Kuntatyönantaja-lehti 5/2021 ilmestynyt: Koulutuspalveluja turvataan yhteistyöllä
Hyvät koulutuspalvelut ovat tärkeä elinvoiman ylläpitäjä kunnalle. Tuoreessa, 25. lokakuuta ilmestyneessä Kuntatyönantaja-lehdessä kerrotaan, miten Kauhajoki, Alajärvi ja koulutuskuntayhtymä SASKY kehittävät seudullisia koulutusyhteistyön malleja. Tavoitteena on, että koulutusta on saatavilla ja koulutus tukee alueen elinkeinoelämän tarpeita.
Kauhajoen kaupunki haluaa kehittää toisen asteen ammatillista koulutusta ja etsiä tulevaisuuden koulutusyhteistyön malleja alueen kuntien ja koulutuksen järjestäjien kesken.
– Keskeistä on, että koulutusta olisi hyvin saatavissa, ja että se tukisi alueen elinkeinoelämää ja yritysten tarpeita. Alueella työikäisten määrä laskee yleisen väestökehityksen mukaisesti. Kaikki mahdollinen työvoima tarvitaan käyttöön, sanoo kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki.
Sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto Alajärveltä kertoo, että alueen kuntapäättäjät ja viranhaltijat olivat huolissaan toisen asteen opiskelijamäärien laskusta tulevaisuudessa erityisesti lukioissa. Alajärven lukio säilyy itsenäisenä, mutta alueen muissa lukioissa on ongelmana, että aineenopettajat ovat yhteisiä peruskoulun kanssa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että jos lukio-opetus katoaa, niin yläkoulutkin jäävät niin pieniksi, ettei aineenopettajien saaminen ole helppoa. Tilanne näkyy jo nyt rekrytointien vaikeutumisena, kertoo Kaunisto.
Yleissivistävän koulutuksen johtaja Pekka Simberg koulutuskuntayhtymä Saskystä pitää tärkeänä, koulutuspalveluihin rakennetaan kuntien yhteistyöverkostoja. Avainkysymys on se, millä tavalla yleissivistävä koulutus nivoutuu ammatilliseen koulutukseen.
– Kun tiedetään, että nuorten määrä vähenee, niin on mietittävä keinoja turvata koulutuspalvelut lähipalveluna.
Kangasala haluaa olla tunnettu ja haluttu työnantaja
Kangasalalla tehdään kaupunkia tunnetuksi työnantajana markkinoinnin keinoin. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ei ole juuri uusia keinoja valittavissa, koska kunnallinen hakumenettely edellyttää aina tiettyjä muotoja. Havahduttiin siihen, että markkinoinnin keinoja ei ollut hyödynnetty haettaessa kaupungin soteen työntekijöitä. Yhdysmerkkejä on haettu asiakaskokemuksen ja työntekijäkokemuksen väliltä.
–Enää emme rekrytoi väkeä vaan kilpailemme työntekijöistä. Pelkkä ilmoittelu ei tuota hakijoita, vaan on löydettävä elementtejä, joilla tässä kisassa pärjätään, kertoo sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne.
Hyvinvointialueuudistuksen henkilöstösiirtoja valmistellaan
Hyvinvointialueet tarvitsevat toiminnan valmisteluun tietoja siirtyvästä henkilöstöstä. Yt-käsittely tietojen luovuttamisesta aloittaa hyvinvointialueuudistukseen liittyvien henkilöstösiirtojen valmistelun.
Hyvinvointialueiden oikeus saada tietoja siirtyvästä henkilöstöstä perustuu ns. voimaanpanolakiin. Hyvinvointialueet tarvitsevat tiedot hyvissä ajoin ennen kuin aluevaltuustot aloittavat 1. maaliskuuta 2022. Tiedot on myös päivitettävä vuoden 2022 lopussa.
Henkilöiden siirtymisestä liikkeen luovutuksella hyvinvointialueille käydään oma yt-menettelynsä.
Seksuaaliseen häirintään pitää puuttua
Osana hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa KT on yhdessä muiden työmarkkinaosapuolten kanssa sitoutunut vaikuttamaan asenteisiin seksuaalisen häirinnän poistamiseksi.
Lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa kaikenlaisen häirinnän poistamiseen, kun työnantajan tietoon on tullut epäasiallinen kohtelu tai häirintä.
Työnantajalla on velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa, ottaa työn suunnittelussa huomioon työolosuhteet sekä perehdyttää ja opastaa työntekijöitä työhön. Lainsäädäntö korostaa erityisesti uusien ja nuorten työntekijöiden suojelua.
Kunta10-tutkimuksen mukaan seksuaalista häirinnän kokemuksesta raportoinneista vain 36 prosenttia oli ilmoittanut kokemastaan häirinnästä työnantajalle. Työnantajan on vaikea ryhtyä toimenpiteisiin seksuaalisen häirinnän poistamiseksi, jos työntekijä ei ilmoita kokemastaan häirinnästä.
Kollektiivinen asiantuntijuus korostuu kuntien uudistumisessa
Kuntien menestyksekäs uudistuminen vaatii oikeanlaista asiantuntijuutta. Liisa Jurmu selvitti, väitöskirjassaan millaista se on. Hänen tutkimuksensa osoitti, että kunnissa tarvittava asiantuntijuus on muutoksessa.
– Pelkällä syvällä substanssiosaamisella ei enää pärjää, vaan tarvitaan uudenlaisia kyvykkyyksiä, joilla uudistamistyötä voi tehdä.
Jurmun mukaan yksilöasiantuntijuudesta on siirrytty kollektiiviseen asiantuntijuuteen, jota Jurmu tunnisti tutkimuksessaan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Kuntalaisten, yrittäjien ja järjestöjen kanssa jaettuun asiantuntijuuteen on kuitenkin vielä matkaa. Siksi kuntien asiantuntijoilta tarvittaisiinkin entistä parempia verkostoitumistaitoja.
Kuntatyönantaja-lehti 5/2021 verkossa
Tilaa lehden maksuton näytenumero, joka toimitetaan postitse ilmoittamaasi osoitteeseen. Osoitetietoja emme säilytä lehden postittamisen jälkeen.
