Julkisen sektorin tuottavuus varmistaa hyvinvointivaltion tulevaisuutta
Tuottavuuden kasvu on keskeinen keino julkisen talouden tasapainottamiseen ja hyvinvointivaltion palvelujen turvaamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja työmarkkinakeskusjärjestöt kokosivat Suomen suunta -hankkeessa yhteiset politiikkasuositukset seuraavan hallituksen ohjelmaan tuottavuuden ja työpanoksen kasvun varmistamiseksi.
Suomen suunta -raportin yksi merkittävimmistä johtopäätöksistä on julkisen sektorin tuottavuuden parantamisen suuri merkitys hyvinvointivaltiomme tulevaisuudelle, korostaa KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen tänään puheessaan Säätytalolla.
– Julkisen sektorin tuottavuuden parantuminen helpottaisi tuntuvasti myös julkisen talouden tasapainottamista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan yksin julkisten sote-palveluiden tuottavuuden parantuminen 0,5 %-yksiköllä supistaisi kestävyysvajetta 1,7 %-yksikköä, kertoo Jalonen työskentelyn tuloksista.
Jalosen mukaan nyt tarvitaan niin tekoälyä ja digitalisaatiota kuin henkilöstön työnjakojen uudistamista ja työelämän kehittämistä. Näin kansalaisten arvostamat hyvinvointipalvelut kyetään turvaamaan jatkossakin.
Jalonen painottaa julkisten organisaatioiden oman tuottavuuden parantamisen ja kehittämistyön tukemista pitkäjänteisillä tutkimus- ja kehittämishankkeilla.
– Business Finlandin sisälle ehdotamme luotavaksi ”Public Finland”, jolla tuetaan julkisten organisaatioiden innovaatiotoimintaa yhteistyössä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa.
– Sen sijaan uusia velvoitteita, normeja tai mitoituksia ei pitäisi säätää kunnille tai hyvinvointialueille. Nykyistenkin velvoitteiden ja normien toimivuutta pitäisi arvioida erityisesti rahoituksen riittävyyden ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta, sanoo Jalonen.
Työvoiman saatavuus varmistettava tuottavuuden ohella
Tuottavuuden kasvu ja osaavan työvoiman saatavuus liittyvät tiiviisti toisiinsa. Siksi tuottavuuden edistämisen rinnalla on otettava käyttöön kaikki keinot työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Tällä hetkellä työvoimapula on suurinta julkisella sektorilla.
– Lisäkoulutusta pitää kohdentaa erityisesti niille aloille ja alueille, joilla on työvoimatarvetta ja niille yksilöille, joiden työmarkkina-asema paranee koulutuksen avulla. Täydennys- ja muuntokoulutusta sekä tutkintojen osien yhdistelemistä on laajennettava osana jatkuvaa oppimista, sanoo Jalonen.
On täysin välttämätöntä lisätä työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa. Myös jo maassa oleva ulkomaalaistaustainen väestö on ohjattava tehokkaasti työmarkkinoille. Ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä pätevöitymisväyliä täytyy nopeuttaa. Vakiinnuttamalla koulutuspolut ja digitalisoimalla Valviran laillistamismenettelyn sote-alan tehtäviin voisi pätevöityä selvästi nykyistä nopeammin ja kohtuullisilla kustannuksilla.
Politikkalinjausten täytyy perustua TEM:n, STM:n ja työmarkkinajärjestöjen yhteiseen tiekarttatyöhön, jonka avulla voidaan muodostaa paras tietopohja työvoimatarpeista.
Jalonen arvostaa työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä raportin teossa.
– Vaikka Suomen työmarkkinoilla on ollut viime aikoina turbulenssia, olemme saaneet aikaan työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset politiikkasuositukset seuraavan hallituksen ohjelmaan, sanoo Jalonen.
Suomen suunta -hanke
Työministeri Tuula Haataisen esityksestä työmarkkinakeskusjärjestöt sitoutuivat pohtimaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa tulevan vaalikauden ratkaisuja tuottavuuden ja työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi. Talousvaikuttaja Sixten Korkmanin johtaman koordinaatioryhmän jäseninä ovat toimineet puheenjohtaja Jarkko Eloranta (SAK), toimitusjohtaja Jyri Häkämies (EK), toimitusjohtaja Markku Jalonen (KT), puheenjohtaja Maria Löfgren (Akava) ja puheenjohtaja Antti Palola (STTK) sekä alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen (TEM) ja työelämäprofessori Martti Hetemäki (HGSE).
KT oli mukana eri valmisteluryhmissä ja työmarkkinakeskusjärjestöjen muodostamassa koordinaatioryhmässä.
Hankkeen loppuraportissa esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on parantaa julkisen talouden tilaa. Ne liittyvät kahdeksaan teemaan: koulutukseen ja osaamiseen, julkisen sektorin tuottavuuteen, digitalisaatioon, innovaatiopolitiikkaan, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, työhyvinvointiin ja työkykyyn sekä työllisyyden kohentamiseen keskimääräistä heikommin työllistyvissä ihmisryhmissä.
