Ketteryys on keino navigoida monimutkaisessa ympäristössä

Sosiaalitoimiston asiakkaat valitsemaan uutta sosiaalijohtajaa? Kuntalaiset osalliseksi henkilöstön palkitsemiseen ja rekrytointiin?

Miksipä ei, jos asiaa kysyttäisiin modernin HR:n uranuurtajalta, Dave Ulrichilta. Hän on kuvannut uutta henkilöstöjohtamisen kehityssuuntaa outside in -aaltona, jossa painotus on siirtynyt hallinnosta yhä strategisempaan, asiakasarvoa tuottavampaan ja ihmiskeskeisempään johtamiseen.

Tavoitteena tehdä henkilöstötyötä yhä paremmin

Ulrich korostaa, että henkilöstötyötä tulisi tarkastella kokonaisuutena ulkoisen toimintaympäristön ja sidosryhmien kautta. Outside in -ajattelutavassa pyritään toteuttamaan hyviä ja tavoiteltavia asioita HR:n asiakkaiden eli henkilöstön lisäksi myös organisaation asiakkaille ja sidosryhmille.

Samalla tavalla ketterän HR:n lähtökohtana on arvon luominen asiakkaille. Ketterä henkilöstöjohtaminen voidaan nähdä kunnissa Ulrichin tapaan seuraavana kehityssuuntana. Viime kädessä tähdätään organisaation toiminnan tulosten eli palvelujen laadun, vaikuttavuuden, uudistusten onnistumisen ja taloudellisuuden parantumiseen.

Henkilöstöjohtamista tarkasteltaisiin edelleen kunta- ja henkilöstöstrategian kautta, mutta henkilöstöjohtamisen kehittämiseen otetaan mukaan niitä ihmisiä, joita asia koskee – sekä organisaation sisältä että ulkoa. Palvelut ja prosessit kehittyvät niin henkilöstön kuin kuntalaisten kannalta yhä tarkoituksenmukaisemmiksi. 

Ketteryys ei ole tekemisen kohde

Ketterä HR on myös käytäntöjä ja menetelmiä. Ketteryys ei ole päämäärä itsessään eikä ainoa oikea tapa operoida. Väärä toimintamalli se on silloin, kun on tarpeen tehdä yksinkertaisia sääntöjä ja toimintaohjeita tai toiminnat voidaan automatisoida, kuten palkanmaksu ja lomarahanvaihto.   

Ketteryys on tapa navigoida monimutkaisessa ympäristössä. Siitä on etua, kun asioiden syy- ja seuraussuhteet eivät ole selvillä tai kun hyvätkin suunnitelmat vanhentuvat nopeasti. Ketteryys sopii siis sinne, missä on tarve edetä, vaikka asiat ja toimintaympäristö muuttuisivat koko ajan. 

Suunnitelmallisuutta tarvitaan

Ketteryys ei tarkoita sattumanvaraista etenemistä tai olemassa olevan prosessin tekemistä nopeammin. Se tarkoittaa taustasuunnitelman tekoa ja sen päivittämistä, priorisointia ja työn tekemistä sykleissä.

Syklin pituus on yhtä pitkä kuin suunnitelman ajantasaisuus. Jokaisen syklin jälkeen on osa kokonaisuudesta valmiina ja se osa otetaan heti käyttöön. Uuden syklin alussa jälleen priorisoidaan ja jätetään tekemättä ne asiat, jotka eivät tuota arvoa muille kuin tekijälleen. Jostakin luopuminen on toisinaan tapa tehdä työtään paremmin.

Asiakkaat eri tavoin mukana palveluiden kehittämisessä

Ketteriin käytäntöihin ja menetelmiin kuuluu luonnostaan outside in -ajattelu. Parhaimmillaan asiakkaat ovat kehittämässä palveluja. Vähimmillään se on kysymyksiä, joilla asiakkaiden näkemykset huomioidaan henkilöstötyössä.

Henkilöstöä on vielä verrattain helppoa ja perusteltua saada mukaan yhteiseen kehittämiseen, mutta pitäisikö Ulrichin ajattelutapaa tuoda esimerkiksi kunnan sosiaalijohtajan rekrytointiin siten, että pohdittaisiin hetki, olisivatko sosiaalitoimiston asiakkaat valinneet saman henkilön.