Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY seuraa sopimusten toteutumista
Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn tehtävät on määritelty työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 11 §:ssä. Se seuraa työsuojelun yhteistoimintasopimuksen sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä annetun sopimuksen toteutumista. Lisäksi se antaa pyynnöstä lausuntoja sopimusten soveltamisesta aiheutuneista tulkintakysymyksistä.
Työsuojelun yhteistoimintaryhmä voi tarvittaessa osallistua paikallisen tulkintakysymyksen käsittelyyn paikallisessa tilaisuudessa eli yhteistoimintatilaisuudessa.
Työsuojelun yhteistoimintaryhmälle lausuntopyynnön voivat esittää
- työsuojelun yhteistoimintaelimet ja niissä toimivat
- kuntien ja kuntayhtymien päätöksentekoelimet
- pääluottamusmiehet
- ammattijärjestöjen paikalliset rekisteröidyt yhdistykset
sen jälkeen, kun kyseinen asia on ensin paikallisesti käsitelty.
Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRYn jäsenet
KT | Anna Kukka, puheenjohtaja |
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry | Niku Tuomisto |
Julkisen alan unioni | Merja Hyvärinen, varapuheenjohtaja |
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry | Eija Kemppainen |
Työsuojeluvaltuutetun vapautusaika ja työsuojelukoulutus
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeus saada yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi asianmukaista koulutusta perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006, myöhemmin valvontalaki) sekä kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskevaan työ- ja virkaehtosopimukseen (myöhemmin yhteistoimintasopimus). Valvontalain 33 §:n mukaan koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä työsuojeluvaltuutetulle eikä varavaltuutetulle. Kouluttamisen on tapahduttava työaikana, jollei valvontalain 23 §:ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita. Yhteistoimintasopimuksen 8 §:n mukaan työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun koulutustarpeen käsittelyssä ja koulutuksen toteuttamisessa noudatetaan valvontalain 33 §:n lisäksi työ- ja virkaehtosopimusta ammattiyhdistyskoulutuksesta kunta- ja hyvinvointialalla.
Tilanteessa, jossa työsuojelukoulutus osuu työsuojeluvaltuutetun säännönmukaisesti (työvuoroluetteloon) sovitun vapautusajan kanssa päällekkäin, ei työsuojeluvaltuutetulla ole oikeutta saada vastaavaa vapautusta jonain muuna ajankohtana, koska työsuojelukoulutukseen osallistuminen sisältyy valvontalain 31 §:ssä tarkoitettuihin työsuojeluvaltuutetun tehtäviin. Esimerkiksi, jos säännöllinen kiinteä vapautus on sovittu aina torstaille ja työsuojelukoulutus osuu samalle päivälle, niin sovittu vapautusaika ei siirry toiselle viikonpäivälle. Työsuojeluvaltuutetulla on kuitenkin oikeus osallistua esimerkiksi työpaikalla sattuneen tapaturman tutkintaan, työsuojelutarkastukseen tai muuhun kiireelliseen tehtävään, jota ei voi siirtää.
Tilanteessa, jossa työsuojeluvaltuutetulle on sovittu (työvuoroluetteloon) säännönmukainen vapautusaika ja työsuojelukoulutus osuu samalla viikolla jollekin muulle viikonpäivälle, on työsuojeluvaltuutetulla oikeus osallistua koulutukseen. Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetulla on kyseisellä viikolla ennalta (työvuoroluetteloon) sovittu vapautusaika työsuojelutehtävien hoitamiseen.
Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY on antanut tämän ohjeistuksen 2.6.2023.
- Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Finlexin sivuilla >
- Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus, yleiskirjeen 24/2022 liite 1 (pdf) >
Työsuojelun yhteistoiminnan järjestäminen hyvinvointialueilla
Hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023, sovitaan työsuojelun yhteistoiminnan kokonaisuudesta ja yhteistoiminta-asioiden käsittelyn menettelytavoista kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen 5 §:n ja 9 §:n mukaisesti. Samoin toimitaan myös hyvinvointiyhtymien osalta.
Tyry on antanut aiheeseen liittyvän ohjeistuksen 14.11.2022.
Tyryn ohjeistus työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä hyvinvointialueilla
Esimerkkityökalu työsuojeluvaltuutetun ajankäytön selvityksen tekemiseen
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevaan sopimuksen on kirjattu, että työsuojeluvaltuutettu esittää vuosittain työsuojelutoimikunnalle tai vastaavalle edustukselliselle yhteistoimintaelimelle selvityksen siitä, mihin tehtäväkokonaisuuksiin varattu aika on käytetty. Selvitystä hyödynnetään työpaikan työsuojelutoiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä.
Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön selvitys on osa laajempaa työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Tieto auttaa myös arvioimaan työsuojelutoimijoiden resurssien riittävyyttä.
KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat kehittäneet yhdessä esimerkkityökalun työsuojeluvaltuutetun ajankäytön selvittämisen tueksi.
Ennen työkalun käyttöönottoa sitä on muokattava yhteistoiminnassa siten, että sen sisältö vastaa paikallisia tarpeita ja että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla työsuojelutoiminnan tavoitteiden seuraamista ja toiminnan kehittämistä.
Excel-pohjaa muokataan muuttamalla riviotsikoita sekä niiden alakohtia. Esimerkkityökalua voi käyttää apuna myös kokonaan oman seurantatyökalun luomiselle.
Selvitykseen voi tarvittaessa lisätä lukumäärätietoja esimerkiksi työpaikkakäynneistä, työsuojelutarkastuksista tai työkykyprosesseista. On tärkeä myös kiinnittää huomiota siihen, että selvitykseen ei laiteta sellaisia tietoja, joista yksittäinen työntekijä tai työyhteisö on mahdollista tunnistaa. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, miten ja millä tarkkuudella ajankäytöstä raportoidaan. Selvityksen tarkkuuden tulee kuitenkin olla sellainen, että se palvelee tarkoitustaan ja on helposti tehtävissä. Myös työsuojelupäälliköt voivat halutessaan käyttää pohjaa oman toiminnan raportointiin, suunnitteluun ja arviointiin.
Usein kysyttyä työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä
Varatyösuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaus, kun hän sijaistaa varsinaista työsuojeluvaltuutettua
Työsuojelun yhteistyöryhmä TYRY on tehnyt 3.2.2015 muistion, joka käsittelee varatyösuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja korvausta tämän sijaistaessa varsinaista työsuojeluvaltuutettua. Lisäksi TYRYn 6.5.2021 tehdyllä muistiolla tarkennetaan työsuojelun varavaltuutetun asemaa ja roolia sekä hänen koulutusoikeuttaan.
Usein kysyttyjä kysymyksiä työsuojelun varavaltuutetuista
- Voivatko varsinainen työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu toimia yhtä aikaa?
- Voidaanko työpaikalla valita kaikille työsuojeluvaltuutetuille yhteinen varavaltuutettu?
- Millainen oikeus työsuojelun varavaltuutetulla on saada koulutusta?
- Milloin työsuojelun varavaltuutettu astuu varsinaisen tilalle ja milloin korvauksen maksaminen hänelle alkaa?
TYRYn lausunto työsuojelun nykyisen toimikauden pidentämisestä palvelurakenneuudistuksen perusteella
Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY on antanut 29.3.2021 lausunnon työsuojelun nykyisen toimikauden pidentämisestä. Se ei pidä perusteltuna, että toimikautta pidennettäisiin palvelurakenneuudistuksen perusteella.
Työpaikan käsitteen määrittely ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valitseminen
Työpaikan käsitteen määrittely on perusta onnistuneelle työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinnalle. Valintojen toimittamista varten sopijaosapuolten on määriteltävä työpaikka eli se toiminta-alue, jolle työsuojelun yhteistoimintahenkilöt valitaan. Työpaikan käsite vaikuttaa edustukselliseen yhteistoimintaan ja työsuojeluvaltuutetun valintaan. TYRY ohjeistaa, millaisia seikkoja käsitteen määrittelyssä kannattaa ottaa huomioon.
Usein kysyttyjä kysymyksiä työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valitsemisesta ja työpaikan määrittelystä
- Voiko esihenkilö tai toimihenkilö asettua ehdolle työsuojeluvaaleissa? Miten esihenkilö määritellään?
- Voiko työnantajan edustaja asettua ehdolle työsuojeluvaaleissa? Miten työnantajan edustaja määritellään?
- Miten määritellään se työpaikka tai toiminta-alue, jota työsuojeluvaltuutetut edustavat?
Esihenkilön asettuminen ehdolle työsuojeluvaaleissa
Esihenkilöt asettuvat ehdolle toimihenkilövaaleihin, jos haluavat käyttää oikeuttaan valita oma työsuojeluvaltuutettu. Toimihenkilöiden halukkuus valita oma työsuojeluvaltuutettu selvitetään osana ajankäyttöneuvotteluja. Jos toimihenkilöt eivät halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua, heidät lasketaan mukaan työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun edustettavien määrään. He eivät voi asettua ehdolle työntekijöitä edustavan työsuojeluvaltuutetun vaalissa, mutta he voivat äänestää siinä. Lisäksi muistiossa kerrotaan, millainen henkilö on työnantajan edustaja.