Maahanmuuton tulorajojen kiristäminen pahentaisi työvoimapulaa
Vakava ja monia toimialoja koskettava työvoimapula rajoittaa lakisääteisten hyvinvointipalvelujen tuottamista. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää erittäin huolestuttavina esityksiä entistä korkeammista tulorajoista, joilla rajoitettaisiin työperäistä maahanmuuttoa.
Työperäistä maahanmuuttoa ei pidä rajoittaa uusilla esteillä. Maahanmuuton tulorajat tulee asettaa sellaiselle tasolle, että ne mahdollistavat työskentelyn myös pienipalkkaisissa tehtävissä tai osa-aikaisesti. Näin linjaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
Julkisuudessa esillä olleen 2 500 euron tulorajan alle jää noin 17 prosenttia kaikista kokoaikaisista Suomen työntekijöistä ja 18 prosenttia kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä. Kokonaisansio sisältää esimerkiksi vuorolisät ja ylityökorvaukset.
Esimerkiksi lähes kaikilla lähihoitajilla, lastenhoitajilla ja hoiva-avustajilla palkka ilman kokemus-, vuoro- ja ylityölisiä jää alle 2500 euron. Hoiva-avustajista melkein kaksi kolmesta ansaitsee kaikkine palkanlisineenkin alle 2 500 euroa.
– Tulorajojen näin suuri nostaminen työperäisen maahanmuuton yhteydessä pahentaisi olennaisesti jo nykyisellään vakavaa työvoimapulaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Lakisääteisiä hyvinvointipalveluita ei kyettäisi tuottamaan ja talouden kasvu hyytyisi, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.
Pienetkin tulorajan nostot aiheuttavat ongelmia
KT:n mielestä työperäisen maahanmuuton tulorajoja ei pidä nostaa nykyisestä. Nykyisin tuloraja on 1 331 euroa bruttona kuussa, mikä mahdollistaa eri ammateissa toimimisen ja myös osa-aikaisen työskentelyn.
– Merkittävä osa ulkomailta tulevista, kotimaassaan sairaanhoitajiksi opiskelleista työntekijöistä työskentelee Suomessa ensin hoiva-avustajina ja sittemmin lähihoitajana odottaessaan, että saa tutkintonsa ja osaamisensa tunnustettua Suomessa. Liian korkea tuloraja tukkisi tämän reitin, KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho kertoo.
Myös 2 000 euron tuloraja rajoittaisi kansainvälistä rekrytointia ja työvoimapulan helpottamista. Sen alle jää esimerkiksi 8 prosenttia hoiva-avustajista ja noin joka kuudes siivooja.
Työ- ja elinkeinoministeriö on ehdottanut bruttoansion alarajaksi 1500 euroa. Tämä jää alle kuntasektorin työ- ja virkaehtosopimuksissa määritettyjen vähimmäispalkkojen, eikä estä kokoaikaisten työntekijöiden rekrytointia. Osa-aikaiselle työskentelylle esimerkiksi kieliopintojen ohessa se voi kuitenkin aiheuttaa vaikeuksia.
– Tuloraja ei saa sulkea esimerkiksi sairaanhoitajilta pois mahdollisuutta täydentää osaamistaan ja työskennellä osa-aikaisesti hoiva-avustajana. Kaikkien etu olisi, että maahanmuuton byrokratiaa karsitaan ja tämä välivaihe sujuu mahdollisimman nopeasti, Ruskoaho sanoo.
Juho Ruskoaho
