Hoitajamitoitus voimaan asteittain
Hallitus antoi helmikuussa eduskunnalle esityksen sitovan 0,7 vähimmäishoitajamitoituksen toteuttamisesta. Perustuslakivaliokunta vaati lakiehdotukseen merkittäviä muutoksia. Hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa tulee voimaan portaittain.
Hallituksen alkuperäisen esityksen mukaan laki sitovasta 0,7 vähimmäismitoituksesta astuisi voimaan elokuussa 2020, ja siirtymäaika päättyisi huhtikuussa 2023. Valtion lisärahoitus olisi kuitenkin ollut kuntien käytettävissä vasta huhtikuun 2023 alusta alkaen.
Perustuslakivaliokunnan mukaan mitoitusta ei voitaisi säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, jos lakiehdotuksen mukaiset velvoitteet ja rahoitus niiden toteuttamiseen eivät ole ajallisesti yhteneväisiä.
Sote-valiokunta on muuttanut hallituksen lakiehdotusta siten, että hoitajamitoitusvelvoitteen voimaantulo tapahtuu porrastetusti. Ensi lokakuusta alkaen velvoite on 0,5, vuoden 2021 alusta alkaen 0,55, vuoden 2022 alusta 0,6 ja huhtikuussa vuonna 2023 lopulta 0,7. Tuolloin kymmentä hoidossa olevaa vanhusta kohti on oltava seitsemän hoitajaa.
Lakiin lisätään myös säännös palvelutarpeen selvittämisessä ja arvioinnissa käytettävästä kansallisesti yhtenäisestä seuranta- ja arviointijärjestelmästä.
Mitoitus aiheuttaa kunnille ja kuntayhtymille henkilöstön lisätarvetta
Kuntaliiton ja KT:n arvion mukaan 0,7 henkilöstömitoituksen toteuttamiseen tarvittaisiin 5 000 uutta hoitajaa.
Sitova 0,7:n mitoituksen täyttäminen on kunnille ja kuntayhtymille erittäin vaativa tehtävä, koska tarvittavaa henkilöstöä ei tällä hetkellä ole saatavilla. Lisäksi koronaepidemia on heikentänyt kuntien ja kuntayhtymien heikkoa taloustilannetta entisestään.
KT onkin vaatinut, että mitoituksen todelliset kustannukset on korvattava kuntatyönantajille täysimääräisesti myös lain voimaantulon siirtymäaikana.
Aiheesta aiemmin:
- Työmarkkinajohtaja Markku Jalosen blogi: KT antoi lausuntonsa hoivamitoitusesityksestä (30.10.2019)
