KT-lehti 6/22: Vuodenvaihteeseen on valmistauduttu
Vuodenvaihteessa toteutuu pitkään valmisteltu hyvinvointialueuudistus, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen HR-yksikössä on tehty töitä keväästä saakka, jotta palkat maksettaisiin ajallaan kaikille tammikuussa. Varkaus järjesti henkilöstölleen juhlan, jolla kiitettiin menneestä ja juhlittiin uuden aikakauden alkua.
Palkka kaikille ajallaan
Palkka kaikille tammikuussa on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tammikuussa aloittavan HR-yksikön tärkein tavoite. HR-yksikkö on paiskinut töitä keväästä saakka, jotta palkat saadaan maksettua ajallaan 13. tammikuuta.
Tavoitteen toteutuminen on varmistettu myös varasuunnitelmalla. Muutoinkin valmistelut vuodenvaihteen h-hetkeä varten ovat edenneet hyvin, vaikka liikkuvia osia on monia.
– Ensimmäiset 30 henkilöä valittiin HR-yksikön tehtäviin jo keväällä, kertoo palvelussuhde- ja työmarkkina-asioista vastaava henkilöstöpäällikkö Mari Saari-Somero.
Varkaus järjesti kiitosjuhlan henkilöstölleen
Varkaus päätti lähestyä liittymistä Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen myönteisesti ja kaupunki järjesti henkilöstölle juhlat. Kiitosjuhlan idea syntyi henkilöstöjohtaja Nina Holopaisen mukaan jo keväällä vastaiskuna sille, miten teknisenä toimenpiteenä hyvinvointialueeseen liittyminen ja liikkeenluovutus näyttäytyivät. Valtuustosta tuli kysymys, kuinka kaupunki aikoo kiittää siirtyvää henkilöstöään palveluksesta.
– Syntyi oivallus, että eihän meidän sote-väkemme lähde minnekään, vaan tekijät pysyvät paikoillaan tutuissa tehtävissään. Siitä näkökulmasta uudistus alkoi vaikuttaa hyvältä nivelkohdalta katsoa taaksepäin sitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi ja kiittää henkilöstöä. Samalla halusimme juhlistaa uuden aikakauden alkua, Holopainen kertoo.
Yli puolet Varkauden kaupungin henkilöstöstä siirtyy uudistuksessa uusille työnantajille: Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy 800 henkilöä ja tukipalveluista huolehtivalle yhtiölle 130 henkilöä. Kaupungin palvelukseen jää 720 työntekijää.
Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä
Suomi tarvitsee satoja tuhansia osaajia ulkomailta, jotta pystymme tuottamaan palvelut vanhenevalle väestölle. Henkilöstöpula on yksi suurimmista haasteista kunnissa ja hyvinvointialueilla. KT on esittänyt ratkaisuksi ongelmaan muun muassa henkilöstön kelpoisuusvaatimusten ja henkilöstömitoitusten uudelleenarviointia sekä koulutuspaikkojen lisäämistä.
Jotta mahdollisimman moni voisi joustavasti pätevöityä tarpeellisiin ammatteihin, tarvitaan monenlaisia koulutuspolkuja. Pelkästään koulutuksen lisääminen ei riitä, sillä Suomen väestörakenne on vino. Vauvoja syntyy liian vähän ja samaan aikaan väki vanhenee. Työikäisiä veronmaksajia on ennen pitkää liian vähän suhteessa huollettaviin.
Siksi moni taho, niin myös KT, peräänkuuluttaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Ulkomaisia osaajia tarvitaan eri arvioiden mukaan satoja tuhansia.
Pysyvä rahoitus tuo pitkäjänteisyyttä työelämän kehittämiseen
KT ja työntekijäjärjestöt alkavat kehittää työelämää yhdessä, ensimmäistä kertaa pysyvällä rahoituksella. Tarkoituksena on parantaa julkisen sektorin työnantajakuvaa ja tarjota työyhteisöille välineitä ratkoa itse ongelmia. Kuntien ja pian aloittavien hyvinvointialueiden on ensiarvoisen tärkeää paitsi pystyä pitämään kiinni nykyisistä työntekijöistään mutta myös houkuttelemaan uusia.
– Tarvitaan entistä enemmän tuloksellisuuteen, tuottavuuteen ja hyvinvointiin liittyvää työtä. Työtä sen eteen, että ihmiset jaksavat tässä myllerryksessä, sanoo KT:n neuvottelupäällikkö Anna Kukka.
Tämä tavoite on KT:lle ja työntekijäpuolen pääsopijajärjestöille Jukolle, JAU:lle ja Sote ry:lle yhteinen ja entistä tärkeämpi. Siksi järjestöt ovat tänä vuonna sopineet niin sanotusta työelämäpaketista osana sopimusratkaisua. Osapuolet sitoutuivat rahoittamaan työelämän kehittämistä yhdessä. Lisäksi ne sopivat uusista työryhmistä, jotka kehittävät ja toteuttavat työtä.
Muutos luo edellytyksiä johtamisen uudistamiselle
Pitkään yritetty sote-uudistus toteutuu viimein. Hyvinvointialueet tarjoavat pitkään odotetun sysäyksen uuteen. Hyvinvointialueiden toteutuminen on suuri helpotus sote-työnantajille, sillä se luo rakenteellista varmuutta muutoin epävarmassa toimintaympäristössä. Muutos luo edellytyksiä myös johtamisen uudistamiselle. Keskeistä on se, millaista uudistumiskykyä organisaatioiden johdossa on ja kuinka uuden johtamisen mahdollisuudet osataan hyödyntää hyvinvointialueilla. Kyse on edellytysten lisäksi uskalluksesta luoda uutta, kirjoittaa Soteliiderit-hankkeen projektikoordinaattori Ville Rautio kolumnissaan.
KT toteutti vuosina 2019–2022 Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella Soteliiderit-hankkeen. Hankkeessa on tuettu kuntia ja kuntayhtymiä sekä hyvinvointialueita strategisen henkilöstöjohtamisen kehittämisessä ja muutosjohtamisessa. Hankkeen kautta on tarjottu lisäpanostusta työnantajakentän kehittämistyöhön ja tuettu työnantajien verkostoitumista sekä keskinäistä vuorovaikutusta.
