Rajoitusten purku helpotti kunta-alan lomautustarvetta
Lomautusten ja palkanmaksun keskeytysten tarve kunnissa ja kuntayhtymissä väheni kunta-alalla heti, kun poikkeusolojen rajoituksia ryhdyttiin purkamaan. Kunnat ja kuntayhtymät arvioivat lomautusten ja palkanmaksun keskeytysten koskevan koko tämän vuoden aikana kahdeksaa prosenttia henkilöstöstä.
KT:n maaliskuussa ja huhtikuussa tekemien tiedustelujen mukaan arviolta joka kymmenes kunta-alalla työskentelevä oli näiden toimenpiteiden piirissä. Valtaosaan lomautuksista ja palkanmaksun keskeytyksistä oli syynä maan hallituksen rajoitusten aiheuttama töiden väheneminen.
Puolet lomauttavat tänä vuonna
KT:n kesäkuussa tekemän kolmannen selvityksen mukaan kuluvan vuoden lopulla tarvitaan yhä säästöjä kuntatalouden heikentyneen tilanteen takia. Yhteistoimintaneuvotteluja on käynyt tai käynnistämässä tänä vuonna reilu kaksi kolmasosaa (69 %) tiedusteluun vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä.
Usea kuntatyönantaja keskeytti loppukeväästä yt-neuvottelunsa tai lomautuksensa koronatilanteen helpottuessa. Toisaalta moni työnantaja on alkanut miettiä säästötoimia ja käydä tai suunnitella uusia yhteistoimintaneuvotteluja heikentyneen taloustilanteen vuoksi.
Lomautuksiin arvioi joutuvansa turvautumaan tänä vuonna yli puolet (52 %) ja palkanmaksun keskeytyksiin lähes joka kolmas (30 %) kaikista tiedusteluun vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä.
Lomautusten ja palkanmaksun keskeytysten piirissä olisi tämän hetken arvion mukaan tänä vuonna yhteensä lähes kahdeksan prosenttia eli 23 000 vastanneiden henkilöstöstä. Näistä valtaosa (82 %) on lomautuksia. Arvio koskee koko vuotta 2020. Se sisältää myös jo alkuvuodesta toteutuneet toimenpiteet.
Lomautuksia ja irtisanomisia koetetaan välttää muin keinoin
Lomautusten kohteeksi ovat joutuneet tai joutumassa lukumääräisesti eniten varhaiskasvatuksen, opetusalan sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan henkilöstöt. Säästötoimia on kuitenkin tehty tai suunnitteilla lähes kaikilla kunta-alan toimialoilla. Irtisanomisilta ei tänä vuonna kokonaan vältytä. Tuore arvio on noin 750 palkansaajaa.
Kuntatyönantajat ovat kuitenkin ryhtyneet aktiivisesti etsimään muita säästökeinoja välttääkseen lomautukset ja irtisanomiset. Tavallisimmat keinot ovat töiden uudelleenjärjestelyt ja toiminnan tehostaminen, vapaehtoinen palkaton vapaa sekä rekrytointiin liittyvät rajoitukset ja muut toimet.
Reilulla kolmasosalla (36 %) kunnista ja kuntayhtymistä on jo useammalle vuodelle ulottuva suunnitelma talouden tasapainottamisesta. Lisäksi 39 prosenttia suunnittelee sellaisen laatimista.
Epidemia rasittanut valmiiksi huonoa taloustilannetta
Kesäkuun pikatiedustelussa näkyy selvästi se, miten koronavirusepidemia on heikentänyt kunta-alan taloudellista tilannetta ehkä vuosiksi. Verotulot ovat vähentyneet ja kustannukset erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaneet.
Pelkistä koronatilanteesta johtuvista palvelutoiminnan keskeytyksistä arvioi joutuvansa lomauttamaan yli puolet (53 %) vastanneista. Huono taloudellinen tilanne oli nyt perusteena lähes joka neljännen (23 %) säästötoimille, kun edellisessä kyselyssä näin ilmoitti vain muutama prosentti vastaajista.
Huono taloudellinen tilanne yhdessä koronasta johtuvista palvelutoiminnan keskeytyksistä olisi syynä neljäsosaan (24 %) lomautuksista.
Hallituksen tukipaketti ja uusi palkkaratkaisu helpottavat tilannetta
Kuntasektorilla vallitsee suuri epävarmuus tulevaisuuden näkymistä. Hallituksen 1,4 miljardin euron tukipaketti tuo kunnille odotettua, mutta väliaikaista helpotusta. Mittavien toimien tarve talouden tasapainottamiseksi tukipaketista huolimatta on kuntasektorilla edelleen suuri.
Vastaajat tuntuvat enimmäkseen olevan tyytyväisiä uuteen, yleisen linjan mukaiseen kunta-alan palkkaratkaisuun, vaikka pitävätkin sitä kalliina. Se takaa työrauhan, joka tuo kaivattua vakautta ja ennustettavuutta tulevaan.
Kesäkuun alussa tehtyyn kyselyyn vastasi 203 kuntaa ja kuntayhtymää. Niiden palveluksessa on 285 800 ihmistä eli 68 prosenttia koko kunta-alan henkilöstöstä.
Mika Juutinen
