KT-lehti 2/2024 on ilmestynyt – teemana johtajan työhyvinvointi

Esihenkilökin tarvitsee ammatillista tukea  

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen rekrytointi- ja hyvinvointijohtaja Niina Herttuala tutki väitöskirjassaan sote-alan johtajien työhyvinvointia ja allekirjoittaa tutkimuksensa tulokset omalta kohdaltaankin. Omalta esihenkilöltä saatu ammatillinen tuki on keskeistä esihenkilöiden jaksamisessa. Johtajien työhyvinvointi vaikuttaa alaisten työhyvinvointiin ja tuloksellisuuteen. Jos pomo voi ja jaksaa hyvin, asiat toimivat omassa yksikössä paremmin.

Esihenkilökin tarvitsee tukea, KT-lehti 2/2024>

Johtajan on pidettävä huolta omasta jaksamisestaan

Savitaipaleen kunnanjohtaja Johanna Mäkelä kävi loppuun palamisen partaalla ja kannustaa muita kuntajohtajia huolehtimaan jaksamisestaan. Johtajan työ on vaativaa ja vaatii tietoisuutta siitä, että omasta työhyvinvoinnista on pidettävä huolta.

Kasin taso riittää, KT-lehti 2/2024>

Muutoksessa on pidettävä huolta psykologisesta turvallisuudesta

TE-uudistus tuo muutoksia usean tuhannen henkilön työhön ja työpaikkaan. KT:n asiantuntijat, kehittämispäällikkö Jaana Näsänen ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman keskustelevat Debatti-palstalla, miten luoda henkilöstölle psykologista turvallisuutta organisaatiouudistuksessa. Viisas esihenkilö painottaa niitä asioita, jotka säilyvät ennallaan muutoksista huolimatta.

Miten organisaatiomuutokseen voi valmistautua, KT-lehti 2/2024

Sairaanhoitopiirin toimet olivat riittäviä vaikeassa taloustilanteessa

Korkeimman oikeuden tuoreen ratkaisun mukaan sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt poistamaan liikkeen luovutuksesta johtuneita palkkaeroja riittävästi, kun otettiin huomioon sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne. Palkkaharmonisoinnin kohtuullinen kesto arvioidaan oikeudessa aina tapauskohtaisesti, kirjoittaa KT:n työmarkkinajuristi Hanne Ojanperä Oikeustapaus-artikkelissa.

Toimet olivat riittäviä vaikeassa taloustilanteessa, KT-lehti 2/2024>

Johtajaksi yleensä nelikymppisenä

Kunta- ja hyvinvointialalla on noin 30 000 johtajaa ja esihenkilöä. Heidän osuutensa koko alan henkilöstöstä on noin seitsemän prosenttia. Tilastojen perusteella johtajaksi edetään yleensä nelikymppisenä. Johtajista ja esihenkilöistä kaksi kolmesta on naisia. Lue KT:n työmarkkinatutkija Piitu Parmanteen tilastoanalyysista, ketkä kunta- ja hyvinvointialaa johtavat.  

Ketkä kunta- ja hyvinvointialaa johtavat, KT-lehti 2/2024>

Kuormituksen rinnalla on tärkeää tunnistaa työn voimavarat

Psykososiaalisia työn kuormitustekijöitä tunnistetaan, mutta niiden hallinta on vaikeampaa. Vähintään yhtä tärkeää kuin on tunnistaa kuormitus ja kuormitustekijöiden vähentäminen, on tunnistaa työn voimavarat ja vahvistaa niitä. Se nimittäin vahvistuu, mistä puhumme. Siksi positiiviseen työelämäpuheeseen tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota, kirjoittaa työmarkkinajuristi Minna Salli Pointti-palstalla.

Tukea kuormituksen hallintaan, KT-lehti 2/2024>

Pahin pula on lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä

Hyvinvointialueilla on suhteellisesti eniten täyttämättömiä paikkoja sosiaalityöntekijöille, lääkäreille, psykologeille ja puheterapeuteille. Tämä käy ilmi KT:n tiedustelusta, jolla selvitettiin täyttämättömiä vakansseja 3. lokakuuta 2023. Sosiaalityöntekijäpula on vakavinta lastensuojelussa, sillä tehtävistä oli täyttämättä lähes joka viides. Puheterapeuttien paikoista täyttämättä oli joka kuudes ja psykologien joka seitsemäs. Henkilöstöpula pahenee, ellei mitään tehdä, muistuttaa KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho artikkelissaan.

Pahin pula on lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä, KT-lehti 2/2024>

Maahanmuuton lisääminen keventää eläkemaksuja

Suomen eläkejärjestelmässä suurin osa maksussa olevista eläkkeistä rahoitetaan nykyisten työntekijöiden maksamilla eläkemaksuilla. Jos syntyvyys romahtaa, järjestelmä kohtaa rakenteellisia ongelmia. Syntyvyyden väheneminen on Suomessa ollut niin raju, että uhkana on eläkemaksujen korotus tai etuuksien leikkauksia. Maahanmuuton lisääminen ei ole enää vain yksi poliittinen vaihtoehto muiden joukossa, vaan välttämätöntä, kirjoittaa johtava eläkeasiantuntija Juha Knuuti Economicus-palstalla.

Matalan syntyvyyden takia on välttämätöntä lisätä maahanmuuttoa, KT-lehti 2/2024>

Tuottavuus ja työhyvinvointi tukevat toisiaan

Lapin yliopiston tutkija Marko Kesti on tutkinut henkilöstötuottavuutta 17 vuotta. Sinä aikana on selvinnyt, että sairauspoissaloihin kannattaa puuttua jo ennen kuin niitä alkaa ilmaantua. Tähän Kesti esittää ratkaisuksi motivaatioteoriaan perustuvaa QWL-indeksiä. Sillä voi seurata työntekijöiden työhyvinvointia.

Parantamalla työhyvinvointia voi säästää miljoonia, KT-lehti 2/2024>

Yhteiskuntamme tarvitsee ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita osaajia

KT:n työmarkkina-asiamies Mervi Petäsnoro puolustaa ammatillisesta koulutuksen mainetta ja muistuttaa huikeista taidonnäytteistä Taitaja-kisoissa.  Ammatillinen koulutuksemme onnistuu kouluttamaan huippuosaajia. Hän myös muistuttaa kaikista niistä päivittäin käyttämistämme palveluista, joissa ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet palvelevat ja auttavat yhteiskuntamme lähes kaikilla aloilla.

”Amiksesta valmistuu huippuammattilaisia”, KT-lehti 2/2024>