Virkasuhteisen lomauttaminen
Työsuhteisten ja virkasuhteisten lomautuksia säätelevät osittain eri säännökset ja määräykset. Kun virkasuhteinen lomautetaan, virkasuhde ei katkea, mutta virantoimitus sekä palkan maksaminen keskeytyvät määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautuksen päätyttyä palvelussuhde jatkuu entisin ehdoin.
Tällä sivulla käydään läpi virkasuhteisen lomauttamiseen liittyviä määräyksiä sekä lomauttamisprosessia.
Työsuhteisen lomauttamisesta on tehty omat ohjeet. >
Lisäksi KT:n sivuilla on julkaistu lomauttamiseen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.
Virkasuhteisen lomauttaminen >
1. Virkasuhteisen sopimukseen perustava lomauttaminen >
2. Työnantaja lomauttaa virkasuhteisen yksipuolisesti >
-
Lomautusperusteet virkasuhteisen lomauttamisessa >
-
Muun työn tarjoamisvelvollisuus ennen lomautusta ja lomautusaikana >
-
Koulutusvelvollisuus >
-
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun lomauttaminen >
-
Lomautuksen kesto >
-
Lomautusmenettely >
-
Lomautuksen alkaminen ja päättyminen >
-
Työn alkamisesta ilmoittaminen >
-
Muu työ lomautusaikana >
-
Poikkeukselliset lomautustilanteet >
3. Lomautetun viranhaltijan irtisanominen tai irtisanoutuminen >
4. Lomautuspäätöstä koskeva muotovirhe >
5. Korvaus menetetyistä ansioista >
6. Erimielisyyksien ratkaiseminen >
Virkasuhteisen lomauttaminen
Kun virkasuhteinen lomautetaan, virkasuhde ei katkea, mutta virantoimitus sekä palkan maksaminen keskeytyvät määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautuksen päätyttyä palvelussuhde jatkuu entisin ehdoin.
Virkasuhteisen lomautus voidaan toteuttaa
- työnantajan aloitteesta sopimuksella
- työnantajan yksipuolisella toimenpiteellä.
Työnantaja voi lomauttaa virkasuhteeseen toistaiseksi otetun viranhaltijan ja sellaisen määräaikaisessa virkasuhteessa oleva viranhaltijan, jonka virkasuhde on ennen lomautuksen alkamista keskeytymättä jatkunut vähintään 6 kuukautta.
Kokoaikaisessa lomautuksessa virantoimitus sekä palkan maksaminen lopetetaan kokonaan toistaiseksi tai määräajaksi.
Osittaisessa lomautuksessa siirrytään väliaikaisesti lyhennettyyn työaikaan, esimerkiksi työskentelemään kolmena päivänä viikossa tai viitenä tuntina päivässä.
1. Virkasuhteisen sopimukseen perustuva lomautus
Työnantajan ja viranhaltijan väliseen sopimukseen perustuvassa lomautuksessa osapuolet voivat yksittäistapauksessa sopia lomautuksen kestosta sekä noudatettavista menettelytavoista kuten lomautusilmoitusajasta.
Sopiminen koskee virkasuhteen kestäessä konkreettista, yksittäistä lomautusta. Työnantaja ja viranhaltija eivät voi esimerkiksi sopia, että viranhaltija on aina tiettyyn aikaan vuodesta lomautettuna.
Aloite sopimiseen pitää tulla työnantajalta.
Lomautukseen tulee olla työnantajan toiminnasta tai taloudellisesta tilanteesta johtuva peruste. Perusteeksi ei siis riitä se, että viranhaltija itse haluaisi tiettyyn aikaan vuodesta keskeyttää virantoimituksen.
2. Työnantaja lomauttaa virkasuhteisen yksipuolisesti
Työnantajalla pitää olla virkaehtosopimuksessa määrätyt lomautusperusteet. Mikäli virkaehtosopimuksessa ei ole määräyksiä asiasta, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) luvussa 7 säädetään lomautusperusteista. Lisäksi työnantajan on noudatettava muita lomautusta koskevia menettelytapoja. >
Lomautusperusteet virkasuhteisen lomauttamisessa
Viranhaltija voidaan lomauttaa toistaiseksi tai määräaikaisesti samoilla taloudellis-tuotannollisilla perusteilla, joilla kunta voisi irtisanoa virkasuhteen.
Viranhaltija voidaan lomauttaa määräaikaisesti, enintään 90 päivän ajaksi, jos tehtävät ovat tilapäisesti vähentyneet, eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muita tehtäviä tai kunnan tarpeisiin sopivaa koulutusta.
Lomautuksen perusteena voi olla muun muassa kunnan tai kuntayhtymän tai sen kyseisen toimintayksikön kustannusten pakottava vähentämistarve.
Työnantaja ei voi lomauttaa viranhaltijaa hänen henkilöönsä liittyvillä syillä.
Oikeuskäytäntöä lomautusperusteista
Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ollut yhtiö oli säästötoimenpiteenä lomauttanut noin 2 500 työntekijäänsä 12 päivän ajaksi. Porrastetusti toteutettujen lomautusten aikana yhtiön palveluksesta poistui työntekijöitä, joiden tilalle palkattiin uusia työntekijöitä. Lyhytaikainen lomauttaminen kohdistui huomattavaan määrään työntekijöitä.
Lomautuksilla tavoiteltujen säästöjen toteutuminen olisi vaarantunut, jos yhtiö olisi pyrkinyt sijoittamaan työntekijänsä lyhyen lomautuksen ajaksi toisiin tehtäviin. Lisäksi korvaavaa työtä olisi ollut tarjolla vain osalle lomautetuista.
Yhtiö ei rekrytoinut lomautusaikana uusia työntekijöitä tekemään lomautettujen töitä. Lomautusten perusteena ei ollut ollut työn vähentyminen, eikä yhtiön työntekijämäärä uusien työntekijöiden palkkaamisen myötä kasvanut kokonaisuutena. Koska uusien työntekijöiden määrä oli ollut vähäinen yhtiön koko henkilöstöön nähden, lomautuksille oli ollut työsopimuslain mukainen peruste.
Muun työn tarjoamisvelvollisuus ennen lomautusta ja lomautusaikana
Työnantajalla ei ole lomautusperustetta muu muassa silloin, kun viranhaltija voitaisiin ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa muihin työnantajan kokoaikaisiin tai osa-aikaisiin tehtäviin.
Jos täyttä työaikaa tekevälle on tarjolla vain osa-aikaista työtä, voi osa-aikainen lomautus tulla kysymykseen.
Työnantaja ei ole vain tietty hallintokunta tai laitos vaan koko kunta tai kuntayhtymä.
Muu työ voi olla myös esimerkiksi viransijaisuus tai avoimen viran hoito edellyttäen, että työnantajalla on tarkoitus ottaa viransijainen tai täyttää avoimena oleva virka lomautusajaksi, eikä virkaa esimerkiksi säästösyistä jätetä täyttämättä.
Viranhaltijalle pitää ensisijaisesti tarjota mahdollisimman samanlaisia tehtäviä kuin hänen virkaansa kuuluvat tehtävät ovat. Jollei tällaista työtä voida järjestää, tarjottavan työn ei tarvitse olla lomautettavan viranhaltijan virkaan kuuluvien tehtävien kaltaista eikä samalla tavoin palkattua. Tarjotusta työstä maksetaan tarjotun työn mukainen palkka.
Työn tarjoamisvelvollisuus koskee kaikkea työtä, jota voidaan pitää viranhaltijalle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa ja jota lomautettava voi lainsäädännön (esim. ammatinharjoittamista koskeva lainsäädäntö) estämättä suorittaa.
Työnantajan tehtävänä on arvioida, ketkä lomautettavista pystyisivät tarjolla olevaa muuta työtä tekemään ja keille sitä on tällä perusteella tarjottava. Jos lomautuksen asemesta on esimerkiksi tarjolla sijaisuuden hoitaminen ja useat lomautettavista pystyisivät sijaisuuden hoitamaan, on työnantajan otettava huomioon työvoiman vähentämisjärjestys päättäessään, kenelle se sijaisuuden hoitamista tarjoaa. Katso tarkemmat ohjeet vähentämisjärjestyksestä. >
Työnantajan on aina tarjottava lomautettavalle sellaista työtä, esimerkiksi sijaisuuden hoitamista, joka
- on työnantajan tiedossa lomautusilmoituksen antamishetkellä
- ilmaantuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen ennen lomautuksen alkamista tai lomautuksen aikana.
Työn tarjoamistavat voidaan selvittää paikallisesti ja niistä on syytä selvästi ilmoittaa lomautettaville.
Jos viranhaltija kieltäytyy ottamasta vastaan tarjottua muuta työtä, työnantajalla on oikeus lomauttaa hänet lomautuksen muiden edellytysten täyttyessä. Kieltäytymisilmoitus on syytä ottaa kirjallisesti.
Koulutusvelvollisuus
Lomauttamisen edellytyksenä muun työn tarjoamisvelvoitteen lisäksi on se, että viranhaltijalle ei voida lomautuksen sijasta järjestää koulutusta. Lomauttaessaan viranhaltijan toistaiseksi tai määräaikaisesti samoilla taloudellis-tuotannollisilla perusteilla, joilla kunta voisi irtisanoa virkasuhteen, työnantajan velvollisuus järjestää koulutusta määräytyy samoin kuin kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:ssä.
Kun työnantaja lomauttaa viranhaltijan määräaikaisesti työn tilapäisen vähentymisen perusteella, koulutuksen järjestämisvelvollisuuden sisältö ei ole niin laaja kuin kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n perusteella.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun lomauttaminen
Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on erityinen suoja myös lomautustilanteessa.
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa taloudellis-tuotannollisella perusteella vain, jos työ päättyy kokonaan, eikä hänelle voida järjestää muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä tai kouluttaa muuhun työhön.
Jos työnantajalla on irtisanomisperuste, luottamusmies voidaan irtisanomisen sijasta lomauttaa.
Luottamusmies voidaan lomauttaa myös työn tilapäisen vähentymisen vuoksi, mutta vain jos hänen työnsä tilapäisesti kokonaan loppuu, eikä hänelle voida järjestää hänen ammattitaitoaan vastaavaa muuta työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön.
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu lomautetaan käytännössä viimeisinä edellyttäen, että he ammattitaitonsa ja kokemuksensa puolesta kykenevät selviämään jäljellä olevista tehtävistä.
Esimerkki luottamusmiehen siirtämisestä muuhun työhön
Luottamusmies Virtanen on kuntayhtymän keskussairaalassa vuodeosastolla 1 osastonhoitajana. Kyseisen osaston muu henkilökunta lomautetaan osaston toiminnan keskeyttämisen vuoksi. Koska saman kuntayhtymän vuodeosastolla 2 on osastonhoitajan tehtäviä, joihin Virtanen voidaan siirtää, ei Virtasta voida lomauttaa. Sen sijaan osastonhoitaja Lahtinen vuodeosastolta 2 lomautetaan.
Lomautuksen kesto
Jos työnantajalla on perusteet viranhaltijan virkasuhteen taloudellis-tuotannolliseen irtisanomiseen, voidaan viranhaltija lomauttaa toistaiseksi tai määräajaksi.
Jos perusteena on tehtävien tilapäinen vähentyminen, esimerkiksi työn tarjoamisedellytysten väheneminen kunnan taloudellisesta tilanteesta johtuvista säästösyistä, lomautuksen enimmäisaika on 90 päivää kerrallaan.
Mikäli työnantaja jo aikoessaan lomauttaa viranhaltijan tietää tai voi jo melkoisella varmuudella ennakoida, että työn vähentyminen tulisi kestämään jossain määrin 90 päivää pidemmän ajan, viranhaltija voidaan lomauttaa tiedossa olevaksi ajaksi.
Myös jos lomautuksen kestäessä ilmenee, että lomautusta olisi jatkettava hieman yli 90 päivän, lomautusta voidaan jatkaa lyhyehkön määräajan. Määräajan pituus vaihtelee tapauskohtaisesti, se voi olla muutamista päivistä pariin viikkoon.
Jos työn vähyys edelleen jatkuu, kysymykseen voi tulla irtisanominen tuotannollis-taloudellisella perusteella tai uusi määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva lomautus.
Lomautusmenettely
Yhteistoimintamenettely
Mikäli kunnan talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita lomautuksia (tai irtisanomisia tai osa-aikaistamisia), toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.
Erillistä kunnallisen viranhaltijalain mukaista ennakkoselvitystä lomautuksesta ei tarvitse antaa. Ennakkoselvityksen korvaa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (2007/449) mukainen yhteistoimintamenettely.
Ennen kuin työnantaja päättää viranhaltijoiden lomautuksesta taloudellisista tai tuotannollisista syistä, työnantajan on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi ainakin niiden viranhaltijoiden kanssa, joita asia koskee.
Yksittäistä viranhaltijaa koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan ja viranhaltijan välillä. Viranhaltijan pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua myös luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Jos lomauttaminen (tai irtisanominen tai osa-aikaistaminen) koskee vähintään kolmea viranhaltijaa tai työntekijää, yhteistoimintaneuvotteluun osallistuu myös henkilöstön edustaja. Henkilöstön edustaja osallistuu neuvotteluun myös, jos työnantaja, viranhaltija taikka luottamusmies sitä vaatii.
Ennen neuvottelujen aloittamista työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys viranhaltijalle viimeistään 5 päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Neuvotteluesityksellä tarkoitetaan kirjallista tietoa neuvottelujen aloittamisajasta ja -paikasta sekä neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot on toimitettava kirjallisesti työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa.
Mikäli työnantaja harkitsee vähintään kymmenen viranhaltijan tai työntekijän osa-aikaistamista, (tai irtisanomista taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai lomauttamista yli 90 päivän ajaksi), työnantajan on annettava työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissä olevat tiedot:
- aiottujen toimenpiteiden perusteista
- alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä
- selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat viranhaltijat valitaan
- arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset ja osa-aikaistamiset tehdään.
Työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan, ennen kuin asiasta on sovittu tai neuvottelujen aloittamisesta on kulunut vähintään
- 14 päivää, silloin kun irtisanominen, lomauttaminen tai osa-aikaistaminen kohdistuu alle 10 viranhaltijaan tai työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävä lomauttaminen kohdistuu vähintään 10 viranhaltijaan tai työntekijään
- 6 viikkoa, silloin kun irtisanominen, osa-aikaistaminen tai 90 päivää pidempi lomauttaminen kohdistuu vähintään 10 viranhaltijaan tai työntekijään.
Neuvottelujen yhteydessä on selvitettävä, voidaanko viranhaltija sijoittaa kunnan tai kuntayhtymän muihin töihin tai voidaanko viranhaltijalle järjestää työnantajan tarpeisiin soveltuvaa koulutusta. Muun työn ja koulutuksen tarjoamisvelvollisuutta on käsitelty edellä lomautusperusteiden yhteydessä. Luottamusmiehellä on oikeus osallistua selvittelyyn.
Oikeuskäytäntöä lomautusmenettelystä
Kaupunki oli syksyllä 2013 käynyt henkilöstönsä kanssa yhteistoimintaneuvottelut talousarvioehdotuksessa edellytetyistä henkilöstömenojen säästötavoitteista. Neuvottelujen päätyttyä kaupunginvaltuusto oli joulukuussa 2013 talousarvion hyväksyessään päättänyt, että säästötavoite toteutetaan lomauttamalla koko henkilöstö viikoksi. Kaupunki oli tämän jälkeen keväällä 2014 käynyt työntekijöidensä kanssa lomautuksen toteuttamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut.
Korkein oikeus katsoi tuomiossaan, että kaupungin olisi pitänyt käydä jo ennen joulukuussa 2013 tehtyä kaupunginvaltuuston päätöstä yhteistoimintaneuvottelut, joita edellytetään työvoiman käytön vähentämistä harkittaessa. Koska kaupunki ei ollut näin menetellyt, se oli työnantajana laiminlyönyt yhteistoimintavelvoitettaan ja velvoitettiin maksamaan lomautetuille työntekijöille hyvitystä.
Yhtiö oli marraskuussa 1990 seitsemän päivän yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen irtisanonut yhdeksän toimihenkilöä ja huhtikuussa 1991 kolmen kuukauden neuvottelujen jälkeen 53 työntekijää. Kun toimihenkilöiden ja työntekijöiden irtisanomiset olivat johtuneet samoista taloudellisista ja tuotannollisista syistä, jotka olivat olleet yhtiön tiedossa jo ennen toimihenkilöiden irtisanomista, yhtiö oli menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut noudattanut toimihenkilöiden kohdalla pidempää neuvotteluaikaa.
Työvoiman vähentämisjärjestys
Kun viranhaltijoita lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä esimerkiksi siksi, että kunnan tai sen toimintayksikön kustannuksia on pakko vähentää, on työnantajan mahdollisuuksien mukaan noudatettava lomauttamisessa sääntöä, jonka mukaan viimeiseksi lomautetaan
- kunnan tai kuntayhtymän toiminnalle tärkeitä viranhaltijoita
- saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneet.
Jos viranhaltijat ovat edellä mainituilla perusteilla samanarvoisia, kiinnitetään huomiota myös henkilön huoltovelvollisuuden määrään ja hänen virkasuhteensa kestoaikaan.
Palvelussuhdelajien eli työ- ja virkasuhteiden välillä ei ole tässä eroa, vaan vähentämisjärjestystä arvioidaan kokonaisuutena palvelussuhdelajista riippumatta.
Lomautusilmoitus
Lomautusilmoitusaika on yksi kuukausi kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa säädetyn 14 päivän ilmoitusajan asemesta.
Kun viranhaltija lomautetaan useammaksi lomautusjaksoksi, kaikista tiedossa olevista lomautusjaksoista voidaan ilmoittaa samassa lomautusilmoituksessa. Lomautuksen perustuessa työn tilapäiseen vähenemiseen on samalla lomautusilmoituksella toteutettavien lomautusjaksojen yhteenlaskettu enimmäisaika 90 päivää. Katso tarkempia ohjeita lomautuksen kestosta. >
Jokaisen yksittäisen viranhaltijan lomauttamisesta on tehtävä kirjallinen päätös. Se annetaan viranhaltijalle tiedoksi henkilökohtaisesti. Jos henkilökohtaista ilmoitusta ei ole mahdollista antaa, ilmoitus saadaan toimittaa postitse. Tällöin sen katsotaan tulleen viranhaltijan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Ilmoitus on toimitettava niin hyvissä ajoin, että kirjeen katsotaan tulleen viranhaltijan tietoon viimeistään 30 päivää ennen lomautuksen alkamista.
Ilmoituksesta on käytävä ilmi lomautuksen syy, alkamisaika ja lomautuksen kesto. Määräaikaisen lomautuksen kesto ilmoitetaan täsmällisesti ja toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen kestosta annetaan arvio. Arvio ei sido työnantajaa.
Lomautusilmoitus annetaan tiedoksi luottamusmiehelle.
Oikeuskäytäntöä
Yksittäisen viranhaltijan lomautuspäätös on oikeuskäytännössä katsottu valituskelpoiseksi päätökseksi.
Lomautuksen alkaminen ja päättyminen
Lomautusta ei voida määrätä alkamaan eikä päättymään sellaisena päivänä, joka olisi normaalisti viranhaltijan vapaapäivä (viikkolepopäivä, viikon toinen vapaapäivä tai arkipyhä.)
Opettajien lomauttamisen ajankohdasta on erityismääräys KVTES:n VIII luvun 1 § 1 momentin soveltamisohjeessa.
Oikeuskäytäntöä lomautusajankohdasta
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan todisteellisesti ilmoitettava lomautetulle viranhaltijalle työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Määräaikainen lomautus päättyy määräajan päättyessä ilman erillistä ilmoitusta.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei estä viranhaltijaa ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.
Ottaessaan muuta työtä lomautusajaksi on viranhaltijan kuitenkin huolehdittava siitä, ettei uusi tehtävä estä häntä palaamasta lomautuksen päättyessä siihen työhön, josta hän on lomautettuna.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
Lomauttaminen ja virkavapaa sattuvat samaan aikaan
Kun virkavapaa ja lomautus sattuvat samaan ajankohtaan, virantoimituksen estymisen katsotaan johtuneen siitä syystä, joka on alkanut ensimmäisenä. Tällöin ratkaiseva merkitys annetaan lomautusilmoituksen tiedoksi antamisen ajankohdalle.
Lomautus perutaan
Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttamisesta ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.
Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
Lomautus siirretään
Työnantajalle voi lomautusilmoitusaikana ilmaantua uutta, tilapäistä työtä. Tällöin lomauttamisen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan.
Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran, kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantajalle voi ilmaantua tilapäistä työtä lomautuksen jo alettua. Mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, on lomauttamisen keskeyttämisen perustuttava työnantajan ja viranhaltijan väliseen sopimukseen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Tämä koskee vain työnantajan ja viranhaltijan välistä suhdetta, eikä sillä ole otettu kantaa valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain tai työllisyyslain säännösten tulkintaan.
Työnantaja sopia viranhaltijan kanssa kokoaikaisen lomautuksen muuttamisesta osittaiseksi lomautukseksi, jos työnantajalle ilmaantuu lomautuksen jo alettua uutta työtä siten, että kokoaikaisen lomautuksen asemesta viranhaltija voidaan joko koko lomautuksen loppuajaksi tai lomautuksen loppuajan osaksi ottaa tekemään lyhennettyä työaikaa, esimerkiksi työskentelemään 3 päivänä viikossa. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen virantoimituksen alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää osittaisen lomautuksen arvioitu kestoaika.
Osittainen lomautus kestää enintään siihen asti, jolloin kokoaikaisen lomautuksen oli alun perin määrä päättyä.
Työnantajalla on oikeus ilman viranhaltijan suostumusta keskeyttää lomautus siksi, että vuosiloma määrätään virkaehtosopimuksen mukaisesti annettavaksi.
Työnantajan on ilmoitettava viranhaltijalle vuosiloman ajankohdasta, mikäli mahdollista, vähintään kuukautta ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus on tehtävä viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista. Sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi siirretyn vuosiloman tai sen osan ajankohdasta on ilmoitettava kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, siitä on ilmoitettava viimeistään viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista.
Oikeuskäytäntöä lomautuksen keskeytymisestä
Työharjoittelupäivillä ei ole lomautuksen katkaisevaa vaikutusta, koska kysymys ei ole ollut työnantajan tarjoamasta palkkatyöstä.
3. Lomautetun viranhaltijan irtisanominen tai irtisanoutuminen
Työnantaja irtisanoo viranhaltijan
Kunta voi irtisanoa viranhaltijan lomautusaikana kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisilla irtisanomisperusteilla.
Irtisanominen tulee käytännössä useimmiten kysymykseen silloin, kun viranhaltija on lomautettu ja lomautuksen aikana ilmenee, että työn vähentyminen tuleekin jatkumaan niin pitkään, ettei työn tarjoamismahdollisuuksia tule, eli työn vähentyminen on pysyvää.
Lomautetun viranhaltijan irtisanomisessa on noudatettava samaa irtisanomisaikaa ja menettelyä kuin muutoinkin irtisanomisessa.
Viranhaltija irtisanoutuu
Viranhaltijalla on puolestaan oikeus irtisanoa virkasuhde milloin hyvänsä lomautuksen aikana. Mitään erityistä perustetta ei irtisanoutumiseen tarvita. Virkasuhde päättyy tällöin ilman irtisanomisaikaa.
Oikeutta irtisanoutumiseen ilman irtisanomisaikaa ei kuitenkaan ole, mikäli lomautuksen päättymiseen on enintään viikko ja lomautuksen päättyminen on viranhaltijan tiedossa.
Korvaukset
Jos työnantaja irtisanoo viranhaltijan tämän lomautuksen aikana, viranhaltijalla ei ole oikeutta normaaliin irtisanomisajan palkkaan. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus maksaa lomautusaikana irtisanotulle viranhaltijalle korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä.
Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos viranhaltija on lomautettu yli 14 päivän ilmoitusaikaa käyttäen. Kun kunnallisten virkaehtosopimusten mukainen lomautusilmoitusaika on yksi kuukausi eli yli 14 päivää, on työnantajalla aina oikeus vähentää irtisanomisajan palkasta mainittu 14 päivän palkka.
Jos viranhaltija irtisanoutuu lomautusaikanaan, on hänellä oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan menettämisestä. Viranhaltijalla on kuitenkin oikeus korvaukseen vain, jos kysymyksessä on toistaiseksi voimassa oleva lomautus, joka on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää.
Korvauksen suuruus määräytyy samalla tavoin kuin tilanteessa, jossa työnantaja irtisanoo lomautetun viranhaltijan virkasuhteen.
4. Lomautuspäätöstä koskeva muotovirhe
Jos lomauttamista koskeva päätös on kumottu oikaisuvaatimuksen tai valituksen johdosta muotovirheen perusteella (esimerkiksi menettelyvirhe tai esteellinen henkilö on osallistunut päätöksentekoon) ja kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen on uudella päätöksellä päättänyt samasta lomauttamisesta ja tämä viimeksi mainittu päätös on saanut lainvoiman, katsotaan lomauttaminen tehdyksi ensin tehdyn (1 kohdassa tarkoitetun) päätöksen mukaisesti, jollei lomautuksen ilmoitusajasta tai lomautuksen peruuntumisesta muuta johdu.
5. Korvaus menetetyistä ansioista
Lomautus merkitsee virantoimituksen ja samalla palkanmaksun keskeyttämistä.
Mikäli lomautusta koskeva päätös myöhemmin kumotaan valituksen johdosta, viranhaltijalla on oikeus saada lomautuksen ajalta saamatta jääneet säännöllisen työajan ansiot takautuvasti.
Oikeuskäytäntöä
Kunnanhallituksen lomautuspäätökset olivat koulukohtaisten lomautussuunnitelmien puutteellisuuden ja siihen liittyvän perusopetus- ja lukiolainsäädännön vastaisuuden vuoksi kuntalain tarkoittamalla tavalla lainvastaisia.
Muutoksenhakijoilla ei ollut oikeutta lomautusajan palkkaan, koska kunnanhallituksen lomautusta koskevaa yleispäätöstä ei ollut kumottu viranhaltijalain 33 §:ssä tarkoitetulla perusteella viranhaltijalain 30 §:n 1 tai 2 momentin vastaisena.
6. Erimielisyyksien ratkaiseminen
Mikäli lomautuksen perusteista, vähentämisjärjestyksestä tai lomautusilmoitusajasta syntyy erimielisyyttä, asia ratkaistaan pääsopimuksen III luvun mukaisen neuvottelumenettelyn kautta.
Lomautusta koskevasta yhteistoimintamenettelystä syntyvät erimielisyydet ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa.
Hallinto-oikeudet käsittelevät lomautuksien lainmukaisuutta siltä osin, kun valituksissa on esitetty väitteitä siitä, että kunta on lomauttamalla rikkonut lakisääteisiä palveluvelvoitteitaan. Tällaisia valituksia tehdään erityisesti opettajien lomautuksista.
