Liikkeen luovutus
Liikkeen luovutusta sääntelee EU:n direktiivi 2001/23/EY, jonka tarkoituksena on suojata työntekijöiden oikeuksia organisaation muutostilanteissa, joissa työnantaja vaihtuu. Direktiivin määräykset on Suomessa pantu täytäntöön työsopimuslailla (TSL), kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetulla lailla (KvHL), valtion virkamieslailla ja muulla virkamieslainsäädännöllä.
Miten liikkeen luovutus määritellään?
Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena (TSL 1 luku 10 §).
KVhL 25 §:n mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.
Luovutushetkellä tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin luovutuksensaaja ryhtyy tosiasiallisesti käyttämään määräysvaltaa ja harjoittamaan liiketoimintaa.
Lain mukaan voimassa olevista virka- ja työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvä luovutushetkellä luovuttajalta luovutuksensaajalle.
Työntekijät ja/tai viranhaltijat siirtyvät automaattisesti luovutuksensaajan palvelukseen entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Siirtyneellä henkilöstöllä ei ole oikeutta vastustaa siirtoa yksipuolisesti ja jäädä luovuttajan palvelukseen. Jos työntekijä tai viranhaltija ei halua siirtyä luovutuksensaajan palvelukseen, hän voi irtisanoa palvelussuhteensa normaalia lyhyemmällä irtisanomisajalla.
Mikä ei ole liikkeen luovutus?
Yhtiön osakekannan tai yhtiöosuuksien luovuttaminen ei yksistään ole liikkeen luovutus, koska työnantajaorganisaatio ei sen johdosta muutu. Samasta syystä liikkeen luovutuksena ei myöskään pidetä yhtiöiden fuusiota, jakautumista tai yritysmuodon muutoksia.
Kunnilla, hyvinvointialueilla ja valtiolla julkisyhteisöinä on tehtäviä, jotka eivät kuulu liikkeen luovutusdirektiivin piiriin. Direktiivin mukaisena liikkeen luovutuksena ei pidetä hallintoviranomaisten uudelleen organisointia eikä hallinnollisten tehtävien siirtoa hallintoviranomaiselta toiselle.
Kunta perusti muiden kuntien kanssa kuntayhtymän hoitamaan jäsenkuntien hallintotehtäviä ja siirsi yhtymälle muun muassa hallinnollisen sihteerin tehtävät. Kunnan ja kuntayhtymän välinen luovutus koski ainoastaan toimintoja, joissa käytettiin julkista valtaa. Vaikka nämä hallinnolliset toiminnot olisivat luonteeltaan osittain taloudellisia, taloudellisen toiminnan harjoittamista oli kuitenkin pidettävä toisarvoisena eikä kyseessä ollut direktiivin tarkoittama luovutus (asia C-298/94, Henke).
KKO:2009:37
Kunnan hätäkeskusten toiminnot oli siirretty hätäkeskuslailla kokonaan valtion hätäkeskuslaitoksen tehtäväksi. Uusien hätäkeskusten toiminta ja tehtävät liittyivät järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon hätäkeskusten huolehtiessa tarvittavien viranomais- ja muiden avustamistoimien käynnistämisestä ja tukemisesta. Näillä tehtävillä oli usein välitön ja olennainen yhteys julkisen vallan tosiasiallista käyttämistä merkitseviin viranomaistoimiin kuten poliisin operatiivisen toiminnan avustamiseen. Julkisen vallan käyttämistä liittyi myös hälytystehtävien kiireellisyyden arviointiin sekä voimavarojen kohdistamisesta eri tehtäviin.
Hälytyskeskusten toiminnan järjestäminen virkavastuiseksi oli ollut tarpeen, jotta hätäkeskuspäivystäjille oli voitu antaa poliisin oikeuksia vastaava tiedonsaantioikeus viranomaisten rekistereistä. KKO:n mukaan hätäkeskukset olivat siten kiinteä osa julkisen vallan tosiasialliseen käyttämiseen liittyvää viranomaistoimintaa. Taloudellisen toiminnan osuus hätäkeskusten toiminnasta oli ollut sekä kunnallisissa että varsinkin valtion hätäkeskuksissa vähäistä. Hätäkeskuslailla toteutettu uudelleenorganisointi oli myös merkinnyt muutosta toiminnan luonteessa siltä osin kuin kuntien työsuhteinen henkilöstö oli siirtynyt virkavastuulla toimiviksi valtion virkamiehiksi. Kokonaisuutena arvioiden hätäkeskustoimintojen siirtämisessä kunnilta valtiolle oli ollut kyse hallinnollisten tehtävien siirrosta hallintoviranomaiselta toiselle tehtävien ja niitä hoitavien viranomaisten uudelleenorganisoinnin yhteydessä.
Liikkeen luovutus julkisella sektorilla
Direktiivi tulee sovellettavaksi niihin kunta-alan, hyvinvointialan ja valtion taloudellista toimintaa koskeviin tehtäviin, joissa ei käytetä julkista valtaa. Valtiollisen telelaitoksen ylläpitämät telepalvelut ja niitä hoitanut virkasuhteinen henkilöstö siirrettiin erityslailla tätä varten perutettavalle valtion yritykselle. Direktiiviä voitiin soveltaa tapaukseen (asia C-343/98, Collino ja Chiappero).
Kaupunki oli perustanut yksityinen yhdistyksen harjoittamaan kaupunkia koskevaa mainos- ja tiedotustoimintaa. Myöhemmin yhdistys purettiin, ja kaupunki otti päätöksellään hoitaakseen yhdistyksen koko toiminnan ja sen ainoan työntekijän tehtävät. Toiminnan siirtoon voitiin soveltaa direktiiviä (asia C-175/99, Mayeur).
Liikkeen luovutukseksi katsottiin valtion palvelukseen erityislailla siirretty kuntien henkilöstö, joka oli huolehtinut valtion koulujen siivouksesta ja kunnossapidosta, kun tämä henkilöstö muodostui työntekijöiden organisoidusta kokonaisuudesta (asia C‑108/10, Scattolon).
KKO 1997:105
Valtio oli perustanut rakennushallinnon kiinteistötehtäviä varten osakeyhtiön, joka jo ennen rakennushallinnon lakkauttamista oli aloittanut toimintansa siivouspalveluissa. KKO katsoi kyseessä olevan liikkeen luovutuksen, jolla siivoustoiminta ja työnantaja-asema olivat siirtyneet valtion viranomaiselta yksityisoikeudelliselle yhtiölle.
KKO 1999:69
Vienninedistämistoiminta oli siirretty eduskunnan päätöksellä ulkoasiainministeriöstä Suomen Ulkomaankauppaliittoon. Ministeriö oli irtisanonut suurlähetystön vienninedistämistehtävissä toimineen sihteerin työsopimuksen siirtoon viitaten. Pääosin valtion avustuksen varassa tapahtuvassa vienninedistämistoiminnassa ei kuitenkaan ollut kyse julkisen vallan käytöstä eikä valtion hallinnollisten tehtävien hoidosta, vaan vienninedistämispalvelujen tuottamisesta. Tällainen toiminta voi olla liikkeen luovutuksen kohteena.
