Korona ja talous johtivat yt-neuvotteluihin ja lomautuksiin kunnissa

Perinteiseen tapaan kuntatyönantajat saavuttivat valtaosan henkilöstösäästöistä muuten kuin lomautuksilla ja irtisanomisilla. Toimintoja tehostettiin työjärjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla. Luonnollista poistumaa hyödynnettiin, rekrytointia tiukennettiin ja sijaisten ja määräaikaisten käyttöä vähennettiin. Taloutta tasapainotetaan myös henkilöstön lomarahojen vaihdoilla vapaiksi ja vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla.

Yhteistoimintaneuvottelujen määrä kasvoi viime vuonna lähinnä koronatilanteen takia. Kun yt-neuvotteluja kävi vuonna 2019 noin joka viides kunnista ja kuntayhtymistä, viime vuonna näihin turvautui 52 prosenttia. Tänä vuonna neuvotteluja arvioi käyvänsä vain 11 prosenttia. Vastauksista heijastuu epävarmuus tilanteen kehittymisestä.

Kunta-alalla on 2000-luvulla enimmäkseen vältytty laajoilta lomautuksilta ja irtisanomisilta. Näitä ei ollut taloudellisista ja tuotannollisista syistä juuri lainkaan vuosina 2018–19. Viime vuonna lomautuksia ja palkanmaksun keskeytyksiä lisäsivät taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja koronarajoitusten aiheuttama poikkeuksellinen töiden väheneminen. Vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä lomautettiin yhteensä 14 485 palkansaajaa eli 4,5 prosenttia henkilöstöstä.

Lomautuksista 53 prosenttia johtui taloudellisista syistä ja loput koronaepidemiasta. Lisäksi koronasta johtuvat, lakiin perustuvat palkanmaksun keskeytykset koskivat 2 969 palkansaajaa (0,9 %). Yhteensä kyse oli 17 454 palkansaajasta, mikä vastaa 5,4 prosenttia kyselyyn vastanneiden kuntatyönantajien henkilöstöstä.

– Hallituksen määräaikainen tukipaketti leikkasi pahimman kärjen pois kuntasektorin lomautustarpeesta. Kuntatalouteen ei ole syntynyt määräaikaisten ja velalla rahoitettujen koronatukien myötä uutta jakovaraa, sanoo kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. – Myös työllisyyden, tuottavuuden ja paikallisen sopimisen edistämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, hän jatkaa.

Henkilöstömenojen sopeuttaminen ja tarkka taloudenpito on osa tavoitteellista, pitkäjänteistä ja tuottavuuteen pyrkivää taloudenpitoa. Erillisen taloutta tasapainottavan tai tuottavuutta kohentavan ohjelma on laatinut 39 prosenttia kuntaorganisaatioista. Lisäksi 45 prosentilla oli tiedustelun aikaan tällainen suunnitteilla.

– Kuntien talousnäkymät ovat niukkuuden sävyttämät. Nuukuus on jatkossakin hyvä periaate, toteaa KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.

Lokakuussa 2019 kuntaorganisaatioissa työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 422 000 palkansaajaa. Kuntatyönantajien mukaan henkilöstömäärä kasvoi viime vuonna lähes 1 500 henkilöllä ennen muuta koronaepidemian takia palkatun lisähenkilöstön vuoksi. Vuoden 2022 loppuun mennessä kunnallisen henkilöstön määrän arvioidaan vähenevän 413 000 palkansaajaan.

KT:n tiedustelu Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenoihin kohdistuvista sopeutustoimista toteutettiin joulukuussa 2020. Tiedusteluun vastasi 248 (60 %) kuntaa ja kuntayhtymää. Niiden palveluksessa on 76 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä.

• Tutustu myös KT:n aiempiin tiedusteluihin säästötoimista >