Budjettiriihessä on parannettava henkilöstön saatavuutta ja varauduttava palkkaharmonisoinnin kustannuksiin
Ensi viikolla alkavassa budjettiriihessä tulee päättää kohdennetuista toimista kunta- ja hyvinvointialueiden henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Henkilöstömitoituksia on joustavoitettava, koulutuspaikkoja on lisättävä ja työperäistä maahanmuuttoa nopeutettava. Lisäksi on varauduttava palkkaharmonisoinnin kustannuksiin hyvinvointialueilla.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT vaatii budjettiriiheen valmistautuvalta hallitukselta päätöksiä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Keinoja tähän ovat henkilöstömitoitusten ja kelpoisuuksien joustavoittaminen, koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen henkilöstöpula-aloille ja työperäisen maahanmuuton helpottaminen.
Osaavaa ja koulutettua henkilöstöä tarvitaan kymmeniätuhansia lisää kaikille toimialoille, joilla kunnat ja hyvinvointialueet tuottavat palveluita. Väestö ikääntyy ja hoidon tarve lisääntyy samaan aikaan, kun henkilöstöä eläköityy kiihtyvällä tahdilla.
– Kiristynyt sääntely, liian tiukat kelpoisuusvaatimukset ja erilaiset mitoitukset eivät ota huomioon vallitsevaa henkilöstöpulaa. Tämän vuoksi julkisia palveluja jää tuottamatta ja kansalaiset jäävät ilman tärkeitä palveluita. Hallituksen on tehtävä nopeita ja kohdennettuja toimia, joilla henkilöstöpulaa helpotetaan, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
KT edellyttää myös, että kuntien ja hyvinvointialueiden perusrahoitus on riittävällä tasolla ja hyvinvointialueuudistuksesta aiheutuviin kuluihin tehdään tarpeelliset varaukset vuodelle 2023.
– Hyvinvointialueilla palkkojen harmonisoinnin kustannukset voivat selvästi ylittää ennakoidun tason. Muutos aiheuttaa myös merkittäviä tietojärjestelmäkustannuksia, kertoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.
Sääntelyä joustavoitettava – mitoitukset ja kelpoisuudet tarkasteluun
Henkilöstöpulan vuoksi vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on KT:n mukaan säilytettävä nykyisellään, eli 0,6 hoitajassa asiakasta kohden. Vähintään tulee lykätä 0,7 hoitajan mitoituksen voimaantuloa.
Lisäksi hoiva-avustajien työtä tulee laskea mukaan henkilöstömitoitukseen nykyistä enemmän. Vuonna 2018 säädetyt varhaiskasvatuslain muutokset henkilöstön kelpoisuuksista on otettava kokonaan uuteen tarkasteluun.
– Vallitsevassa osaajapulassa on välttämätöntä, että henkilöstön kelpoisuusehtoja ja mitoituksia arvioidaan uudelleen ja joustavoitetaan. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on paras asiantuntemus ja osaaminen järjestää palveluita alueelliset erityispiirteet ja olosuhteet huomioiden, Juho Ruskoaho sanoo.
Koulutuspaikkoja lisättävä ja kohdennettava – myös muunto- ja täydennyskoulutusta tarvitaan lisää
Julkisia kunta- ja hyvinvointipalveluja ei voida tuottaa ilman päteviä ammattilaisia. Koulutusten aloituspaikkojen lukumäärää ja koulutuksen rahoitusta on lisättävä. Lisäpaikat tulee kohdentaa niihin ammatteihin ja toimialoihin, joilla on suurin pula osaajista.
Aloituspaikkojen lisäämisen lisäksi tarvitaan sujuvia täydennys- ja muuntokoulutuksia. Valtio korvaa jatkossa työantajille sosiaali- ja terveydenhuoltoalan harjoittelukustannuksia. Korvauksiin on varauduttava budjetissa, ja korvauksia on maksettava hyvinvointialueiden lisäksi myös kunnille
Työperäisestä maahanmuutosta nopeaa ja sujuvaa
Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisiä osaajia. Työvoiman saatavuusharkinnasta on KT:n mielestä luovuttava välittömästi koko maassa. Työperäisestä maahanmuutosta on tehtävä sujuvaa ja nopeaa. Nyt erilaiset lupamenettelyt ovat hallinnollisesti liian raskaita ja hitaita.
Budjettiriihessä tulee varautua kielikoulutuksen lisäämiseen ja varmistaa terveydenhuollon toimiluvista vastaavalle viranomaiselle Valviralle riittävät resurssit, jotta sote-henkilöstön laillistamisprosessit nopeutuvat. Lisäksi koulutusorganisaatiot tarvitsevat budjettirahoitusta ulkomailla suoritettujen tutkintojen täydennyskoulutukseen.