Valtion on tuettava henkilöstösiirtojen onnistumista TE-muutoksessa
KT vaatii poikkeusta yhteistoimintalakiin, jotta kunnat voivat sopia henkilöstön kanssa tarvittavista tehtävien muutoksista ennen 1.1.2025. Nykyisen lain mukaan yhteistoimintaneuvottelut saisi aloittaa vasta samaan aikaan, kun uusien työllisyyspalveluiden pitää olla jo käynnissä.
Kunta-alan työnantajat vaativat valtiolta määräaikaista muutosta kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistoimintalakiin. Syynä on 1.1.2025 tapahtuva TE-muutos, jossa noin neljätuhatta työntekijää siirtyy valtiolta kuntiin. Lisäksi työntekijöitä siirtyy uusille työnantajille alueellisista kuntakokeiluista ja eri kunnista.
Nykyisen lain mukaan siirtyviä työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevat yhteistoimintaneuvottelut voitaisiin aloittaa vasta, kun he ovat jo siirtyneet uusille työnantajille, eli vuoden 2025 puolella. Samaan aikaan työllisyys- ja elinvoimapalveluiden tulisi pyöriä kunnissa jo täyttä höyryä.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kuntajaoston puheenjohtajan, Nurmijärven kunnanjohtajan Outi Mäkelän mielestä valmistelussa on riskejä. Siksi henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut tulee voida käydä jo syksyllä 2024.
– Odotukset ja uudistuksen tavoitteet on asetettu korkealle. Siitä huolimatta kunnat tulevina työnantajina eivät voi virallisesti neuvotella ja sopia esimerkiksi tehtävänkuvista ennen uudistuksen toteutumispäivää, Outi Mäkelä sanoo.
Myös henkilöstö tarvitsee tietoa tulevasta
Kunnat järjestävät työllisyys- ja elinvoimapalvelut joko yksin tai osana laajempaa työllisyysaluetta, jossa on mukana useita kuntia. Kaikkiaan työllisyysalueita on 45.
1.1.2025 alkaen kunnan tai työllisyysalueen henkilöstön tulisi jo palvella asiakkaita yhtenä organisaationa. Asiakkaita ovat paitsi työnhakijat, myös alueen yritykset ja muut työnantajat.
Yhteistoimintaneuvotteluissa ei ole tavoitteena vähentää työpaikkoja. Sen sijaan esimerkiksi henkilöiden tehtävänkuvia ja työnteon paikkoja on monissa tapauksissa välttämätöntä muuttaa, jotta kunnat pystyvät tarjoamaan palveluita työnhakijoille ja työnantajille. Muutoksia työsuhteisiin ei voida tehdä ilman yhteistoimintaneuvotteluja.
– Yhteistoimintalain määräaikainen muutos auttaisi kuntia onnistumaan muutoksessa ja turvaisi palvelujen jatkumisen. Se toisi myös henkilöstölle tietoa tulevasta ja auttaisi heitä sitoutumaan työhönsä muutoksista huolimatta, Outi Mäkelä sanoo.
Työllisyyspalvelut ovat kriittisiä taloudelle
KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen painottaa, että työllisyys- ja elinvoimapalvelut ovat tärkeitä kuntien elinvoimalle, mutta myös koko maan työllisyyskehitykselle ja kansantaloudelle.
– Se, miten kunnat onnistuvat TE-uudistuksen sujuvassa toteutuksessa, vaikuttaa suoraan kuntien ja hallituksen työllisyystavoitteiden onnistumiseen, hän sanoo.
Jalosen mukaan neuvottelujen aloitus hyvissä ajoin vähentää myös yhteistoimintaneuvotteluihin liittyviä erimielisyyksiä ja sujuvoittaa palvelujen toteuttamista.
– TE-muutos on poikkeuksellisen haastava, sillä rakenteet ja palvelut uudistuvat samaan aikaan. Kunnat tarvitsevat nyt työvälineitä onnistumisen tueksi. Toimivia palveluita ei rakenneta yhdessä yössä, sanoo Outi Mäkelä.
TE-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa alueellista työllisyyspolitiikkaa ja parantaa palveluiden kohdentamista asiakkaiden tarpeisiin. Valtio odottaa uudistukselta työllisyys- ja elinvoimapalvelujen kehittämistä sekä työllisyysasteen nostoa.
Lisätiedot
Outi Mäkelä, KT:n kuntajaoston puheenjohtaja, Nurmijärven kunnanjohtaja, puh. 040 317 2100, outi.makela(at)nurmijarvi.fi
Markku Jalonen, toimitusjohtaja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, puh. 040 547 7710
