Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY seuraa sopimusten toteutumista

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY, ohje 21.1.2025

Olosuhdetekijöiden huomioiminen työsuojeluvaltuutetun vapautuksesta sovittaessa

Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen (ajankäyttösopimus) 3 §:n 1 momentin mukaan työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamiseen tarvittava aika muodostuu säännöllisestä kiinteästä vapautuksesta sekä erityistarpeeseen perustuvasta määräaikaisesta vapautuksesta. Erityistarpeita voivat olla muutokset kuntien ja hyvinvointialueiden organisaatio- tai palvelurakenteissa, ennakoimattomat poikkeusolot tai muun laajan kehittämishankkeen valmistelu ja toteutus.

Kiinteän vapautuksen perusteena käytetään työsuojeluvaltuutetun edustettavana olevien työntekijöiden/viranhaltijoiden lukumäärää kerrottuna paikallisten olosuhteiden mukaan neuvoteltavalla luvulla 0,12–0,22 neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa kohti.

Työtehtävistä annettavasta vapautuksesta sovittaessa on otettava huomioon työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain (valvontalaki) 34 §:n 1 momentissa säädetyt olosuhdetekijät.

Näitä ovat:

• edustettavana olevien työntekijöiden lukumäärä
• työpaikan alueellinen laajuus
• työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne
• töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä
• muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.
   

Tämä ohje koskee tarkemmin näitä olosuhdetekijöitä. Ajankäyttökertoimesta neuvoteltaessa on huomioitava kaikki olosuhdetekijät. Tämä tarkoittaa yhteistä keskustelua, jossa tunnistetaan toisaalta olennaiset paikallisesti tunnistetut ja myös hallintaan saadut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät sekä niiden vaikutus työsuojeluvaltuutetun vapautusajan tarpeeseen. 

KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt selvittivät keväällä 2024, onko työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä annettava selvitys esitetty sopimuksen mukaan vuosittain. Kyselyn tulosten perusteella merkittävässä osassa organisaatioita sopimuksen mukaista selvitystä ei anneta. Vastaajien oman arvion mukaan kunnissa selvitys oli annettu 52 prosentissa ja hyvinvointialueilla 43 prosentissa. Osapuolet pitävät tärkeänä, että sopimuksen mukainen selvitys annetaan, sillä se antaa keskeistä tietoa neuvottelujen pohjaksi. Selvityksen lisäksi ajankäyttöneuvotteluissa on syytä hyödyntää organisaatiossa käytössä olevia työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työturvallisuuden seurantatietoja. Työsuojeluvaltuutetun vapautusaikaa arvioitaessa on tärkeää hyödyntää edellä mainittua ajankäyttösopimuksen 4 § 3 mom. mukaista selvitystä siitä, mihin tehtäväkokonaisuuksiin varattu aika on käytetty sekä peilata sitä kunkin toimialueen aiempaan olosuhdetekijöiden arviointiin. 

Alla olevat esimerkit auttavat osapuolia tarkastelemaan vapautukseen käytettävän ajan tarvetta.

Edustettavana olevien työntekijöiden/viranhaltijoiden lukumäärä

• Edustettavien lukumäärässä otetaan huomioon kaikki kuntaan/hyvinvointialueeseen palvelussuhteessa olevat työntekijät/viranhaltijat ml. määräaikaiset, osa-aikaiset sekä työ- ja virkavapailla olevat (mm. vanhempainvapaat, opintovapaat).
• Työnantajan edustajia ei lasketa mukaan edustettavien lukumäärään.
• Vuokratyöntekijöitä ja sopimuspalokuntalaisia ei lasketa edustettavien määrään, vaan heidät huomioidaan yhtenä kokonaisarviointiin vaikuttavana olosuhdetekijänä.

Työpaikan alueellinen laajuus

• Työpaikan alueellisella laajuudella tarkoitetaan sekä sitä, että työsuojeluvaltuutettujen edustettavana olevien henkilöiden työpisteet sijaitsevat fyysisesti kaukana toisistaan kuin myös sitä, että huonojen kulkuyhteyksien tai ruuhkaisuuden vuoksi työpisteiden välillä matkustamiseen menee paljon aikaa.

Työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne

• Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön tarpeeseen vaikuttaa myös hänen toimialueeseensa (työpaikkaan) kuuluvien työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä tehtävien töiden erilainen luonne (erilaisten työtehtävien kokonaisuus).
• Suoritettavan työn luonteella tarkoitetaan työsuojeluvaltuutetun edustamalla toimialueella tehtävien töiden keskeisiä tunnistettuja haitta-, vaara- ja kuormitustekijöitä paikalliset tekijät huomioiden sekä niiden mahdollista vaikutusta työsuojeluvaltuutetun ajankäytön tarpeeseen. On myös huomioitava, että osa tunnistetuista haitta-, vaara- ja kuormitustekijöitä on hallinnassa esimerkiksi jo tehtyjen toimenpiteiden ansiosta.

Töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät

• Töiden järjestelyyn liittyviä asioita, jotka vaikuttavat työsuojeluvaltuutetun ajankäytön tarpeeseen, ovat esimerkiksi työn ja tehtävien jako eri yksiköiden välillä, eri yksiköissä käytettävät erilaiset työaikamuodot, hybridityön ja lähityöskentelyn vaihtelut tai yksintyöskentelyn yleisyys.
   
• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (Finlex) >
   
• Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus >

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä (TYRY), muistio 8.10.2021

Työpaikan käsitteen määrittely on perusta onnistuneelle työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinnalle

Valintojen toimittamista varten sopijaosapuolten on määriteltävä työpaikka eli se toiminta-alue, jolle työsuojelun yhteistoimintahenkilöt valitaan. Työpaikan käsite vaikuttaa edustukselliseen yhteistoimintaan ja työsuojeluvaltuutetun valintaan. Työpaikka on saman työnantajan yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama toiminta-aluekokonaisuus. Työpaikan määrittelevät sopijaosapuolet yhdessä.

Työsuojeluvaltuutetun toiminta-aluetta (työpaikkaa) määriteltäessä otetaan huomioon työnantajan toiminnan luonne ja laajuus, toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat. Saman työnantajan osalta voidaan määritellä useampia toiminta-alueita.

Työntekijät valitsevat vaaleilla työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua kullekin edellä kuvatulla tavalla määritellylle toiminta-alueelle. Työntekijä voi asettua ehdolle vain omalle toiminta-alueelleen ja äänioikeutetut voivat äänestää vain omalla toiminta-alueellaan ehdolla olevaa työsuojeluvaltuutettua ja varavaltuutettuja. Vastaavasti toimitaan toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetun vaalissa, mikäli toimihenkilöt haluavat valita oman työsuojeluvaltuutetun.

Jokaisella äänioikeutetulla on käytettävissään toiminta-alueen vaalissa vain yksi ääni.

Enemmistövaalissa työsuojeluvaltuutetun tehtävään tulee valituksi se henkilö, joka on saanut eniten ääniä.

Lähde:

• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006
• Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus 3.4.2008
• Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus 24.11.201

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä (TYRY), muistio 8.10.2021

Esihenkilön asettuminen ehdolle työsuojeluvaaleissa

Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation jäsenten valinta perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Sen mukaan työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut silloin, kun työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää.

Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan heitä edustava työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut, mikäli he näin haluavat. Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaan toimihenkilöksi katsotaan henkilö, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa työtä, ja joka ei ota tai vain tilapäisesti ottaa osaa näiden työhön.

Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunnossaan (STM/4411/2015) katsonut, että työntekijöitä edustavana työsuojeluvaltuutettuna ei voi toimia sellainen esihenkilö, joka käyttää työn johto- ja valvontaoikeutta, joka on oikeutettu palkkaamaan/irtisanomaan työntekijöitä tai joka muutoin edustaa työnantajaa, kun määritellään työntekijöiden palkka- ja työehtoja. Tällaisen henkilön toimiminen työntekijöitä edustavana työsuojeluvaltuutettuna olisi STM:n mukaan yhteistoiminnan tarkoituksen vastaista.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä Tyry katsoo, että toimiminen työntekijöiden työsuojeluvaltuutettuna ja toisaalta heidän esihenkilönään mahdollistaisi ristiriitaiset tilanteet, jolloin valtuutettuna toimivan esihenkilön toiminnan puolueettomuus ja työntekijöiden oikeus omaan edustajaansa työsuojelun yhteistoiminnassa voisivat vaarantua.

Esihenkilöt asettuvat ehdolle toimihenkilövaaleihin, jos haluavat käyttää oikeuttaan valita oma työsuojeluvaltuutettu. Jos toimihenkilöt eivät halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua, heidät lasketaan mukaan työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun edustettavien määrään. He eivät voi asettua ehdolle työntekijöitä edustavan työsuojeluvaltuutetun vaalissa, mutta he voivat äänestää siinä

Työnantajan edustaja

Työnantajan edustajiksi katsotaan kunta-alan vaaliohjeen mukaisesti esimerkiksi kunnanjohtaja, viraston, laitoksen päällikkö ja nimetty työsuojelupäällikkö, joten he eivät voi asettautua ehdolle eivätkä äänestää vaaleissa.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY, ohjeistus 2.6.2023

Työsuojeluvaltuutetun vapautusaika ja työsuojelukoulutus

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeus saada yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi asianmukaista koulutusta perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006, myöhemmin valvontalaki) sekä kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskevaan työ- ja virkaehtosopimukseen (myöhemmin yhteistoimintasopimus). 

Valvontalain 33 §:n mukaan koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä työsuojeluvaltuutetulle eikä varavaltuutetulle. Kouluttamisen on tapahduttava työaikana, jollei valvontalain 23 §:ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita. Yhteistoimintasopimuksen 8 §:n mukaan työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun koulutustarpeen käsittelyssä ja koulutuksen toteuttamisessa noudatetaan valvontalain 33 §:n lisäksi työ- ja virkaehtosopimusta ammattiyhdistyskoulutuksesta kunta- ja hyvinvointialalla.

Tilanteessa, jossa työsuojelukoulutus osuu työsuojeluvaltuutetun säännönmukaisesti (työvuoroluetteloon) sovitun vapautusajan kanssa päällekkäin, ei työsuojeluvaltuutetulla ole oikeutta saada vastaavaa vapautusta jonain muuna ajankohtana, koska työsuojelukoulutukseen osallistuminen sisältyy valvontalain 31 §:ssä tarkoitettuihin työsuojeluvaltuutetun tehtäviin. Esimerkiksi, jos säännöllinen kiinteä vapautus on sovittu aina torstaille ja työsuojelukoulutus osuu samalle päivälle, niin sovittu vapautusaika ei siirry toiselle viikonpäivälle. Työsuojeluvaltuutetulla on kuitenkin oikeus osallistua esimerkiksi työpaikalla sattuneen tapaturman tutkintaan, työsuojelutarkastukseen tai muuhun kiireelliseen tehtävään, jota ei voi siirtää. 

Tilanteessa, jossa työsuojeluvaltuutetulle on sovittu (työvuoroluetteloon) säännönmukainen vapautusaika ja työsuojelukoulutus osuu samalla viikolla jollekin muulle viikonpäivälle, on työsuojeluvaltuutetulla oikeus osallistua koulutukseen. Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetulla on kyseisellä viikolla ennalta (työvuoroluetteloon) sovittu vapautusaika työsuojelutehtävien hoitamiseen.
 

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY

Puheenjohtaja Anna Kukka   
Varapuheenjohtaja Merja Hyvärinen

• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Finlexin sivuilla >
   
• Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus, yleiskirjeen 24/2022 liite 1 (pdf) >

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä (TYRY),  muistio 3.2.2015

Varatyösuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaus tämän sijaistaessa varsinaista työsuojeluvaltuutettua

Tämä muistio tiivistää yhteen varatyösuojeluvaltuutetun roolia koskevat kirjaukset ja poiminnat työsuojelun valvontaa ja työpaikan työsuojeluyhteistoimintaa koskevasta laista sekä kunta-alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksesta, työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevasta sopimuksesta sekä työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojaa ja työsuojeluvaltuutetun korvausta koskevasta virka- ja työehtosopimuksesta. Muistio ei siis muuta voimassa olevia sopimuskirjauksia eikä siinä anneta uusia tulkintaohjeita. Muistion loppuun on koottu varatyösuojeluvaltuutettua koskevat säännökset.

Työsuojelutoimikunnan tai vastaavan yhteistoimintaelimen on hyvä selvittää paikallisesti varsinaisen työsuojeluvaltuutetun poissaoloon ja varavaltuutetun sijaistamiseen liittyvät käytännöt. Tällainen käsiteltävä asia on esimerkiksi ilmoittaminen varsinaisen työsuojeluvaltuutetun poissaolosta ja tiedottaminen sijaisjärjestelyistä.

Varsinaisen työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään hänen sijaisenaan toimii hänelle valittu ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu, tai tämän ollessa estynyt toinen varatyösuojeluvaltuutettu. Varatyösuojeluvaltuutetun ajankäyttöön vaikuttaa se, kuinka pitkään varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamasta tehtäviään sekä se, onko este ollut tiedossa ennalta.

1. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamaan tehtäviään tilapäisesti (alle kuukauden)

Tällainen tilapäinen este voi syntyä esimerkiksi virka- tai työvapautuksen, vuosiloman tai työmatkan johdosta. Tällöin varatyösuojeluvaltuutettu hoitaa työsuojeluun liittyvät välttämättömät tehtävät, joita ei voi siirtää odottamaan varsinaisen työsuojeluvaltuutetun paluuta. Sijaistaessaan varsinaista työsuojeluvaltuutettua varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun oikeuksia vastaava oikeus kyseisten tehtävien edellyttämään tiedonsaantiin, ajankäyttöön ja ansionmenetyksen korvauksiin.

2. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamaan tehtäviään yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden, este ei ennalta tiedossa.

Ensimmäisen kuukauden ajan toimitaan kuten yllä kohdassa 1. Kuukauden jälkeen varatyösuojeluvaltuutettu saa käyttöönsä vastaavan vapautuksen kuin varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle on määritelty. Tämä vapautus on käytössä kunnes varsinainen työsuojeluvaltuutettu palaa hoitamaan tehtäviään. Kuukauden jälkeen varatyösuojeluvaltuutettu on oikeutettu myös työsuojeluvaltuutetulle maksettavaan virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen kuukausittaiseen työsuojeluvaltuutetun korvaukseen. Korvausta maksetaan enintään niin kauan kuin varavaltuutettu hoitaa varsinaisen työsuojeluvaltuutetun tehtävää. Koska työsuojeluvaltuutetun korvaus on osa varsinaista palkkaa, maksetaan se varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle myös esim. palkkaan oikeuttavan sairasloman ajalta.

3. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamaan tehtäviään yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, este on ennalta tiedossa.

Varatyösuojeluvaltuutettu saa heti varsinaisen työsuojeluvaltuutetun esteen alkaessa käyttöönsä työsuojeluvaltuutetulle määritellyn ajankäytön. Työsuojeluvaltuutetulle maksettava virka- ja työehtosopimuksen mukainen kuukausittainen korvaus maksetaan varatyösuojeluvaltuutetulle sen jälkeen, kun varsinaisen työsuojeluvaltuutetun este on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden. Korvausta maksetaan enintään niin kauan kuin varavaltuutettu hoitaa varsinaisen työsuojeluvaltuutetun tehtävää. Koska työsuojeluvaltuutetun korvaus on osa varsinaista palkkaa, maksetaan se varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle myös esim. palkkaan oikeuttavan sairasloman ajalta.

Säädökset

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006
29 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut

Kunta-alan sopimukset ja suositukset (KT, pääsopijajärjestöt)

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus (Yleiskirje 8/2008)
8 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät, asema ja oikeudet

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus (Yleiskirje 32/2011, liite 1)
4 § Vapautuksen käyttäminen

Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta (Yleiskirje 32/2011, liite 2)
2 § Työsuojeluvaltuutetun korvaus

TYRY on kunnallisen alan työsuojelun yhteistyösopimuksen 11 §:ssä tarkoitettu sopijapuolten yhteisesti asettama työryhmä. Sen tehtävän on seurata kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevan sopimuksen toteutumista ja antaa lausuntoja sopimusten soveltamisesta aiheutuneista tulkintakysymyksistä.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä (TYRY), muistio 6.5.2021

Työsuojelun varavaltuutetun asema ja rooli

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006, myöh. valvontalaki) 29 § 1 momentin mukaan työpaikalla, jossa työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettuun yhteistoimintaan sekä yhteydenpitoon työsuojeluviranomaisiin.

Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut.

Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan heitä edustava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaan työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa esteestään työsuojelupäällikölle ja varavaltuutetulle, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Työsuojelutoimikunnan tai vastaavan yhteistoimintaelimen on siis hyvä sopia paikallisesti varsinaisen työsuojeluvaltuutetun poissaoloon ja varavaltuutetun sijaistamiseen liittyvät käytännöt. Tällainen käsiteltävä asia on esimerkiksi ilmoittaminen varsinaisen työsuojeluvaltuutetun poissaolosta ja tiedottaminen sijaisjärjestelyistä.

Varsinaisen työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään hänen sijaisenaan toimii hänelle valittu ensimmäinen varavaltuutettu, tai tämän ollessa estynyt toinen varavaltuutettu. Varavaltuutetun ajankäyttöön vaikuttaa se, kuinka pitkään varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamasta tehtäviään sekä se, onko este ollut tiedossa ennalta. Valvontalain mukaan työnantajan täytyy mahdollistaa varavaltuutetun tarpeellinen toiminta ja siihen tarvittava vapautus, kun varsinai-nen työsuojeluvaltuutettu on estynyt.

1. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamaan tehtäviään tilapäisesti (alle kuukauden)

Tällainen tilapäinen este voi syntyä esimerkiksi virka- tai työvapautuksen, vuosiloman tai työmatkan johdosta. Tällöin varavaltuutettu hoitaa työsuojeluun liittyvät välttämättömät tehtävät, joita ei voi siirtää odottamaan varsinaisen työsuojeluvaltuutetun paluuta. Välttämätön tehtävä on esimerkiksi työsuojelutarkastukseen osallistuminen, tapaturman tutkinta, työn keskeyttämisoikeuden käyttäminen tai muu niihin verrattava syy.

Sijaistaessaan varsinaista työsuojeluvaltuutettua varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun oikeuksia vastaava oikeus kyseisten tehtävien edellyttämään tiedonsaantiin, ajankäyttöön ja ansionmenetyksen korvauksiin.

2. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamaan tehtäviään yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden, este ei ennalta tiedossa.

Ensimmäisen kuukauden ajan toimitaan kuten kohdassa 1. Kuukauden jälkeen varavaltuutettu saa käyttöönsä vastaavan vapautuksen kuin varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle on määritelty. Tämä vapautus on käytössä, kunnes varsinainen työsuojeluvaltuutettu palaa hoitamaan tehtäviään. Kuukauden jälkeen varatyösuojeluvaltuutettu on oikeutettu myös työsuojeluvaltuutetulle maksettavaan virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen kuukausittaiseen työsuojeluvaltuutetun korvaukseen.

Korvausta maksetaan enintään niin kauan kuin varavaltuutettu hoitaa varsinaisen työsuojeluvaltuutetun tehtävää.

3. Varsinainen työsuojeluvaltuutettu on estynyt hoitamaan tehtäviään yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ja este on ennalta tiedossa.

Varavaltuutetun ajankäyttö alkaa heti varsinaisen työsuojeluvaltuutetun esteen alkamisesta. 

Työsuojeluvaltuutetulle maksettava virka- ja työehtosopimuksen mukainen kuukausittainen korvaus maksetaan myös varavaltuutetulle sen jälkeen, kun varsinaisen työsuojeluvaltuutetun palkallisesta poissaolosta johtuva este (esimerkiksi sairauspoissaolo) on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden. Korvausta maksetaan enintään niin kauan kuin varavaltuutettu hoitaa varsinaisen työsuojeluvaltuutetun tehtävää.

Jos varsinaisen työsuojeluvaltuutetun palvelussuhde päättyy tai hän eroaa työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken toimikautensa, tulee ensimmäisestä varavaltuutetusta varsinainen työsuojeluvaltuutettu ja toisesta varavaltuutetusta ensimmäinen varavaltuutettu jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tarvittaessa tulee järjestää täydennysvaali puuttuvan toisen varavaltuutetun valitsemiseksi.

Varavaltuutetut ovat valvontalain mukaisesti henkilökohtaisia varavaltuutettuja kullekin varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle. Työpaikalle ei ole siis mahdollista valita kaikille yhteisiä varavaltuutettuja. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviä ei ole mahdollista jakaa varavaltuutetuille, vaanvaravaltuutetut hoitavat työsuojelun yhteistoimintaan liittyviä tehtäviä vain sijaistaessaan varsinaista työsuojeluvaltuutettua tämän ollessa estynyt (ks. edellä).

Varavaltuutetun koulutusoikeus

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun koulutustarpeen käsittelyssä ja koulutuksen toteuttamisessa noudatetaan valvontalain 33 §:n lisäksi kunta-alan koulutussopimusta *).

Varavaltuutetulla on vastaava oikeus saada yhteistoimintatehtävien hoitamisen edellyttämää koulutusta kuin varsinaisella työsuojeluvaltuutetulla (ValvontaL 33 §). Työnantajan tulee huolehtia siitä, että varavaltuutetut pääsevät osallistumaan työsuojeluun ja yhteistoimintaan liittyvään koulutukseen ja koulutuksen kustannukset korvataan kunta-alan koulutussopimuksen*) mukaisesti.

Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta.

Varavaltuutetulla on työsopimuslaissa säädetty korostettu irtisanomissuoja vain silloin, kun hän tosiasiassa hoitaa työsuojelun yhteistoimintatehtäviä varsinaisen työsuojeluvaltuutetun ollessa tilapäisesti tai pysyvästi estynyt hoitamaan tehtäväänsä.

*) Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus sekä työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta (KT:n yleiskirje 18/2008) >

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY, ohjeistus 14.11.2022

Työsuojelun yhteistoiminnan järjestäminen hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023, sovitaan työsuojelun yhteistoiminnan kokonaisuudesta ja yhteistoiminta-asioiden käsittelyn menettelytavoista kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen 5 §:n ja 9 §:n mukaisesti. Samoin toimitaan myös hyvinvointiyhtymien osalta.

Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation jäsenten valinta perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006, myöhemmin valvontalaki), jonka 29 §:ssä on säädetty työntekijöiden ja toimihenkilöiden oikeudesta valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut sekä kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskevaan työ- ja virkaehtosopimukseen (myöhemmin työsuojelun yhteistoimintasopimus). Työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä on sovittu kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansiomenetyksen korvaamista koskevassa työ- ja virkaehtosopimuksessa (myöhemmin ajankäyttösopimus).

Työnantajan ja pääsopijajärjestöjen tai niiden rekisteröityjen alayhdistysten edustajat sopivat paikallisesti työsuojelun yhteistoimintaorganisaation rakenteesta ja työpaikan käsitteestä (valvontalaki 25 §, työsuojelun yhteistoimintasopimus 5 §, ajankäyttösopimus 2 §).

Kunta- ja hyvinvointialalla valvontalaissa tarkoitettua työpaikkaa kutsutaan toimialueeksi. Se kuvaa sitä aluetta, jolle työsuojeluvaltuutettu valitaan ja jonka työntekijöitä valtuutettu edustaa.

• Hyvinvointialue on uusi työnantaja, jonka sisällä on useita toimialueita.
• Toimialue on yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muodostama kokonaisuus.
• Organisaatiossa voi olla useampia toimialueita, joihin voi kuulua useita työyksiköitä.
• Toimialuetta määriteltäessä on otettava huomioon toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipisteiden tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä.
• Toimialueen tulee olla työsuojelun yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen.
• Toimialue tulee määritellä siten, että yhteistoiminnan osapuolilla on tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tehtäviään.
   

Em. toimivaltaisten osapuolten kesken sovitaan myös työsuojeluvaltuutetun / -valtuutettujen toimialueesta, lukumäärästä ja ajankäytöstä sekä työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö valitaan tehtäviinsä sovittuja yhteistoimintakokonaisuuksia vastaavasti.

Hyvinvointialueella toteutetaan tarvittaessa myös työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta sovittuja yhteistoimintakokonaisuuksia vastaavasti. Valinta toteutetaan Työturvallisuuskeskuksen kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta -ohjeen mukaisesti (toimikausi 1.1.2022-31.12.2025).

Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiota muodostettaessa noudatetaan edellä mainittuja työ- ja virkaehtosopimuksia sekä valvontalakia.

Paikallisesti sovittavat vaihtoehdot hyvinvointialueella

Hyvinvointialue voi sisältää työpaikkoja (toimialueita), joissa valvontalain mukainen työpaikan käsite ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio pysyvät muuttumattomana ja toisaalta tilanteita, joissa ne muuttuvat. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta sovitaan paikalliset olosuhteet huomioiden.

• Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen tai niiden rekisteröityjen alayhdistysten edustajat sopivat paikallisesti kokonaan uuden työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiorakenteen muodostamisesta ja työpaikan/työpaikkojen määrittelemisestä. Em. toimivaltaisten osapuolten kesken
  sovitaan myös työsuojeluvaltuutetun / -valtuutettujen toimialueesta, lukumäärästä ja ajankäytöstä sekä työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta. Paikallisesti sovittuja yhteistoimintakokonaisuuksia vastaavasti järjestetään yhteistoimintahenkilöstön vaalit Työturvallisuuskeskuksen kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta -ohjeen mukaisesti.
   
• Tilanteessa, jossa hyvinvointialueelle siirtyy muuttumaton kokonaisuus (esim. kunnan tai kuntayhtymän palvelutoiminta tai sen osa ja siihen liittyvä työsuojelun yhteistoimintaorganisaation kokonaisuus), paikallisesti niin sovittaessa uusia vaaleja ei tarvitse järjestää. Tällaisissa tilanteissa voidaan sopia paikallisesti, että ko. työsuojelun yhteistoimintaorganisaation osa on muuttumaton ja yhteistoimintahenkilöt jatkavat työsuojelutehtävässään työsuojelutoimikauden loppuun 31.12.2025. Näin toteutuu työsuojelun valvontalaissa säädetty työntekijöiden oikeus valita edustajansa työpaikan työsuojelun yhteistoimintaan. Mikäli on tarvetta täydentää työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöä, järjestetään täydennysvaalit Työturvalliisuuskeskuksen kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta -ohjeen mukaisesti (toimikausi 1.1.2022-31.12.2025).
   

Hyvinvointialueilla tulee olla työsuojelun yhteistoiminta järjestettynä mahdollisimman pian 1.1.2023 jälkeen.

Vuoden 2023 alussa käynnistyvillä hyvinvointialueilla työsuojelun toimintakausi päättyy vuoden 2025 lopussa.

Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY
Puheenjohtaja Anna Kukka
Varapuheenjohtaja Merja Hyvärinen
 

• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Finlexissä >
• Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus (pdf, KT:n yleiskirjeen 24/2022 liite 1) >
• Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus (KT:n yleiskirjeen 24/2022 liite 2) >
• Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta toimikaudeksi 2022-2025 (pdf, ohje Työturvallisuuskeskuksen sivuilla) >