KT kannattaa samapalkkaisuusohjelman jatkamista
KT kannattaa naisten ja miesten välisen palkkaeron jatkuvaa kaventamista. Työssä on tärkeää huomioida toimialojen väliset erot ja palkanmaksukyky.
KT kannattaa samapalkkaisuusohjelman jatkamista myös tulevalla hallituskaudella. Tavoitteena tulee olla edelleen naisten ja miesten välisen keskimääräisen palkkaeron kaventaminen.
Suomessa on jo usealle hallituskaudelle vahvistettu samapalkkaisuusohjelma. Kuluvalle hallituskaudelle 2020–2023 vahvistettujen samapalkkaisuustoimenpiteiden kokonaisarviointi julkaistiin tänään torstaina.
Samapalkkaisuudesta puhuttaessa on tärkeää huomata, että naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero merkitsee eroja sukupuolten keskiansioissa koko yhteiskunnan tasolla. Keskimääräiset erot naisten ja miesten palkoissa eivät siis johdu siitä, että sama julkinen työnantaja maksaisi samoista tehtävistä erisuuruista palkkaa.
Keskimääräisten palkkaero johtuu siitä, että naiset ja miehet työskentelevät eri aloilla ja myös työnantajien palkanmaksukyky eri aloilla vaihtelee.
– Palkka ei ole ainoa työn ehto. Esimerkiksi kunta- ja hyvinvointialoilla on pidemmät vuosilomat ja anteliaammat perhevapaan ehdot kuin monilla muilla toimialoilla. Lisäksi kunta- ja hyvinvointialoilla perhevapaa kohtelee erilaisia perheitä tasapuolisesti, sanoo KT:n neuvottelujohtaja Anne Kiiski.
KT kannattaa useita raportin suosituksia
Samapalkkaisuusohjelman arvioitsija Leila Kostiainen antaa raportissaan kaikkiaan 11 toimenpidesuositusta, joista monet ovat KT:n mielestä kannatettavia. Ohjelmassa mukana olevien toimijoiden on kuitenkin yhdessä arvioitava, mitkä niistä on tarkoituksenmukaista toteuttaa.
Samapalkkaisuusohjelmassa ovat työmarkkinatoimijoista olleet tähän saakka mukana vain keskusjärjestöt, eli KT, EK, SAK, STTK ja Akava. Arvioitsija ehdottaa, että ohjelman aktiivisiksi toimijoiksi otettaisiin mukaan myös työ- ja virkaehtosopimusten osapuolet, eli työnantaja- ja palkansaajajärjestöt.
KT pitää ehdotusta hyvänä nykyisessä työmarkkinatilanteessa, kun tulopoliittisista kokonaisratkaisuista on käytännössä luovuttu. Myös arvioitsijan esittämää taloustieteellistä vaikuttavuusanalyysiä kannattaa harkita.
KT kannattaa toimenpiteitä, joilla puretaan segregaatiota ja kannustetaan hakeutumaan koulutukseen sekä työtehtäviin, joissa omaa sukupuolta on keskimääräistä vähemmän edustettuna.