Uudistettu yhdenvertaisuuslaki tarkentaa työnantajien velvollisuuksia
Osittain uudistettu yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.6.2023. Laissa tarkennetaan muun muassa, miten työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehtävä yhdenvertaisuussuunnitelma. Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta laajenee koskemaan myös työelämää.
Yhdenvertaisuuslain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää, myös työelämässä.
KT osallistui uudistuksen työelämäkysymyksiä käsitelleen alajaoston työhön ja esitti lakiesitykseen muutoksia asiantuntijalausunnossaan eduskunnan sivistysvaliokunnalle.
Työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista myös työhönotossa
Työnantajalla on jo ennestään ollut velvollisuus arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Arviointivelvollisuuden selvennettiin koskevan myös työhönottoa ja kaikkia eri syrjintäperusteita. Laissa on lueteltu 14 syrjintäperustetta, joita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy.
Työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelmassa on oltava selvitys edellä mainitun yhdenvertaisuuden toteutumisesta tehdyn arvioinnin johtopäätöksistä. Työnantajilla on aikaa yhdenvertaisuussuunnitelmien päivittämiseen 1. kesäkuuta 2025 saakka, jos päivittäminen on tarpeen.
Täsmennyksiä häirinnän määritelmään ja vammaisille työntekijöille tehtäviin kohtuullisiin mukautuksiin
Säännöksiä täsmennetään myös häirintään ja vammaisen työntekijän kohtuullisiin mukautuksiin liittyen.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää häirintänä käyttäytymisen, joka loukkaa henkilön ihmisarvoa. Uudistuksen myötä häirintä voi yksittäisen henkilön lisäksi kohdistua myös ihmisryhmään, joten sitä voidaan arvioida ilman yksittäistä uhria.
Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjillä on työnantajaa vastaava velvollisuus puuttua käytettävissä olevin keinoin häirintään, josta se saa tiedon. Puuttumatta jättämistä pidetään syrjintänä.
Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi on jo aiemmin säädetty eri toimijoiden velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia. Lakimuutos täsmentää vammaisten työntekijöiden kohtuullisia mukautuksia koskevia säännöksiä.
Mukautusten toteuttamisen yhdeksi perusteeksi on lisätty vammaisen henkilön mahdollisuus saada yhdenvertaisesti viranomaisen palveluita. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa on huomioitava ensisijaisesti vammaisen ihmisen tarpeet. Lisäksi otetaan huomioon mukautuksia tekevän toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja niitä varten saatavissa oleva tuki.
Muutoksia yhdenvertaisuutta valvovien viranomaisten tehtäviin ja toimivaltaan
Moni lakiin tehdyistä muutoksista koskee yhdenvertaisuuslain valvontaviranomaisten toimivaltaa. Aiemmin lain noudattamista valvoi työelämää koskevissa asioissa työsuojeluviranomaiset ja muissa asioissa yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Nyt yhdenvertaisuusvaltuutetulla on toimivalta valvoa lain noudattamista myös työelämässä. Näin ollen sekä työsuojeluviranomaiset että yhdenvertaisuusvaltuutettu voi jatkossa puuttua työelämää koskeviin yksittäisiin syrjintätapauksiin.
Myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltaan on tehty täsmennyksiä. Lautakunnalla on muun muassa oikeus antaa yhdenvertaisuusvaltuutetun pyynnöstä lausunto työelämää koskevasta lain tulkinnan kannalta merkittävästä asiasta.
Yhdenvertaisuuden edistämis- ja suunnitteluvelvoite laajenee varhaiskasvatukseen
Uudistetussa yhdenvertaisuuslaissa yhdenvertaisuussuunnittelu ja yhdenvertaisuuden edistäminen laajentuu koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia.
Varhaiskasvatuksen järjestäjälle ja palveluntuottajalle säädettiin velvollisuus arvioida, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus toteutuu sen toiminnassa. Niiden velvollisuutena on myös ryhtyä arvioinnin perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.
Yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoite on toimipaikkakohtainen, mikä tarkoittaa, että jokaiselle varhaiskasvatuksen toimipaikalle on tehtävä suunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä toimipaikan henkilöstön kanssa. Lisäksi lapsille ja heidän huoltajilleen on varattava mahdollisuus tulla kuulluiksi suunnitelmaa tehtäessä.
Yhdenvertaisuussuunnitelmien on oltava valmiita 1. kesäkuuta 2025. Aiemmin varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitelma on voitu laatia kuntatasolla.
Perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan yksiköille voidaan kuitenkin toimipaikkakohtaisen suunnitelman sijaan tehdä yhteiset yhdenvertaisuussuunnitelmat. Tällöin perhepäivähoidolle on tehtävä oma suunnitelmansa ja avoimille omansa.
Muualla verkossa
