Työolobarometri: Merkityksellinen työ ja yhteisöllisyys kunta-alan vahvuuksia
Työolobarometrin tulokset osoittavat, että palkansaajien näkemykset työmarkkinoista olivat varsin myönteisiä koronavuoden 2021 lopulla. Korona muutti työelämää esimerkiksi lisäämällä etätyötä ja digitaalista vuorovaikutusta.
Työolobarometrin 2021 syksyn tulokset kertovat palkansaajien työoloista toisena koronavuotena. Koronakriisi on vaikuttanut eri toimialoihin, työpaikkoihin ja henkilöstöryhmiin eri tavoin.
Työmarkkinatilanne elpyi vuoden 2021 loppupuolella. Positiivisesta työmarkkinatilanteesta kertoo esimerkiksi se, että moni vastaaja kertoi, että työpaikalla oli lisätty henkilöstön määrää, ja uskoi työllistymismahdollisuuksiinsa.
Lisäksi yli 80 prosenttia palkansaajista koki työkykynsä hyväksi suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin.
Etä- ja lähityön voimavara- ja kuormitustekijät erilaisia
Työolobarometrin mukaan etätyön yleistyminen on ollut iso muutos työelämässä. Samalla sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien digitaalisten työvälineiden käyttö on lisääntynyt.
Etätyöstä on tullut tavanomainen työnteon tapa tehtävissä, joissa se on mahdollista. Yksi etätyön voimavaroista on se, että valtaosa kokee keskittyvänsä työhön paremmin etänä.
Toisaalta edelleen noin puolet palkansaajista tekee työtä, jota ei voi tehdä etänä. Tällaisia töitä on paljon kunta-alalla. Lähityössä korona on tuonut uudenlaista kuormitusta: esimerkiksi suojavarusteita, ohjeistuksia ja pelkoa tartunnoista. Kuntasektorin töissä koetaan toisaalta myös yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen kokemuksia keskimääräistä enemmän.
Lisäksi kuntatyön voimavaroihin kuuluu se, että työ koetaan merkitykselliseksi.
Jatkuvaa oppimista on vahvistettava
Barometrin mukaan oppimiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen suhtaudutaan suurimmassa osassa työpaikkoja myönteisesti. Pandemia-aikana palkansaajien osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen on kuitenkin vähentynyt. Syksyllä 2021 vain 40 prosenttia palkansaajista osallistui työnantajan maksamaan koulutukseen.
Lisäksi osaamisen kehittäminen kasaantuu niille, joiden osaaminen, taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti hyvät.
Jatkuva oppiminen on keskeinen tekijä muutoksista selviämisessä, joten siihen kannattaa panostaa työpaikoilla.
Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka antaa ajankohtaisen kuvan palkansaajien kokemasta työelämän laadusta. Tutkimuksen vuoden 2021 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-lokakuun aikana tekemiin puhelin- ja verkkohaastatteluihin.
Tutkimuksen menetelmämuutosten vuoksi tuloksia ei tällä kertaa voi suoraan verrata aikaisempiin vuosiin.
Muualla verkossa
