Ei enää uusia tehtäviä kuntiin ja hyvinvointialueille

Suomen tulevan hallituksen tulee huolehtia julkisen talouden tasapainosta, toimivista työmarkkinoista ja henkilöstön saatavuudesta. Näin katsoo Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT, joka on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa. 

KT:n mukaan valtion tulee huolehtia täysimääräisesti sote-uudistuksen tuomista muutoskuluista ja palkkaharmonisoinnin kuluista hyvinvointialueilla. Se haluaa myös uudistaa yhteiskuntavaarallisia työtaisteluita koskevaa lainsäädäntöä ja nostaa työllisyysasteen 80 prosenttiin. 

– Nuuka taloudenpito ja velkaantuminen jatkuvat kunnissa ja alueilla myös tulevina vuosina. Paikallishallinnon 49 miljardin kustannuksista noin puolet, eli 22,7 miljardia, on tänä vuonna ollut työvoimakustannuksia, sanoo KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.

Valtiovalta on vuosien saatossa lisännyt kuntien hoidettavia tehtäviä tai säädellyt niitä esimerkiksi henkilöstömitoitusten kautta. Samalla tehtävien hoitoon ei ole välttämättä annettu riittävää rahoitusta tai varmistettu, että tehtävien hoitoon tarvittavaa henkilöstöä on saatavilla.

– Tulevan hallituksen ohjelmalla on suuri vaikutus myös työmarkkinoille. Tavoitteemme on, ettei kunnille tai hyvinvointialueille tule ensi hallituskaudella yhtäkään uutta tehtävää, sanoo toimitusjohtaja Markku Jalonen.

Henkilöstöpula pahenee lähivuosina

KT:n hallitusohjelmatavoitteiden taustalla on julkisen talouden alijäämä, joka on jatkunut jo pitkään. Tulojen ja menojen epäsuhtaa pahentavat viime aikojen poikkeukselliset kriisit, koronaepidemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen puolestaan haastavat hyvinvointiyhteiskunnan perusteita.

Yleisen taloustilanteen lisäksi KT on huolissaan henkilöstön riittävyydestä. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on pulaa niin hoitajista, lääkäreistä, varhaiskasvattajista, sosiaalityöntekijöistä kuin monista muistakin ammattilaisista.

Monet julkisen alan ammatit ovat tiukasti säädeltyjä. Tulevan hallituksen tulee tarkastella uudelleen erityisesti sote-alan ja varhaiskasvatuksen kelpoisuusvaatimuksia sekä henkilöstömitoituksia.  

Koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa tulee lisätä, ja maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa helpottaa.

– Tuleva hallitus saattaa joutua tekemään päätöksiä siitä, mitä priorisoidaan, kun rahat ja henkilöstö eivät riitä kaikkien palveluiden tarjoamiseen. Sote-alueille tulee antaa nykyistä enemmän harkintavaltaa siinä, minne henkilöstöä kannattaa kohdentaa, jotta se tuottaa eniten hyötyä kansalaisille, sanoo pääekonomisti Juho Ruskoaho.

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat Suomen suurimpia työnantajia. Kunnissa ja alueilla työskentelee tällä haavaa noin 434 000 palkansaajaa.

• KT:n hallitusohjelmatavoitteet >