Työsuojelun yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä
Työsuojelun yhteistoiminta tarkoittaa työnantajan ja työntekijöiden tekemää yhteistyötä työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Lainsäädäntö sekä yhteistoiminnassa tehdyt alakohtaiset sopimukset ohjaavat yhteistyötä.
Tällä sivulla kerromme työsuojelun yhteistoiminnasta sekä
Työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti välittömässä yhteistoiminnassa työpaikoilla esihenkilön ja henkilöstön kesken. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti asianomaisen henkilön ja työnantajan välillä. Työntekijän pyynnöstä myös henkilöstön edustaja voi olla asian käsittelyssä läsnä.
Laajakantoisemmat ja yleisemmät asiat käsitellään edustuksellisessa työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa yhteistoimintaelimessä. Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat kuvataan työsuojelun valvontalain (44/2006) 26 §:ssä. Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus (27.10.2022) ohjaa sitä, millaisia asioita työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään.
Kunnan, hyvinvointialueen ja kunnallisen liikelaitoksen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation rakenne sovitaan paikallisesti.
Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation tehtävänä on tukea yhdessä työterveyshuollon kanssa linjaorganisaatiota työsuojelutyössä sekä toimia asiantuntijaroolissa.
Työsuojelun yhteistoimintakausi on nelivuotinen
Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön eli työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen toimikausi kestää neljä vuotta.
Kunnan, kuntayhtymän ja hyvinvointialueen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation rakenne sovitaan paikallisesti.
Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa työsuojeluasioissa
Työsuojelupäällikön tehtävät määritellään työsuojelun valvontalaissa (44/2006, 28 §). Työsuojelupäällikkö edustaa työnantajaa työsuojelun edustuksellisessa yhteistoiminnassa. Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esihenkilöitä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa.
Työsuojelupäällikön tehtäviin kuuluu käynnistää työsuojeluvaalin valintaprosessi työpaikalla riittävän ajoissa Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta -ohjeen mukaisesti. Työsuojelupäällikkö kutsuu työntekijäjärjestöjen edustajat koolle keskustelemaan vaalien toteuttamisesta. Tässä palaverissa päätetään vaalin ajasta, paikasta ja järjestelyistä.
Lainsäädäntö ja sopimukset määrittelevät työsuojelun yhteistoimintaa
Yhteistoiminnan periaatteet kunta ja hyvinvointialueilla on määritelty laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella (449/2007).
Työsuojelun yhteistoiminnasta säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta (44/2006) eli ns. työsuojelun valvontalaissa.
Yhteistoiminnalla edistetään työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja annetaan henkilöstölle mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen.
Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus täydentää työsuojelun valvontalakia
Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus vastaa työturvallisuuslain, työterveyshuoltolain ja työsuojelun valvontalain nykyisiä määräyksiä. Sopimus täydentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006). Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus ohjaa sitä, millaisia asioita työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään. Se on työsuojelun valvontalain (44/2006) 23 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu työsuojelun yhteistoimintasopimus.
Lue lisää
- Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus >
- KVTES:n luku IX Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta. KT:n yleiskirjeen 5/2022 liite 5, joka korvaa yleiskirjeen 32/2011 liitteen 2 sekä yleiskirjeen 8/2008 liitteen 2 (pdf) >
- Työsuojeluyhteistoiminnan toteuttamista koskevia ohjeita KT:n yleiskirjeen 8/2008 liite 3 (pdf) >
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja ansiomenetyksen korvaus
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöön liittyvät sopimusjärjestelyt ovat osa Kunta- ja hyvinvointialan yhteistoimintaa koskevaa työ- ja virkaehtosopimusta. Sopimukset astuivat voimaan 27.10.2022 ja niitä sovelletaan 1.1.2023 lähtien kunnissa, kuntayhtymissä, hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä.
Sopimusten voimaantulo kesken työsuojelukauden ei edellytä uusia ajankäyttöneuvotteluita, mikäli työsuojelun yhteistoimintaorganisaatioissa ei tapahdu oleellisia muutoksia ennen työsuojelukauden loppua 31.12.2025. Sopimukset löytyvät KT:n yleiskirjeistä 24/2022 ja sen liitteistä 1 ja 2.
- Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus (27.10.2022) >
- KT:n yleiskirje 24/2022: Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevat työ- ja virkaehtosopimukset sekä työryhmä hyvinvointialueiden henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen >
- KT:n yleiskirje 32/2011: Työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytyksiin liittyvät sopimusmuutokset >
- KT:n yleiskirje 3/2013: Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvausta koskevan sopimuksen soveltaminen >
Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja ja korvaus sekä työsuojeluvaravaltuutetun asema
Tietoa työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta, korvauksesta sekä varavaltuutetun asemasta löydät alla olevista linkeistä.
- KVTESin luku IX työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta, KT:n yleiskirjeen 5/2022 liite 5 (pdf) >
- Työsuojeluvaravaltuutetun asema ja rooli, Työsuojelun yhteistoimintaryhmän muistio 6.5.2021 (pdf) >
- Varatyösuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaus tämän sijaistaessa varsinaista työsuojeluvaltuutettua, Työsuojelun yhteistoimintaryhmän muistio 3.2.2015 (pdf) >
Työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus saada koulutusta työsuojelun säännöksistä
Työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on työsuojelun valvontalain 33 pykälän perusteella oikeus saada asianmukaista koulutusta työsuojelusta koskevista säännöksistä yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Koulutus tapahtuu työajalla, eikä siitä saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä työsuojeluvaltuutetulle eikä varavaltuutetulle.
Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevassa suosituksessa sekä työ- ja virkaehtosopimuksessa ammattiyhdistyskoulutuksesta kerrotaan työsuojeluvaltuutetun mahdollisuudesta osallistua pääsopijajärjestöjen jäsenilleen järjestämiin yhteistoimintakoulutuksiin ja työsuojelukoulutuksiin. Tässä mainitun ammattiyhdistyskoulutuksen tulee olla osapuolten asettaman yhteisen koulutustyöryhmän hyväksymä kurssi. Palkallisena voidaan myöntää yhteistoimintakoulutusta enintään kahdelta viikolta kalenterivuodessa ja työsuojelukoulutusta enintään kahdelta viikolta kalenterivuodessa.
Tietoa kursseista löytyy KT:n yleiskirjeistä.
Lue lisää
- KT:n yleiskirje 13/2024: Vuoden 2024 ammattiyhdistyskoulutuksiin sovitut muutokset ja lisäykset >
- KT:n yleiskirje 30/2023: Vuoden 2024 hyväksytyt ammattiyhdistyskoulutukset >
- KT:n yleiskirje 25/2022: Työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta kunta- ja hyvinvointialalla ja kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus >
- Työsuojelun valvontalain 33 § >
Ruokailukustannusten korvaus
Yhteistoimintakoulutukseen osallistuville viranhaltijoille ja työntekijöille maksetaan em. sopimuksen allekirjoittajatahojen välillä sovittu ruokailukustannusten korvaus kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta viranhaltijalle maksetaan varsinainen palkka tai työntekijälle suoritetaan ansionmenetyksen korvaus.
Työsuojeluvaalit
Työsuojeluvaaleissa työntekijät valitsevat edustajansa työpaikan työsuojelun yhteistoimintaan.
Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta neuvoteltaessa on otettava huomioon kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus (2022) sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen (2022) määräykset.
- Suositus 27.10.2022: Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus >
- Suositus 27.10.2022: Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus >
Työsuojeluvaaleista säädetään työsuojelun valvontalaissa (44/2006) (Finlex).
Työntekijät järjestävät vaalin, jolla työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut valitaan. Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus ottaa siihen osaa eli asettua ehdokkaaksi ja äänestää.
Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi on nelivuotinen.
Vaalien valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa.
Videolla KT:n neuvottelupäällikkö Anna Kukka kertoo työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinnasta.
TYRYn lausunto työsuojelun nykyisen toimikauden pidentämisestä palvelurakenneuudistuksen perusteella
Työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY on antanut 29.3.2021 lausunnon työsuojelun nykyisen toimikauden pidentämisestä. Se ei pidä perusteltuna, että toimikautta pidennettäisiin palvelurakenneuudistuksen perusteella.
Ohjeita työsuojeluvaalien valmisteluun
1. Vaaleihin valmistautuessa työpaikalla kannattaa arvioida nykyisen kauden toimintaa ja vaikuttavuutta sekä miettiä kehittämistarpeita.
Lisätietoa arvioinnin tueksi löytyy esimerkiksi KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteisestä muistiosta Kunnallisen työsuojeluyhteistoiminnan vaikuttavuuden kehittäminen. Muistio on julkaistu KT:n yleiskirjeen 15/2010 liitteenä.
2. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta neuvoteltaessa on otettava huomioon kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintasopimus sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus.
Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintasopimus on julkaistu KT:n yleiskirjeessä 24/2022. Sopimus korvaa aiemman (27.5.2008) kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksen sekä työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojaa ja työsuojeluvaltuutetun korvausta koskevan virka- ja työehtosopimuksen.
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimus löytyy KT:n yleiskirjeen 24/2022 liitteestä 2. Sopimus korvaa aiemman (24.11.20211) työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskevan sopimuksen. Sopimuksen soveltamisohje on puolestaan julkaistu KT:n yleiskirjeessä 3/2013.
- KT:n yleiskirjeen 24/2022 liite 2: Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus (pdf) >
- KT:n yleiskirje 3/2013 >
3. Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttökerroin on edelleen 0,12–0,22. Kerroin on työsuojeluvaltuutettukohtainen. Tämä kannattaa ottaa huomioon myös suunniteltaessa työsuojeluvaltuutettujen toimialueita.
4. Työsuojeluvaltuutetut toimivat oman taustalla olevan palvelussuhteensa ehdoilla.
5. Jos työsuojeluvaltuutettu ei enää voi tehdä omaa työtään valtuutetun tehtävien suuren määrän vuoksi, voi työnantaja määrätä hänelle muuta työsuojeluun liittyvää työtä, jotta viikkotyöaika täyttyy.
6. Kun työpaikalla suunnitellaan työsuojelutoimikunnan kokoonpanoa, on muistettava, että työsuojeluvaltuutetut ovat lainmukaisesti aina työsuojelutoimikunnan jäseniä.
Työsuojelutoimikunnan kokoonpanosta säädetään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (2006/44) 39 §:ssä (Finlex).
7. Vaalit järjestää vaalitoimikunta, joka koostuu henkilöstön valitsemista edustajista.
8. Työnantaja tukee vaalien toteuttamista tarjoamalla tilat ym. välineet.
Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä on tehnyt ohjeen vaalien toteuttamisesta. Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta toimintakaudeksi 1.1.2022–31.12.2025 -opas löytyy Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta.
9. Kun työsuojeluvaltuutetut on valittu ja työnantajalle on ilmoitettu valinnoista, on työnantajan ilmoitettava tiedot Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilörekisteriin.
Lisätietoa työsuojeluhenkilörekisteristä löytyy Työturvallisuuskeskuksen nettisivuilta.
TYRY on KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteisesti asettama työryhmä. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa seurata työsuojelun yhteistoimintasopimuksen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä annetun sopimuksen toteutumista.
