TE2024-uudistuksen yhteydessä valtion palveluksesta kuntiin liikkeen luovutuksella 1.1.2025 siirtyvän henkilöstön palkan muodostuminen

1. KT ja pääsopijajärjestöt ovat sopineet kunta- ja hyvinvointialan virka- ja työehtosopimusten soveltamisen aikaistuksesta

TE2024-uudistuksen yhteydessä liikkeen luovutuksella siirtyvään henkilöstöön sovelletaan kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia ehtoja liikkeen luovutuksesta eli 1.1.2025 lukien. Asiasta on sovittu ns. aikaistussopimuksella, jonka sisältöä on selostettu KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteisellä yleiskirjeellä 10/2024.

Aikaistuksen lisäksi sovittiin osaksi KVTES-sopimusta joistakin vain siirtyvää henkilöstöä koskevista virka- ja työehtosopimusmääräyksistä. Sovitut määräaikaiset sopimusmääräykset koskevat siirtyvän henkilöstön palkkausta, työaikaa, vuosilomaa/säästövapaata ja henkilöstön edustajan irtisanomissuojaa.

Tässä KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteisessä yleiskirjeessä annetaan tarkempia ohjeita liikkeen luovutuksella siirtyvien palkanmuodostukseen. Ohjeessa myös muistutetaan siitä, että muihin kuin liikkeen luovutuksella siirtyneisiin ei sovelleta ns. aikaistussopimusta. Poikkeuksena edellä mainitusta työkokemuslisän laskenta, jos palvelussuhteiden välillä on lyhyt tauko vuodenvaihteessa 2024–2025.

Yhteistoimintavelvoitteet on syytä muistaa työtehtäviä muutettaessa.  

2. Palkan määräytymisestä ja tehtäväkohtaisen palkan tarkastamisajankohdat KVTESin mukaan

KVTESin palkkausluvun
•    9 § Tehtäväkohtainen palkka
•    10 § Olennainen muutos tehtävässä
•    11 § Henkilökohtainen lisä
•    12 § Työkokemuslisä

Ns. aikaistussopimuksessa on (Työ- ja virkaehtosopimus KVTES 2022-2025 työaika-, palkkaus- ja vuosilomaluvun muuttamisesta) palkkaukseen liittyen uudet sopimuskohdat:
•    6a § Valtiolta kuntiin 1.1.2025 liikkeen luovutuksella siirtyvän työntekijän/viranhaltijan palkan muodostuminen
•    6b § Työkokemuslisän laskenta TE2024-uudistukseen liittyen eräissä erityistilanteissa.

Näillä uusilla sopimusmääräyksillä on vaikutusta palkkausluvun 9 §, 10 §, 11 § ja 12 §:n tulkintaan. Uusia sopimuskohtia on luettava yhdessä muun palkkausluvun kanssa. Arvioitaessa olennaisen muutoksen vaikutusta on siten huomioitava uusien määräysten lisäksi muun muassa 10 § 1 mom. kokonaisuudessaan.  

10 § Olennainen muutos tehtävissä, 1 mom:

Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

1. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
2. kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
3. tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai
4. toiseen virkaan siirtymishetki.

Kohdan 1 osalta ks. esimerkit luvussa 5. Palkkaa tarkistetaan, mikäli tehtäväkohtainen palkka ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Kohdan 2 osalta ks. luku 4. Palkka tarkistetaan, mikäli tehtäväkohtainen palkka ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Kohtaa 3 sovelletaan tilanteissa, joissa työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomautuksen vaihtoehtona. Aikaistamissopimuksen määräykset eivät koske tätä sopimuskohtaa.

Kohtaa 4 sovelletaan viranhaltijan kohdalla. Palkkaa tarkistetaan, mikäli tehtäväkohtainen palkka ei vastaa muuttuneita tehtäviä. Sopijaosapuolet ovat tarkoittaneet, että vaativuuden alentuessa olennaisesti, myös toiseen virkaan siirryttäessä kokonaispalkka palkka alenee aikaisintaan 1.7.2025 lukien. Jos kuitenkin hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona, palkka alenee muutosajankohdasta lukien samoin kuin työsuhteisilla.

3. Valtiolta kuntiin 1.1.2025 liikkeen luovutuksella siirtyvän työntekijän/viranhaltijan palkan muodostuminen

Siirtyvän työntekijän/viranhaltijan palkka maksetaan aluksi eli 1.1.2025 lukien kokonaispalkkana. Kokonaispalkalla tarkoitetaan sitä kokonaispalkkaa, jota olisi maksettu, jos työntekijä/viranhaltija olisi jatkanut valtiolla 1.1.2025. Kokonaispalkalla tarkoitetaan tässä yhteydessä palkkaa, joka muodostuu kaikista valtiolla maksetuista palkanosista. Tämä kokonaispalkka on palkkausluvun 5 §:n mukaista varsinaista palkkaa. Kokonaispalkka vastaa KVTESin mukaista tehtäväkohtaista palkkaa, henkilökohtaista lisää ja työkokemuslisää.

Palkka maksetaan kokonaispalkkana riippumatta siitä, mitä muille samassa tehtävässä työskenteleville maksetaan.

Kokonaispalkka on muutettava KVTESin palkkausjärjestelmän mukaiseksi viimeistään 30.9.2025. Valtakunnalliset sopijaosapuolet ohjeistavat erikseen alkuvuodesta 2025 siitä, miten kokonaispalkka muutetaan KVTESin mukaiseen palkkausjärjestelmään.

Esimerkki 1:

Kysymys:
A siirtyy liikkeen luovutuksella kunnan palvelukseen 1.1.2025. Hänen palkkansa valtiolla on yhteensä 4.150,00 euroa muodostuen valtion palkanosista tehtäväkohtainen palkka 3.000,00, henkilökohtainen lisä 1.000,00 ja työkokemukseen perustuva lisä 150,00. Mikä on A:n palkka kunnalla 1.1.2025 lukien?

Vastaus:
Aikaistussopimuksen mukaisesti A:lle maksetaan sitä kokonaispalkkaa, jota olisi maksettu, jos hän olisi jatkanut valtiolla 1.1.2025. A:n palkan suuruus on yhteensä 4.150,00 euroa. Kokonaispalkka sisältää KVTESin tehtäväkohtaisen palkan, työkokemuslisän ja henkilökohtaisen lisän.

Esimerkki 2:

Kysymys:
Miten toimitaan, jos liikkeen luovutuksella siirtyvän B:n kokonaispalkka on pienempi, kuin kunnalla vastaavasta tehtävästä maksettava tehtäväkohtainen palkka?

Vastaus:
Palkka maksetaan kokonaispalkkana. Kokonaispalkka ei muutu heti liikkeen luovutuksen jälkeen.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että samassa tehtävässä maksetaan samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa. Liikkeen luovutuksen ja uuden palkkausjärjestelmän rakentamisen jälkeen työnantajalla on kohtuullinen aika huolehtia siitä, että palkat harmonisoidaan samalle tasolle.

4. Palkan määräytyminen, jos tehtävän vaativuus alenee olennaisesti palkkausluvun 10 § 1 mom. 2-kohdassa tarkoitetulla tavalla ajanjaksolla 1.1.–30.4.2025

Jos tehtävän vaativuus alenee palkkausluvun 10 § 1 mom. 2-kohdassa tarkoittamalla tavalla olennaisesti ajanjaksolla 1.1.–30.4.2025, kokonaispalkan tarkastamisajankohta on 1.7.2025 seuraavasta palkanmaksuajankohdasta alkaen.

Palkkausluvun 10 §:n 1 momentin 2 kohtaa noudatetaan 1.5.2025 lukien. Vaativuuden alenemista vastaava uusi kokonaispalkka maksetaan 1.7.2025 jälkeen seuraavasta palkanmaksuajankohdasta lukien. Tämä tarkoittaa heinäkuussa 2025 maksettavaa palkkaa riippumatta siitä, mikä on palkanmaksupäivä. 

Jos tehtävän vaativuus olennaisesti alenee liikkeen luovutuksen jälkeen, ilmoitetaan työntekijälle sekä hänen aikaisemman tehtävänsä tehtäväkohtainen palkka että uuden tehtävän tehtäväkohtainen palkka. Kokonaispalkka alenee 1.7.2025 lukien tehtäväkohtaisten palkkojen erotuksen mukaisesti. Näin toimitaan siitä riippumatta, missä kohtaa tehtävän vaativuus ajanjaksolla 1.1.–30.4.2025 alenee. Työnantajan tulee siis määritellä näissä tilanteissa tehtäväkohtaisen palkan taso valtiolta siirtyneelle tehtävälle, vaikka tehtävän vaativuus muuttuisi käytännössä heti liikkeen luovutuksen jälkeen, jotta voidaan arvioida palkan aleneman suuruus.

Esimerkki 3:

Kysymys:
C:n tehtävän vaativuus alenee palkkausluvun 10 § 1 mom. 2-kohdassa tarkoittamalla tavalla olennaisesti 1.3.2025. Milloin palkka alenee ja kuinka paljon se alenee?

Vastaus:
Tehtävän vaativuus alenee olennaisesti ajanjaksolla 1.1.‒30.4.2025, joten kokonaispalkan tarkastamisajankohta on 1.7.2025 seuraavasta palkanmaksuajankohdasta alkaen.

Tehtävän muutoksesta sovittaessa (tai, jos työnantajalla on oikeus yksipuolisesti tehtävää muuttaa, niin tehtävän muutoksesta määrättäessä) ilmoitetaan C:lle se tehtäväkohtainen palkka (esimerkiksi 2.800,00), mikä kyseiseen muuttuneeseen tehtävään on työnantajan tehtäväkohtaisen palkan vaativuuden arviointi  järjestelmässä tehtävää muutettaessa määritelty ja myös se palkka, joka työnantajan tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmässä on aikaisempaan tehtävään määritelty (esimerkiksi 3.000,00). Kokonaispalkka alenee 1.7.2025 lukien em. erotuksen mukaisesti eli 200,00 euroa.

Esimerkki 4:

Kysymys:
D:n tehtävän vaativuus alenee olennaisesti palkkausluvun 10 § 1 mom. 2-kohdassa 2 mom.  tarkoittamalla tavalla 20.5.2025 lukien. Milloin palkka alenee ja kuinka paljon se alenee?

Vastaus:
Tehtävän vaativuus alenee olennaisesti ajanjakson 1.1.–30.4.2025 jälkeen.

Tehtävän muutoksesta sovittaessa (tai, jos työnantajalla on oikeus yksipuolisesti tehtävää muuttaa, niin muutoksesta määrättäessä) ilmoitetaan D:lle se tehtäväkohtainen palkka mikä kyseiseen muuttuneeseen tehtävään on työnantajan tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmässä määritelty ja myös se palkka, joka työnantajan tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmässä on aikaisemman tehtävän osalta määritelty.

Palkkausluvun 10 §:n 1 momentin 2 kohtaa noudatetaan 1.5.2025 lukien. Tehtäväkohtainen palkka alenee tehtäväkohtaisten palkkojen erotuksen määrällä 8 viikon kuluttua tehtävämuutoksesta.

5. Palkan määräytyminen, jos tehtävän muuttuu olennaisesti vaativammaksi ajanjaksolla 1.1.–30.6.2025

Jos tehtävän vaativuus muuttuu tehtävien olennaisen muutoksen johdosta olennaisesti vaativammaksi, palkkausluvun 10 §:n mukaisia määräyksiä noudatetaan 1.1.2025 jälkeen. Tämä ei saa johtaa varsinaisen palkan pienentymiseen ennen 30.6.2025.

Jos tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti vaativammaksi liikkeen luovutuksen jälkeen, ilmoitetaan työntekijälle sekä hänen aikaisemman tehtävänsä tehtäväkohtainen palkka että uuden tehtävän tehtäväkohtainen palkka. Kokonaispalkka nousee tehtävien muutosajankohdasta lukien tehtäväkohtaisten palkkojen erotuksen mukaisesti. Näin toimitaan siitä riippumatta, missä kohtaa tehtävän vaativuus ajanjaksolla 1.1.–30.6.2025 nousee. Työnantajan tulee siis määritellä tehtäväkohtaisen palkan taso valtiolta siirtyneelle tehtävälle, vaikka tehtävän vaativuus muuttuisi käytännössä heti liikkeen luovutuksen jälkeen, jotta voidaan arvioida palkan nousun suuruus.

Esimerkki 5:

Kysymys:
E:n tehtävän vaativuus nousee palkkausluvun 10 § tarkoittamalla tavalla olennaisesti 1.3.2025. Miten muutos vaikuttaa palkkaan?

Vastaus:
Palkanmuutosajankohta määräytyy palkkausluvun 10 §:n mukaisesti eli ”tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi”.

Tehtävän muutoksesta sovittaessa (tai, jos työnantajalla on oikeus yksipuolisesti tehtävää muuttaa, niin tehtävän muutoksesta määrättäessä) ilmoitetaan E:lle se tehtäväkohtainen palkka, mikä kyseiseen muuttuneeseen tehtävään on työnantajan tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmässä tehtävää muutettaessa määritelty (esimerkiksi 3.000,00) ja myös se palkka, joka työnantajan tehtäväkohtaisen palkan vaativuuden arviointijärjestelmässä on aikaisemman tehtävän tehtäväkohtainen (esimerkiksi 2.800,00) palkka. Kokonaispalkka nousee 1.3.2025 lukien em. erotuksen mukaisesti eli 200,00 euroa.

Esimerkki 6:

Kysymys:
Valtiolta kuntaan liikkeen luovutuksella siirtyneen F:n tehtäväkohtainen palkka kunnan vaativuudenarviointijärjestelmässä on 3.000,00. F siirtyy 1.3.2025 aikaisempaa olennaisesti vaativampaan tehtävään, jonka tehtäväkohtainen palkka (esimerkiksi 3.200,00) on suurempi kuin kokonaispalkka (esimerkiksi 3.000,00), jota hänelle on maksettu valtion tehtävästä.

Vastaus:
Tehtävän muutoksesta sovittaessa (tai, jos työnantajalla on oikeus yksipuolisesti tehtävää muuttaa, niin tehtävän muutoksesta määrättäessä) ilmoitetaan F:lle se tehtäväkohtainen palkka, mikä kyseiseen uuteen tehtävään on työnantajan palkkausjärjestelmässä (tehtäväkohtainen palkka) tehtävää muutettaessa määritelty (esimerkiksi 3.200,00) ja myös se palkka, joka työnantajan palkkausjärjestelmässä (tehtäväkohtainen palkka) on aikaisempaan tehtävään määritelty (esimerkiksi 3.000,00) palkka. Kokonaispalkka nousee 1.3.2025 lukien em. erotuksen mukaisesti eli 200,00 euroa.

6. Kokonaispalkka on muutettava KVTESin palkkausjärjestelmän mukaiseksi viimeistään 30.9.2025

Valtakunnalliset sopijaosapuolet ohjeistavat alkuvuodesta 2025 erikseen siitä, miten kokonaispalkka muutetaan KVTESin mukaiseen palkkausjärjestelmään.
Tavoitteena on, että valtiolta kuntiin siirtyvä henkilöstö voidaan siirtää suoraan keskustasolla neuvoteltavaan uuteen tasopalkkajärjestelmään, jota koskevat neuvottelut ovat yleiskirjettä lähetettäessä kesken.  

Siihen, miten palkka tullaan eri tilanteissa tarkistamaan ja käytännössä jakamaan KVTESin mukaisiin palkan osiin, vaikuttaa, mitä keskustasolla sovitaan palkkausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

7. Ns. aikaistussopimuksessa sovittu koskee vain valtiolta kuntiin liikkeen luovutuksella 1.1.2025 siirtyvää henkilöstöä

Jos palvelussuhde kuntaan, johon työntekijä/viranhaltija on siirtynyt liikkeen luovutuksella 1.1.2025, päättyy ja alkaa myöhemmin uudestaan samassa kunnassa, lasketaan työkokemus KVTESin mukaisesti, jos palvelussuhteiden välillä on katkos. Tässä tilanteessa myös palkka määritellään työnantajan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Jos liikkeen luovutuksella 1.1.2025 siirtynyt työntekijä/viranhaltija myöhemmin hakeutuu itse toisen kunnan palvelukseen, lasketaan työkokemus KVTESin mukaisesti ja palkka määritellään uuden työnantajan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

8. Valtiolta kuntiin 1.1.2025 liikkeen luovutuksella siirtyvien työkokemuslisän laskenta

Valtiolta kuntiin liikkeen luovutuksella 1.1.2025 siirtyvän henkilöstön työkokemusta ei lasketa uudestaan. Työkokemuksena hyväksytään valtion palveluksessa 31.12.2024 mennessä hyväksytty työkokemus (valtion Virka- ja työehtosopimuksen mukainen vuosilomaan oikeuttava palvelusaika) siten, kun työkokemus on valtiolla hyväksytty. Näin toimitaan kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, mikä olisi työkokemuksen määrä, jos se arvioitaisiin KVTESin mukaisesti.

9. Muiden kuin 1.1.2025 liikkeen luovutuksella siirtyvien TE-tehtävissä toimivien palkan muodostuminen ja työkokemuslisän laskenta

Muiden kuin valtiolta kuntiin 1.1.2025 liikkeen luovutuksella siirtyvien TE-tehtävissä toimivien palkka määräytyy KVTESin palkkausta koskevien määräysten mukaisesti. Heihin ei sovelleta ns. aikaistussopimuksessa sovittuja palkkausmääräyksiä.

Palkan suuruuteen ei vaikuta liikkeen luovutuksella siirtyvän henkilöstön palkka, joka on määräytynyt valtion palkkausmääräysten mukaisesti.

Työnantaja määrittelee tehtäväkohtaisen palkan oman tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmänsä mukaisesti, vaikka tiedossa on, että palkkausjärjestelmän uudistus tuo muutoksia palkan määräytymiseen.

Henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä määräytyvät palkkausluvun määräysten mukaisesti.

Työkokemuslisän osalta on huomioitava, että aikaistussopimus koskee eräissä erityistilanteissa muitakin kuin liikkeen luovutuksella siirtyviä työkokemuslisän laskennan osalta.

KVTESin palkkauslukuun on sovittu uusi 6 b §, joka ei koske liikkeen luovutuksella 1.1.2025 siirtyvää henkilöstöä.

Uusi sopimusmääräys koskee työntekijää/viranhaltijaa, joka on työskennellyt valtiolla TE2024-uudistukseen liittyvissä tehtävissä 31.12.2024 ja joka rekrytoidaan kuntaan TE2024 uudistukseen liittyviin tehtäviin heti 1.1.2025 lukien taikka siten, että palvelussuhteiden välissä on katko ajanjaksolla 31.12.2024–6.1.2025. Uuden työsuhteen/virkasuhteen tulee alkaa viimeistään 7.1.2025.

Jos työntekijä/viranhaltija TE2024 uudistukseen liittyvissä tehtävissä rekrytoidaan kunnan palvelukseen heti 1.1.2025 lukien taikka siten, että palvelussuhteiden välillä on lyhytaikainen katko ajanjaksolla 31.12.2024–6.1.2025, työkokemuslisään oikeuttava aika säilyy valtiolla 31.12.2024 lasketun mukaisena, eikä työkokemuslisää lasketa uudelleen. Näin toimitaan kaikissa tilanteissa riippumatta siitä, mikä olisi työkokemuksen määrä, jos se arvioitaisiin KVTESin mukaisesti.

Työntekijän/viranhaltija on velvollinen toimittamaan työnantajalle selvityksen siitä, miten hänen työkokemuksensa on huomioitu valtiolla 31.12.2024.

KUNTA- JA HYVINVOINTIALUETYÖNANTAJAT KT

Toimitusjohtaja Markku Jalonen

Neuvottelujohtaja Anne Kiiski