Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa
Eduskunta päättää valinnanvapauslain hyväksymisestä kesäkuussa 2018.
Esityksen mukaan julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt arvioisivat kuitenkin aina ensin, mitä palveluja asiakas tarvitsee.
Valinnanvapauden kautta järjestettävien palvelujen arvon arvioidaan olevan noin 29 prosenttia maakuntien järjestämistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Rahassa tämä vastaa noin 5,3 miljardia euroa julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen koko rahoituksesta, joka oli 18,6 miljardia vuonna 2016.
Valinnanvapaus käyttöön vaiheittain
Tarkoitus on, että maakunnat ottavat vastuun julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vuoden 2020 alusta.
Syksystä 2019 alkaen asiakas voi valita sen maakunnan liikelaitoksen eli käytännössä maakunnan, jonka palveluita hän haluaa käyttää.
Viimeistään 1.7.2020 maakunta ottaisi käyttöön asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin. Sote-keskukset aloittaisivat toimintansa viimeistään 1.1.2021 ja hammashoitolat 1.1.2022.
Lisäksi valinnanvapautta kokeillaan jo aiemmin piloteissa.
Maakunnat vastaisivat sitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut
Maakunnan liikelaitos tarjoaisi omien sote-keskusten ja hammashoitoloiden lisäksi kaikki sosiaalipalvelut ja muut terveyspalvelut. Näitä ovat esimerkiksi perhekeskusten palvelut, kouluterveydenhuolto, kotihoito ja erikoissairaanhoito sairaaloissa.
Sote-keskus ja maakunnan liikelaitos voisivat täydentää omaa palvelutuotantoaan ostamalla palveluja eri kokoisilta yrityksiltä ja järjestöiltä. Myös pienillä yrityksillä olisi hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina.
Lain mukaan maakunnan liikelaitoksen olisi myönnettävä asiakasseteleitä tietyissä palveluissa kuten kotihoidossa, asumispalveluissa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Lisäksi asiakasseteli olisi myönnettävä, jos hoitotakuun aikarajat ylittyvät. Maakunta voisi halutessaan käyttää asiakasseteliä laajemminkin, kunhan se ei haittaisi palvelujen toimivuutta.
Henkilöt, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve, voisivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin.
Maakunnat maksaisivat tuottajille korvausta niiden hoitamista asiakkaista. Palveluntuottajille maksettavissa korvauksissa otettaisiin huomioon asiakkaiden palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät, kuten ikä ja sairastavuus.
