Koulutusmääriä on lisättävä ja kansainvälistä rekrytointia nopeutettava

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on mukana jäsenenä sosiaali- terveysministeriön asettamassa ministeriöiden ja työmarkkinaosapuolten yhteisessä työryhmässä etsimässä keinoja turvata sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus. KT edustaa työryhmässä kuntaorganisaatioita ja hyvinvointialueita. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 18. marraskuuta.

KT odottaa hallitukselta pikaisia päätöksiä ja nopeita toimenpiteitä.  Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpula on ratkaistavissa koulutustarpeiden ennakoinnilla ja työvoimapoliittisilla keinoilla. KT esittää myös useita toimenpiteitä, joilla nopeutetaan ja helpotetaan kansainvälistä rekrytointia.

KT esittää, että koulutuspaikkoja lisätään huomattavasti jo vuoden 2022 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2020 sote-alalla on jäänyt syntymättä peräti 32 000 työsuhdetta osaajapulan vuoksi.

– Nykyinen koulutustarjonta ei riitä kattamaan edes tämän hetken tarvetta, vaikka sote-alalle valmistuvista lähes kaikki työllistyvät alalle tai jatko-opintoihin. Sote-henkilöstö pysyy hyvin oman alansa töissä ja alanvaihto on keskimääräistä pienempää. Työvoimatarvetta lisää henkilöstön eläköityminen ja väestön ikääntyminen, Markku Jalonen korostaa. 

Laajenevat palveluvelvoitteet edellyttävät lisähenkilöstön rekrytointia

Hallitusohjelmaan sisältyy useita kirjauksia, jotka merkitsevät tarvetta rekrytoida lisää henkilöstöä sote-palveluihin, kuten kirjaukset hoivamitoituksesta, lastensuojelun mitoituksesta, subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta, päiväkotien ryhmäkokojen pienentämisestä yli 3-vuotiaille ja hoitotakuun lyhentymisestä seitsemään päivään. 

Laajenevat palveluvelvoitteet merkitsevät mittavaa lisähenkilöstön tarvetta tilanteessa, jossa nykyisiinkään avoimiin tehtäviin ei riitä hakijoita. Hallituksen kirjaukset lisäävät huomattavasti sote-palvelujen työvoimakustannuksia. 

– Hallituksen on kohdennettava laajeneviin palveluvelvoitteisiin rahoitus kevään 2022 kehysriihessä. Sote-palveluiden rahoitus on turvattava henkilöstötarpeiden mukaisesti, Markku Jalonen vaatii.

KT esittää sote-työhyvinvointiohjelman käynnistämistä

Toimenpiteiden tueksi KT on esittänyt monivuotisen Sote-työhyvinvointiohjelman käynnistämistä. Ohjelman koordinoinnista vastaisivat alan työmarkkinaosapuolet yhdessä asianomaisten ministeriöiden kanssa. 

KT katsoo, että ohjelma tulisi käynnistää nopeasti, jo vuosina 2022–2023. Ohjelma voisi jatkua koko hyvinvointialueuudistuksen ajan, aina vuoteen 2030 saakka.

– Sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamisessa sekä palveluiden vaikuttavuudessa on olennaista henkilöstön työhyvinvointi. Ohjelmalla voitaisiin vaikuttaa toimialan houkuttelevuuteen ja myönteiseen mielikuvaan alan tehtävistä, Markku Jalonen sanoo 

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Markku Jalonen
Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas

KT:n ehdotukset toimenpiteistä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi

KT:n keskeiset ehdotukset välittömästi toteutettavaksi toimenpiteiksi ovat koulutuspaikkojen lisääminen ja kansainvälisen rekrytoinnin nopeutettu käynnistäminen.

Koulutuspaikkojen määrän huomattava lisääminen vuoden 2022 aikana

1. Koulutuspaikkojen lukumääriä lisätään merkittävästi keskeisillä sote-työvoimapula aloille: lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, psykologit, sosiaalityöntekijät puheterapeutit, hammaslääkärit.  
2. Hoiva-avustajien koulutusta lisätään ja hoiva-avustajasta lähihoitajaksi -oppisopimuskoulutukseen luodaan ja rahoitetaan uusi palkkatukityyppinen koulutustuki työnantajille.
3. Muunto- ja täydennyskoulutusväyliä luodaan pikaisesti työvoimapula-aloille; esimerkiksi sosiaalitieteen tutkinnon suorittaneille ja AMK sosionomeille muuntokoulutusväylä sosiaalityöntekijöiksi.
4. Rakennetaan malli täydennyskoulutuskustannusten korvaamisesta työnantajalle ja tehdään tarvittavat säädösmuutokset (esim. psykoterapeuttikoulutus).

Kansainvälisen rekrytoinnin toimenpiteiden välitön käynnistäminen

1. TEM:n suunnitelma 20 000 sote-ammattilaisen rekrytointiin v. 2035 mennessä toteutetaan etupainotteisesti siten, että sairaanhoitajan/lähihoitajan/hoiva-avustajan rekrytointi aloitetaan 2022 ja 10 000 tutkinnon suorittanutta on rekrytoitu vuoden 2025 loppuun mennessä. Osana toteutusta neuvotellaan kahdenväliset sopimukset sairaanhoitajien kouluttamiseen Suomen tarpeisiin (Saksan Triplewin -malli).
2. Valviran ammattipätevyyden hankkimisen lupaprosessi sujuvoitetaan siten, että sen maksimikesto hakemuksesta päätökseen on 2 viikkoa.
3. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen täydentämiseen tarvittava kieli- ja täydennyskoulutus (Sote-silta -malli) vakiinnutetaan osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa vuoden 2022 syksystä alkaen.
4. Ulkomailla lääkäritutkintoa suorittavien suomalaisten ja heidän opiskelutovereidensa kohdennettu rekrytointi toteutetaan ensimmäisen kerran vuoden 2022 aikana esim. osana EURES-ohjelmaa.
5. Työvoiman saatavuusharkinnasta luovutaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön osalta koko maassa.
    

Henkilöstömitoitusten, kelpoisuusehtojen ja hoitoon pääsyn kriteerien voimaantuloa on myöhennettävä ja niiden tarvetta on arvioitava uudelleen työvoiman saatavuuden näkökulmasta.

Lakien noudattaminen ei ole mahdollista ilman riittävää kelpoisuusehdot täyttävää henkilökuntaa.

1. Esimerkiksi, lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärän rajaus; ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen seuraavan vaiheen voimaantulo; opiskelijahuoltoa koskevien asiakasmäärien ja kelpoisuuksien voimaantulo; perusterveydenhuollon hoitotakuu ml. mielenterveyspalvelut.

Muut toimenpiteet

1. Sijais- ja määräaikaistyövoiman lisäämiseksi eläkkeellä olevien osallistumista työ- markkinoille kannustetaan verotuksellisin keinoin siten, että eläkkeellä tehtävä työ ei nosta jo ansaitun eläkkeen verotusta vaan luodaan malli, jossa eläketuloa ja ansio- tuloa verotetaan erikseen.
2. Työstä työhön siirtymisen edistämiseksi täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksia kehitetään ja parannetaan. Mahdollistetaan ns. muutosturvakoulutuksessa oikeus suorittaa tutkinnon osia (esim. varhaiskasvatuksen lähihoitajille hoiva-avustaja tutkinnonosat).
3. Työllisyyspalvelujen ja soten yhteistyötä kehitetään siten, että sopivat ja motivoituneet henkilöt ohjataan soveltuviin tehtäviin esim. hoivapalveluihin ja solmitaan oppisopimus tutkinnon suorittamiseksi (esim. hoiva-avustajakoulutuksen tutkinnon osat).
4. Työhyvinvointia ja alan houkuttelevuutta edistävä toimenpideohjelma käynnistetään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
5. Digitalisaation ja teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa edistetään sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennetulla rahoituksella.