiden toimijoiden kanssa.
Yhteistoimintaneuvottelut valtiolla toteutetaan kaksivaiheisina.
Ensimmäisenä vaiheena ovat valtakunnalliset yhteistoimintaneuvottelut, joiden käymisestä vastaavat KEHA-keskus ja henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Valtakunnalliset yhteistoimintaneuvottelut käydään syys- ja lokakuun 2023 aikana.
Yhteistoimintaneuvottelujen toisessa vaiheessa neuvottelut siirtyvät ELY-keskuksiin, TE-toimistoihin ja KEHA-keskukseen. Alueellisissa neuvotteluissa muun muassa tarkennetaan toimenpiteiden virastokohtaiset vaikutukset ja henkilöstön siirtosuunnat. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan virastokohtaiset yhteistoimintaneuvottelut on suunniteltu käytävän valtiolla marraskuun 2023 lopulta alkaen porrastetusti. Virastokohtaisten neuvottelujen aloittamisen edellytyksenä on, että alueen uudet työvoimaviranomaiset ovat varmistuneet. Valtion ja kunnan toimijoiden on tärkeä toteuttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa alueellista yhteistyötä myös yhteistoimintamenettelyissä.
Yhteistoiminta kunnissa
Kuntien yhteistoimintaa säädellään työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetulla lailla, josta käytetään jäljempänä nimitystä kunnan yhteistoimintalaki.
Laissa (4 §) on määräykset siitä, mistä asioista on käytävä yhteistoimintaneuvottelut.
Työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat
- henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan tai hyvinvointialueen palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien tai hyvinvointialueiden tai näiden välisessä yhteistyössä
- palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla ulkopuolisen työvoiman käytöstä tai liikkeen luovutuksesta johtuvia tai muita olennaisia henkilöstövaikutuksia
- henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia
- taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista.
TE-uudistuksella on olennaisia henkilöstövaikutuksia jo siinä vaiheessa, kun arvioidaan millä tavoin TE-palvelut kunnan alueella tullaan jatkossa järjestämään (oman kunnan järjestämänä, kuntayhtymänä tai vastuukuntana).
TE-uudistuksessa kuntien ja kuntayhtymien on esivalmisteluvaiheesta lähtien huolehdittava kuntien yhteistoimintalain mukaisesta yhteistoimintavelvoitteestaan sekä jatkuvasta viestinnästä henkilöstölle.
Sopimusneuvotteluiden käyminen työllisyysalueiden muodostamisesta tarkoittaa henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavaa palveluntuotantoon vaikuttavaa muutosta, jonka vuoksi tulee käynnistää yhteistoimintamenettely. Alueisiin liittyvät suunnitelmat on esitettävä ministeriölle lokakuun loppuun mennessä. Yhteistoimintamenettely on saatettava päätökseen ennen kunnallisten toimielimien päätöksiä työllisyysalueen muodostamisesta.
TE-uudistuksessa tulee huomioida, että henkilöstöä voi siirtyä työllisyyspalveluiden järjestämistavan mukaan valtiolta kunnille tai kuntayhtymille sekä kunnilta tai kuntayhtymiltä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Näin ollen kunnilla ja kuntayhtymillä voi olla kaksi erilaista roolia: luovutuksensaajan ja luovuttajan rooli. Riippuen siitä, missä roolissa kunta tai kuntayhtymä kulloinkin on (luovuttaja vai luovutuksensaaja), sen tulee käydä asiaan liittyvät yhteistoimintamenettelyt. Siirryttäessä kunnasta kuntaan tai kuntayhtymään tulee aina arvioida, onko kyseessä lainsäädännön tarkoittama liikkeen luovutus.
Kutakin yhteistoimintaneuvottelun kohteena olevaa asiaa käsiteltäessä on tarkastettava mistä asioista yhteistoimintaneuvotteluita käydään. Velvoitteet ovat erilaisia riippuen siitä, onko kysymyksessä toimintojen, esimerkiksi kuntien välinen yhteistyö, henkilöstön vähentäminen tai liikkeen luovutus. Mikäli kyseessä ei ole liikkeen luovutus, työtehtävien muuttuessa tai henkilöstöä vähennettäessä tulee käydä kunnan yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut.
Yhteistoiminnan osapuolet ja työnantajan tiedonantovelvollisuus
Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta tai kuntayhtymä työnantajana ja sekä sen palveluksessa oleva henkilöstö, jota yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä asia koskee.
Valtiolla työnantajan edustajana on ko. virasto. Henkilöstön edustajana toimii usein ko. henkilöstöryhmän pääluottamusmies tai pääluottamusmiehet. Työnantajan edustajana voivat toimia esimerkiksi henkilöstöjohtaja ja/tai esihenkilö/t riippuen siitä, keitä asia koskee. Yhteistoimintaelimessä käsitellään laajakantoiset ja henkilöstöä yleisesti koskevat asiat.
Vaikka pääluottamusmies edustaisi työntekijöitä neuvotteluissa, ei henkilöstön tiedonsaanti voi olla vain luottamusmiehen antaman tiedon varassa.
Työnantajan tulee antaa asianomaisille työntekijöille sekä heidän edustajilleen yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua käsiteltävään asiaan.
TE-palvelujen siirto tapahtuu liikkeen luovutuksena. Sekä valtion että kunnan yhteistoimintalaissa säädetään sekä liikkeen luovuttajalle että luovutuksensaajalle velvollisuus antaa henkilöstön edustajille tiedot luovutuksen ajankohdasta, syistä ja seurauksista. Tämä tiedottamisvelvollisuus ei korvaa liikkeen luovutusta koskevaa yhteistoimintamenettelyä. Tiedonantovelvollisuuden laajuus ja sisältö riippuu siitä, mistä asioista yhteistoimintaneuvotteluita käydään.
Muutos vaatii yhteistyötä
Uudistuksen edellyttämät järjestelyt valmistellaan tiiviissä yhteistyössä valtion toimijoiden, kuntien ja kuntayhtymien sekä henkilöstön edustajien kanssa. Siirtymän onnistumisen varmistamiseksi luovutuksen saajien edustajat (kunnat tai kuntayhtymät) osallistuvat valtion toimijoiden yhteistoimintamenettelyyn ja informoivat siirtyvää henkilöstöä muun muassa työvoimapalveluiden järjestämistä koskevista suunnitelmista.
Jos kuitenkin kaikki mainitut tiedot on annettu henkilöstön edustajille jo yhteistoimintamenettelyn aikana, osapuolet voivat yhteisesti todeta tiedottamisvelvollisuuden tulleen täytettyä jo yhteistoimintamenettelyn yhteydessä.
Lain mukaan työnantajan on henkilöstön pyynnöstä huolehdittava pöytäkirjan laatimisesta. Silloinkin, kun pöytäkirjaa ei nimenomaisesti vaadita, neuvottelut on syytä kirjata. Näin neuvotteluiden sisältö ja yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen lain mukaan voidaan tarvittaessa myöhemmin helpommin todentaa.
Pöytäkirjaan on kirjattava ainakin, milloin käsiteltävää asiaa koskevat neuvottelut ovat alkaneet, neuvotteluiden ajankohta, neuvotteluihin osallistuneet henkilöt, neuvoteltava asia, neuvottelujen tulos ja mahdolliset osapuolten eriävät kannanotot. Neuvotteluissa läsnä olleet tarkastavat pöytäkirjan ja varmentavat sen allekirjoituksillaan, jollei pöytäkirjan tarkastamisesta ja varmentamisesta ole sovittu toisin.
Neuvottelupöytäkirjaan kirjattavalla tuloksella ei tarkoiteta asiassa tehtäviä lopullisia päätöksiä, vaan esimerkiksi asioita, joista on päästy neuvotteluiden kuluessa yksimielisyyteen tai vaihtoehtoisesti asioita, joista on jääty erimielisiksi. Laki velvoittaa työnantajan neuvottelemaan työntekijöiden kanssa, mutta se ei velvoita pääsemään yhteisymmärrykseen lopputuloksesta. Työnantaja saa siis viime kädessä tehdä päätökset yksipuolisesti käytyään lain mukaiset neuvottelut henkilöstön kanssa.
Yhteistoimintavelvoite on täyttynyt, kun asiasta on neuvoteltu lain edellyttämällä tavalla ja käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot on annettu. Kunnan yhteistoimintalain mukaan työnantajan on neuvoteltava valmisteilla olevien toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista, ennen kuin asia ratkaistaan. Kun yhteistoimintaneuvottelut päättyvät, työnantajan edustajan on tärkeää todeta niiden päättyneen ja kirjattava asia pöytäkirjaan. Yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen työnantaja voi tehdä päätökset niistä asioista, mitkä on käsitelty yhteistoiminnassa
Kunnissa on kuitenkin otettava huomioon, että TE-uudistuksen edetessä lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut on käytävä valmistelun eri vaiheissa uudestaan aina ennen päätöksentekoa.
