Tarve kunta-alan lomautuksiin kasvanut jyrkästi

Vastaajista yli kaksi kolmesta arvioi turvautuvansa lomautuksiin tai palkanmaksun keskeytyksiin. Toimista lomautuksia on 85 prosenttia, palkanmaksun keskeytyksiä 15 prosenttia.

Tällä viikolla tehtyyn kyselyyn vastasi 250 kuntaa ja kuntayhtymää. Niiden palveluksessa on 350 000 ihmistä eli 84 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä Edellisessä kyselyssä vastaajia oli 252. Ne edustivat vajaata 70 prosenttia koko kunta-alan henkilöstöstä.

Lomautukset ja palkanmaksun keskeytykset seurausta epidemiasta

Vastaajista 81 prosenttia sanoo, että kasvanut tarve lomautuksiin johtuu ennen muuta koronaviruksen aiheuttamasta epidemiasta. Kunnat ovat joutuneet keskeyttämään useiden palveluiden tuottamisen, mikä on vähentänyt kunta-alan töitä.

Lisää painetta tulee jo valmiiksi kehnossa tilassa olleen kuntatalouden heikkenemisestä. Epidemiaa edeltänyt heikko taloudellinen tilanne oli perusteluna neljällä prosentilla. Vastaajista 15 prosenttia kertoi toimien syyksi sekä epidemian että talouden tilan.

– Vaikka koronaepidemia olisi nopeasti ohi muualla yhteiskunnassa, niin kuntasektorilla sen talousvaikutukset kestänevät pitkään, jopa useita vuosia, varoittaa KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen.

Useat vastaajat kertoivat, että päätöksiä lomautuksista tai muista toimista vielä valmistellaan tai harkitaan, eikä lopullisia ratkaisuja esimerkiksi niiden laajuudesta ole vielä tehty. Joidenkin mukaan kevät ehkä vielä selvitään ilman tällaisia toimia, mutta ne voivat olla edessä syksyllä.

Monessa kunnassa yhteistoimintaneuvottelut on kuitenkin aloitettu tai aloitetaan pian. KT:n toisaalta keräämien tietojen mukaan YT-neuvottelut on jo käynnissä 150 kunnassa tai kuntayhtymässä.

Toimet kohdistuvat eniten varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstöön

Arviolta reilu kolmannes mahdollisesti lomautettavaksi ja palkanmaksun keskeytyksen kohteeksi joutuvista on varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Joka kuudes olisi opetushenkilöstöä. Toimien kohteeksi arvioidaan joutuvan myös paljon kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen, hallinnon sekä ateria- ja puhdistuspalveluiden henkilökuntaa. Myös opetusta avustava henkilöstö kuten koulunkäynti-, iltapäiväkerho- ja nuoriso-ohjaajat, työpajahenkilöstö ja kansalaisopistojen opettajat mainittiin.

Lomautuksia ja palkanmaksun keskeytyksiä arvioidaan tulevan vähemmän sosiaali- ja terveydenhuollossa. Pelastustoimessa niitä ei ole lainkaan.

Toimien voimassaolo on kuntatyönantajien tämän hetken arvion mukaan keskimäärin neljä viikkoa. Lopulta toteutuvien lomautusten kestoja on kuitenkin erittäin vaikea arvioida. Toteutumaan vaikuttaa merkittävästi se, kuinka pitkään poikkeusolot jatkuvat ja palveluiden tuotanto on keskeytyksissä.

Monessa vastauksessa todetaan, että kunta-alalla lomauttaminen on vaikeaa. Kuntien ja kuntayhtymien päätöksiä myös riitautetaan toistuvasti.

Henkilöstölle etsitään laajalti korvaavaa työtä

Vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä moni myös etsii ensin muita keinoja kuin lomauttaa tai katkaista palkanmaksu. Tavallisinta on etsiä henkilöstölle korvaavaa työtä, mutta etenkin pienissä kunnissa sellaisten löytäminen on vaikeaa. Rekrytoinnit on kielletty, määräaikaisuuksia ei jatketa.

Taloudellisten vaikutusten uskotaan ulottuvan pitkälle, jopa vuoteen 2022.

KT:n keräämät luvut perustuvat tuoreisiin tehtyihin arvioihin ja voivat sen vuoksi muuttua nopeasti. Osa lomautuksista ei ehkä toteudu, toisaalta niitä voi tulla nyt arvioitua enemmän.