Uutinen

Työllistyminen on osa maahanmuuttajien kotoutumista

Maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen on monen tekijän summa. Työllistyminen ei yksin takaa onnistunutta kotoutumista, mutta vaikuttaa siihen, selviää työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta katsauksesta.

Kansainvälisiä opiskelijoita. Kuva: Mentatdgt/Pexels.

Maahanmuutto on kasvanut tasaisesti 1990-luvulta lähtien ja kasvun odotetaan edelleen jatkuvan. Väestön vanhenemisen ja syntyvyyden vähenemisen vuoksi on selvää, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Vuoden 2018 lopussa Suomessa asui noin 400 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä.

Maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen on avainasemassa siinä, millaisiksi maahanmuuton seuraukset muotoutuvat. Maahanmuuttajan yksilölliset ominaisuudet, kuten koulutus tai kielitaito, eivät yksin selitä kotoutumista tai työllistymistä, vaan myös yhteiskunnan rakenteet ja asenteet vaikuttavat niihin. Sen vuoksi kotoutumisen tukemiseksi tarvitaan yhteiskunnan toimenpiteitä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon.

Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus ylläpitää kotoutumisen edistämisen ja etnisten suhteiden valtakunnallista seurantajärjestelmää, johon se kokoaa tietoa eri lähteistä. Se julkaisee myös neljän vuoden välein kokonaiskatsauksen maahanmuuttajien kotoutumisesta. Uusin katsaus on juuri ilmestynyt.

Työnantajien asenteet usein työllistymisen esteenä

Katsauksen työllistymistä käsittelevässä osiossa tutkija Akhlaq Ahmad nostaa esiin työnantajien asenteiden merkityksen maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Hänen tutkimuksensa osoittavat, että maahanmuuttajataustaiset hakijat saavat kutsuja työhaastatteluihin merkittävästi syntyperäisiä suomalaisia hakijoita vähemmän, vaikka heidän henkilökohtaiset ominaisuutensa olisivat täysin samat. Ahmadin mukaan TE-hallinto ei voi saavuttaa toimenpiteillään sille asetettuja tavoitteita, jos työnantajien asenteet maahanmuuttajien rekrytoinnissa eivät muutu.

Katsauksen tutkimuksissa käy ilmi, että työmarkkinat ovat etnisesti hierarkkiset. Ensinäkin työnantajat ovat ennakkoluuloisempia Euroopan ulkopuolelta kuin muualta Euroopasta tulleita maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita kohtaan. Lisäksi ulkomaalaislain oleskelulupakategoriat saattavat EU:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat erilaiseen oikeudelliseen asemaan muihin maahanmuuttajiin verrattuna, sillä ne rajoittavat heidän oikeuttaan työntekoon ja sosiaaliturvaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja tuo artikkelissaan esiin, että muihin Pohjoismaihin verrattuna maahanmuuttajanaisten työmarkkinapotentiaali ei ole Suomessa täysimääräisesti käytössä. Hänen mukaansa ulkomaalaistaustaisten naisten työmarkkina-asema on heikko heidän hyvästä koulutuksestaan ja kielitaidostaan huolimatta. Suurin työllisyysasteen eroa selittävä tekijä näyttää olevan äitiys: lapsettomien ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys on lähes kaikissa taustamaaryhmissä merkittävästi äitien työllisyyttä parempi. Korkeakoulutettujen naisten työllistymismahdollisuudet ovat muita naisia paremmat, mutta heillekin on usein tarjolla vain koulutusta vastaamatonta työtä.

Kansainvälisistä opiskelijoista kannattaa pitää kiinni

Väestön ikärakenne on lisännyt tarvetta rekrytoida ulkomaisia erityisosaajia. Yksi keino on saada Suomeen kansainvälisiä opiskelijoita. Katsauksen artikkeleissa todetaan, että Suomi houkuttelee kansainvälisiä opiskelijoita ja että maahanmuuttajataustaiset opiskelijat maksavat valmistumisen jälkeen itsensä takaisin yhteiskunnalle.

Tutkijat Charles Mathies ja Hannu Karhunen toteavat artikkelissaan, että suomalaiset korkeakoulut ovat onnistuneet hyvin kansainvälistymisstrategiassaan: ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus Suomen korkeakoulujen opiskelijapopulaatiosta on lähellä EU-maiden keskiarvoa. Kolme vuotta valmistumisen jälkeen 60–70 prosenttia ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista asuu vielä Suomessa. Heidän työllisyysasteensa on kuitenkin pienempi kuin saman koulutustason ja ikäryhmän suomalaisten työllisyys.

Tutkijoiden mielestä yhteiskunnan kannattaisi panostaa nykyistä enemmän sekä kansainvälisten opiskelijoiden että ulkomaisten asiantuntijoiden rekrytointiin ja integroimiseen Suomen työmarkkinoille.

Kielikoulutusta vahvistettava ja vietävä työpaikoille

Katsauksen artikkelissa muistutetaan myös siitä, että vaikka kielenoppimista pyritään viemään yhä enemmän työpaikoille, se ei tapahdu sielläkään automaattisesti. Myös kotoutumiskoulutusta yleisesti on kehitettävä.

Tutkijat ehdottavat yhteisöllisen oppimisen vahvistamista. Yhteisöllisessä oppimisessa tuetaan kielenoppimisen lisäksi sosiaalisten verkostojen syntymistä. Lähestymistavan mukaan kieli ei ole vain oppimisen kohde vaan myös väline, jonka avulla avautuu jäsenyyksiä, kuulumisen tunnetta ja merkityksellisyyttä. Tutkijat painottavat, että haasteellisessa kotoutumiseen liittyvässä elämänvaiheessa oppimisyhteisö voi olla tärkeä viiteryhmä, jossa voi kokea sekä kuulumisen että merkityksellisyyden tunteita.

Muualla verkossa