Blogit

Hallituksen tavoite päättää toimista, jotka normaalissa suhdannetilanteessa kasvattavat työllisten määrää 60 000 henkilöllä, on vaativa. Ja ilmeisesti budjettiriihessä halutaan tavoitella vielä kunnianhimoisempaa työllisyysvaikutusta.

Hyvän esimiehen odotetaan johtavan tiimiään kohti parempaa tulevaisuutta työntekijöitään tukien ja motivoiden. Vuorovaikutus ja keskinäinen luottamus kantavat ja korostuvat vaikeina aikoina.

Osaaminen on myös sitä, että pystyy hyödyntämään oppimaansa uudessa kontekstissa. Koronaepidemia on haastanut kuntatyöpaikat käyttämään osaamistaan toimintatapojen uudistamiseen ja ne ovat selviytyneet siitä hienosti. Uudenlaisista toimintatavoista kiinnostavimpia ovat ne, jotka jäävät elämään myös poikkeusolojen jälkeen.

Kun mikään ei riitä. Kun kaikkesi yrität, mutta toinen ei tule yhtään vastaan. Kun koet, että toinen ei haluakaan maaliin. Kun huomaat, että toinen tahallaan vääristelee. Viime viikon torstai ei ollut kaikkien aikojen vappuaatto tosiaankaan.

Vakava ja poikkeuksellinen koronaepidemia on muuttanut ihmisten arkielämää monin tavoin. Myös kunnat ja kuntayhtymät – erityisesti sairaanhoitopiirit – ovat joutuneet järjestämään toimintojaan täysin uudella tavalla. Paine on kova. Toivon, että niin kunta-alan johto ja esimiehet kuin henkilöstökin jaksavat.

Suomi on historiallisen poikkeuksellisessa tilanteessa, kuten lähes koko maailma. Koronavirus on saanut meidät valmiustilaan, jossa joudumme pohtimaan liikkumista, työntekoa, kotielämää ja läheisten turvallisuutta aivan uudella tavalla. Julkisen työn merkityksellisyydestä ei tarvitse erikseen puhua, sillä sitä arvostetaan perusturvan ylläpitäjänä.

Sosiaalitoimiston asiakkaat valitsemaan uutta sosiaalijohtajaa? Kuntalaiset osalliseksi henkilöstön palkitsemiseen ja rekrytointiin?

Olemme tavanneet viime viikkoina useita kymmeniä sote-työnantajien edustajia niin teematyöpajoissa kuin juuri pidetyssä Pohjois-Savon aluepilottitapaamisessakin. Rahoituksen riittävyys, johtamisen uudistaminen, työvoiman saatavuus ja pysyvyys sekä huoli kevään sopimusneuvotteluista ovat olleet esillä. Lisäksi yhteinen soten tulevaisuus ja uudistustyön tekeminen alueilla ovat puhuttaneet.

Loppusyksyn kiri on aina huima ennen joulurauhaa – niin Soteliiderit-hankkeessakin. Työpajat ja seminaari sekä muu verkostoyhteistyö on otettu erittäin positiivisesti vastaan. Tarjoamme alustan sekä sote-työnantajien keskinäiselle vuorovaikutukselle että kansalliselle yhteistyölle KT Kuntatyönantajien kanssa.

KT:n valtuuskunta on hyväksynyt lausunnon hoivamitoitusta koskevaan lakiesitykseen. KT on tyytyväinen, että esityksessä mitoitukseen lasketaan edelleen mukaan laaja-alaisesti eri sote-alan ammattiryhmiä.

Sote-työnantajat ovat kovan paineen alla tiukan talouden, kasvavien palvelutarpeiden ja henkilöstön saatavuuden kanssa. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa myös omaa toimintaa kehittämällä ja johtamalla. KT:n Soteliiderit-hanke auttaa jakamaan ideoita ja lisää vertaistukea ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.

Hallinnonuudistuksen viipymisestä huolimatta sote-työtä on joka tapauksessa kehitettävä. KT haluaa tukea alan työnantajia muutoksissa. Voimia ja verkostoja tähän tarjoaa keväällä 2019 käynnistynyt KT:n Soteliiderit-hanke, joka saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää ESR-rahoitusta.

Kuntatyönantajan eläke- ja sosiaalivakuutusmaksuilla on olennainen merkitys kuntatyön kokonaiskustannuksin ja kilpailukykyisyyteen. Sotumaksut ovat eläkemaksua lukuun ottamatta samalla tasolla kuin yksityisillä työnantajilla.
KT:n näkemyksen mukaan eläkevakuutusmaksua pitäisi alentaa lähemmäs yksityisen sektorin tasoa jo ennen eläkejärjestelmien yhdistämistä.

Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 11.6.2019 neuvottelutuloksen ehdotuksesta eläke-etuuksia koskevien säädösmuutosten ja selvitysten tekemisestä sekä toiminnan kehittämisestä. Järjestöt katsovat, että sovitut toimenpiteet tukevat maan hallituksen tavoitetta työllisyyden vahvistumisesta noin 60 000 hengellä.

Säätytalon hallitusneuvotteluissa eletään ratkaisuvaiheita. Myös työmarkkinajärjestöjen huomio kohdistuu tällä hetkellä mitä suurimmassa määrin hallitusneuvotteluihin. On selvää, että tulevankin hallituksen ohjelmalla on suuri merkitys suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin.